Mikäs on yleensä suuryritysten johtoportaan koulutus ?
Onkos se yleensä ekonomi/KTM ?
Mitenkäs jos itse lukion jälkeen menee kauppakorkeakouluun, niin mites yhtiössä pääsee johtoportaalle parhaiten etenemään ?
Onko johtoportaalle pääsy edes tavoittelemisen arvoista, eli onko se tylsää toimistohomma/ pelkkää numeroilla ja papereila peluuta.
Kun toisaalta kiinnostaa jotkin luonnontieteetkin...
Onkos se yleensä ekonomi/KTM ?
Mitenkäs jos itse lukion jälkeen menee kauppakorkeakouluun, niin mites yhtiössä pääsee johtoportaalle parhaiten etenemään ?
Onko johtoportaalle pääsy edes tavoittelemisen arvoista, eli onko se tylsää toimistohomma/ pelkkää numeroilla ja papereila peluuta.
Kun toisaalta kiinnostaa jotkin luonnontieteetkin...
Vastaukset 20
Vanhimmat
johtoporras on Suomessa koostunut insinööreistä, ekonomeista ja lakimiehistä. Eli tuossa on se "kova kolmikko" jonka piiristä ylin johto usein koostuu. Tottahan toki myös muilla koulutustaustoilla on mahdollista edetä johtoon, esimerkiksi henkilöstöjohtajan koulutus voi olla vaikkapa kasvatustieteellinen tai psykologian puolelta.
Yrityksen toimialalla on luonnollisesti vaikutusta, esimerkiksi teollisuusyritysten johdossa on usein insinöörejä ja pankkisektorin johdossa ekonomeja. Lääketeollisuuden alan yrityksen johtoon lääkärin koulutus antaa hyvät pohjat.
Itseä taitaa kiinnostaa tuo yrityksen rahoitus yms.
enemmän kuin insinööri "jutut"
Eli varmaan kauppakorkeakoulu olisi oikea paikka...
Mites vaikuttaako pieni ujous noissa johtohommissa pahastikin?
Tai varmasti varmuutta tulee iän myötä lisääkin..
Siinä tapauksessa kauppakorkeakoulu olisi varmaankin luonnollinen vaihtoehto. Suuntautuminen olisi sitten vaikkapa laskentatoimi/rahoitus/kansantaloustiede jne., ja johtaminen ja organisointi vaikkapa sivuaineena.
Oma mutu-tuntuma ujoudesta on, että harjoittelemalla esiintymistä siitä pääsee pitkälti eroon. Sanoisin, että ratkaisevaa on se, että uskaltaa laittaa itsensä opiskeluaikana peliin. Kuitenkin kauppakorkeakouluissa esiintyminen on arkipäivää jo peruskursseilla.
Opiskelu antaa turvallisen ympäristön harjoitella esiintymistä. Jos sitä ei käytä hyväksi, niin eipä vastaavaa mahdollisuutta tule työelämässä todennäköisesti enää eteen. Opiskelujen aikana on ihan lupakin mokata, sehän on harjoittelua.
Enemmän luonteella on painoa mitä koulutuksella. Saat olla vaikka koulutukseltasi ojankaivaja ja jos osaat johtaa tuloksellisesti ja homma hoituu niin varmasti menee ohi perus polvihousumaisterin.
Ok, millaista se koulu sitten siellä muuten on ?
Vapaata, mitä aineita?
Mikä pääaine on paras johtoportaaseen mentäessä?
Kannattaa tutustua nettisivujen kautta:
www.tse.fi
http://www.hse.fi/FI/
ei tietysti vielä takaa johtajan paikkaa, mutta jostain kumman syystä siellä johdossa koulutustaso on perusduunaria korkeammalla... Harvoin ojankaivajilla on esimerkiksi talousjohtajalta vaadittavia taitoja. Toki mm. ihmissuhdetaidot ovat johtajalle tärkeitä ja niitä ei pelkällä lukemisella opi.
Jos on päässyt johtotasolle ilman sen kummempaa koulutusta, niin onneksi olkoon. Mikään erityinen ansio se ei siltikään ole verrattuna koulutettuun johtajaan.
Tässä oma tarinani:
Työpaikka: Suuri kotimainen pörssiyhtiö
Tehtävä: Johtaja
Koulutus: Merkonomi v.2003
Tehtävään olen vain ajautunut. Ei johtajaksi pääsemiseen mitään kouluja tarvita. Homma on kyllä sen verran syövää, että puhelimen ja läppärin päässä saa olla 247, vaikka työaika onkin joustavaa.
lentää
Aivan totta se on...
Vai että merkonomin koulutuksella 26 vuotiaana SUUREN pörssiyhtiön johtajaksi. Ja vielä ajautunut tuohon asemaan. Älä nyt viitsi.
Tai sitten teillä on johtajan titteli jokaisella juoksupojallakin
Laitappa nettiin skannattu ote palkkalaskelmastasi - jos hankit luokkaa 20 keur/kk niin voin uskoa että olet ylempää keskijohtoa suuressa pörssifirmassa.
Tehtävä: Johtaja :D oli hauskasti sanottu :D mutta joo, esim. myyntihommia ei kyllä koulunpenkillä opi.
Jos sen teen niin sitten näette yrityksen ja sitä en tänne rupea paljastamaan. Tuo mainitsemasi 20 keur/kk:tta voin sanoa ettei sinne asti yllä mutta yli puolet siitä kun tavoitteet on täynnä.
Sen verran vielä että, eivätpä ole kyselleet että miksi on yliopistolla maisterin paperit vielä kesken, eivätkä ole kyllä patistaneet takaisin sinne. Hyvin kuulemma pärjää ilmankin. Ei maisterin paperit niin onnelliseksi tee jos osaamista löytyy.
Mikään muua ammatti ei valmenna niin hyvin johtotason töihin kuin opettajan ammatti. Opettajan työ on yhtä johtamista päivästä päivään ja opettajilla on kova kysyntä muihin töihin työmarkkinoilla. Eri asia on tietysti jos haluaa olla nimenomaan opettaja.
Mielestäni kaikilta 27 v. johtotason koulupojilta pitäisi vaatia ennen työn vastaan ottamista vuoden palvelusta yläasteella. Siinä karsiutuu ylimielisyys yms. suuret luulot itsestään. Yrityksessämme on yksi johtaja ylitse muiden ja hänen taitonsa ovat aivan eri luokkaa kuin koulunpenkiltä johtajaksi tulevien ekonomien. (tämä hyvä pomo on entinen opettaja).
Ei varmaan haittaakaan, mutta kyllä aikuisten asiantuntijoiden ja päälliköiden johtaminen on eri asia kuin murkkujen motivoiminen koulussa. Lisäksi tarkoittanet enemmän opettajan työn tuomia valmiuksia kuin pedagogisten opintojen antamaa valmiutta?
Todellisen auktoritäärisen johtajan on kyettävä johtamaan antamallaan visiolla ja esimerkillä pikemmin kuin käskemällä. Parhaat johtajat kykenevät vaihtamaan joustavasti eri johtamistyylien välillä tilanteen mukaan - joskus ollaan demokraattisempia ja joskus suoraviivaisempia, Käskevällekin johtamistyylille on hetkellistä kysyntää kriisitilanteen ja kaaoksen vallitessa yhteisössä.
Jos kerran menet opettajaksi, jäät sinne. Opettajia ei huolita mihinkään johtotehtäviin. Vanhat opettajani jämähtivät paikalleen, vaikka haluja olisi ollut teollisuuden johtajiksi.
Miksi pitäisi käydä juuri tietyn tasoinen/tyyppinen koulutus jotta johtajan tehtävissä menestyy. Tänä päivänä on jokaisella alalla kuitenkin sellainen työllisyystilanne, ettei koulunpenkiltä suoraan johtajaksi mennä. Suuremmat vaikutukset ovat mitä olet tehnyt aiemmin työelämässä ja millä meriiteillä.
Tuuria kannattaa, no joo. Täytyy olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Edellinen ylennys aiheutui rehellisesti juopottelusta, olin oikeassa seurassa eräässä tilaisuudessa. Hyvä ystäväni totesikin, että miten sä aina ajaudut tuollaisiin porukoihin.