Itse asun kerrostalossa niin varmaan siksi haluan maaseudun rauhaan aina välillä.
Mökillä voi puuhastella mitä milloinkin haluaa ja kesällä loikoilla nurmikolla mutta jos istuskelet ja loikoilet kerrostalon nurmikolla niin varmaan pidettäisiin jotenkin kummallisena.
Mökillä voi puuhastella mitä milloinkin haluaa ja kesällä loikoilla nurmikolla mutta jos istuskelet ja loikoilet kerrostalon nurmikolla niin varmaan pidettäisiin jotenkin kummallisena.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mökillä on se oma vapaus olla ulkona miten tahtoo, ei ole kukaan vahtimassa näkyykö napa. Voi mennä ulos vaikka paljasjaloin. Se luonnon läheisyys on ihan erilaista kuin kaupungin puistoissa, etenkin jos on sellainen vapaasti kasvava luonnonnollinen tontti. Eikä mikään jokaista yksityiskohtaa viimeisen päälle hiottu hoidettu tontti.
Kyllä se rantasaunassa saunominen on ehkä se perusjuttu jota sieltä hakee. Siinä unohtuu kaikki murheet oikein leppoisana kesäiltana. Mökillä ei edes tarvitse puuhastella mitään, voi vain katsella sitä luontoa. Lintuja ja ötököitä vaikka minkälaisia, jos ei hyttyset satu olemaan pääosassa sillä hetkellä. d;)
Taitaa olla useimmille.
Joukko itsestään selviä asioita.
Kielteiseen kysymykseen olisi saattanut tulla enemmän kannanottoja.
Teko- ja todellisia syitä.
Minulla mökkeilemättömyyteen syynä on mökin puute.
Jo ennen omistusasunnon hankkimista rakensimme vaatimattoman rantasauna-mökki yhdistelmän.
Kaasu oli ainoa mukavuus.
Rakennusajan, kaksi kesää, vaimo oli tiitterästi mukana mutta sen jälkeen potkin niitä samoja kiviä edestakaisin pitkin rantaa.
Mökki meni myyntiin osana talon rahoitusta.
OK:ssa asuessamme kokeilimme retkiveneilyä suurella sisäjärvellä.
Kookas vene ja siinä perusmukavuudet.
Kaksi kesää sitä.
Kolmantena totesimme minun vuosipalkkani verran roikkuvan narun jatkeena laiturissa meidän ollessamme lasten kanssa autolla Euroopassa.
Tähän nykyiseen ratkaisuun olemme olleet tyytyväisiä yli 20-vuotta.
Yksi rannasa sijaitseva kerrostaloasunto Etelä-Savolaisen kaupungin keskustassa.
Toinen vastaava, vastaavalla paikalla eräässä Välimeren rantavaltiossa.
Olemmeko omituisia otuksia?
Emme kaipaa saunaa, lenkkimakkaa, ruisleipää emmekä Fazerin sinistä.
Kirnupiimä on toinen juttu mutta nykyään en enää löydä sitä edes kysymisen jälkeen kotikaupunkimme marketeista.
Mökkeily ja veneily olivat yhden sortin mielikuvia joiden todellisuus ei vastannut odotuksiamme.
Soveltuvuustestin luonnehdintaa: Pitää enemmän matkanteosta kuin perilläolosta.
Näkyy myös työhistoriassa.
Muutama viikonloppu kesäisin tuttavien mökillä saunoen ja seurustellen on aivan mukavaa.
Ps. Loikoillessani toisen loma-asuntomme kohdalla rannassa en usko että kukaan tuijottaa.
Vaikka tuijottaisikin niin hittojako siitä.
Voisin maata myös nykyisen pääosoiteemme kerrostalon pihanurmella muista piittaamatta mutta en koe tarvetta makailuun.
parvekkeella voi nauttia myös kesästä,kun ei ole yhtään taloa edessä eikä ole matalalla asunto.
Mikäs sen mukavampaa,eikä tarvii liikenteessä hermoilla,saatikka pitää kahta kotia.
Kun koti on vielä isossa kaupungissa,jossa palvelut vieressa ja myös luontoa heti ovelta pääsee lenkkipolulle.
Pienet kulut,mutta suuret ilot.
Juuri noin!
On toteutunut kerrosten osalta vain 2/3 osaltaan.
Pää- ja etelän asuntomme sijaitsevat tosiaan ylimmissä kerroksissa.
Kaikissa on palvelut lähellä ja loma-asunnoissamme luontoa edustaa edessä oleva vesi.
Että se on hankittu odotustarpeita tyydyttämään. Minäkin sen aikoinani hankin juuri siksi. Nyt olen vaihtanut sen pyörälliseen mökkiin jossa on moottori ja avarampiin maisemiin ja rantoihin.
siellä on oma ranta :)
meren rannalla ja oli sameaa vesi,tuli mieleen,täällä tulee ikävä jonnekkin kauas?
Ehkäpä olen metsäläine,ja palasin kotiin tyytyväisenä,jossa näkyy vain puita ja taivasta,"lämpöäkin on tarpeeksi,kuumat aallot siitä huolen pitää",en jaksas olla liian lämpimässä nykyisin.
tykkäisi elää metän keskellä, vettä pitää näkyä, tai muuta aakeeta laakeeta...muuten metsässä on hyvä käydä ja käyskennellä..
synkän metsän keskellä viihdy,mutta kaupungissa,josta näkymä vehreään puistoon kesällä ja kaunista on talvellakin.
Tilaa minäkin kaipaan,ehä en siksi halua että taloja on vastapäätä.:)
ja käymme mökillä melkein joka viikonloppu. Eniten siitä syystä, että mieheni on metsästäjä. Mökille ei onneksi ole kovin pitkä matka. :)
että kirskuvana talviyönä pihalla saa ihailla mustan taivaan timantteja, mikään taajaman valosaaste ei niitä haalista.
Kesällä pihalla saa olla vaikkapa aatamin asussa, ketään ei näy, eikä kukaan näe.
Saa lämmittää mökkiä koivupuulla, nauttia sen ihanasta aromista. Puuhellalla ei tarvitse pelätä paistoksen rasvahippuja lattialla.
Näkee luonnon eläimiä läheltä, avoimesta puuceen ovesta saa ihailla niittykukkia. Koko mökki on niin helppo siivota, paljon helpompi kuin taajaman omakotitalo.
Miksi elämästä tehdään niin vaikeaa, kun onnellinen voisi olla paljon vähemmällä?