LVI-urakoitsijamme on vakaasti sitä mieltä, että pellettikattilan ja -polttimen lisäksi tarvitaan ylimääräinen 500 litran varaaja sähkövastus. Hän perusteli näkemystään "varmempi jos vaikka joskus lähdemme lomalle. Ja näin tehdään yleensä muidenkin kiinteiden polttoaineiden kanssa." Eihän siinä mitään, jos näin todella tarvitaan, mutta n. 1600 euron lisäkustannus ei kauheasti houkuta, varsinkaan kun missään pellettipoltin/kattilaesitteessä tällaisesta ei mainita mitään! Nyt kommentteja!!
lisävaraaja pellettikattilan lisäksi?
jtl
206669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Toisissa pelletikattiloissa on 6kW sähkövastus siinä varalla ja tuon vastuksen hinta varmasti on alempi kuin 1600e. Se 6kW ei taida kovin lämpöisenä pitää taloa _kovemmilla_pakkasilla_, mutta ei kai paikat jäätymään pääse, vaikka sillä pelkästään lämmittää.
Kysy joltain muulta urakoitsijalta. Netissä näkyvissä esimerkeissä en ole itsekään huomannut ko varaajaa. Sinänsä se 500 litran varaaja tuntuu kovin pieneltä, jos on pidempään pois -- se auttaa kyllä tavallisten sähkökatkosten yli. Jos niitä varten varautuu, niin öljyllekin olisi syytä pistää varaaja tai käyttää UPS:ia (varasähköä) polttimelle ja kiertovesipumpulle.
Öljypolti kaiketi toimii paremmalla hyötysuhteella ilman varaajaa, onkohan sama pelletin kanssa??
Terve,
Hakelämmittäjänä olisin sitä mieltä, että et välttämättä tarvitse sitä varaajaa.
Investoi ennemmin seuraavalla tavalla:
- Kattila missä vesitilavuus yli 200 litraa
- Kattilaan Esim. Oilonin 6kW Lämpöparoni Ovh 268E ja myyntihinta alle 200E
Itsellä on 250L vesitilavuudella oleva kattila ja siinä sitten tuo vastus ja ihan hyvin ollaan pärjätty ilman varaajaa.
Pellettilämmitysjärjestelmäähän voi oikeastan verrata suoraan öljylämmitykseen eli jos vastaavanlainen öljylämmitys ei tarvitse varaajaa niin tuskimpa tarvitsee tuo sinun pellettisysteemisi.
niin varaaja olisi hyvä ettei pääse keittämään.
Eikös se keittäminen saada aisoihin vedonsäätimellä?
Varaajaa tarvitaan ainoastaan silloin kun lämmitetään esim haloilla. Ne kun on työnnettävä käsipelillä uuniin Halkoja polttamalla lämmitetään varaaja kuumaksi ja siitä riittää lämpöä joksikin aikaa. Kun varaaja kylmenee niin lämmitys toistetaan. Ilman varaajaa täytyisi polttaa halkoja koko ajan mikä olisi ikävän sitovaa varsinkin yöaikaan.Jos lämmitys toimii automaattisesti (hake, pelletti, öljy)ei ole mitään tarvetta asentaa varaajaa siitä kun ei riitä lämpöä lomien tms pitempien aikojen lämmitykseen.
Taloomme riittäisi periaatteessa 15 kW kattila, mutta jos vesitilaa tarvitaan yli 200 l, niin samallahan yleensä noissa isomman vesitilan omaavissa kattiloissa teho nousee, ja meillä siis tarpeettoman suureksi. Olenko ymmärtänyt oikein, vai onko silti parempi tarkastella vesitilan suuruutta kuin tehon määrää?
Terve,
Aprikoit kattilan tehoa, että onko se yli 200L vesitilainen kattila ylisuuri, mutta et raaski kuitenkaan hankkia 1800 E:n varaajaa?
Teeppä seuraavanlainen vertailu:
Laita vastaavamestarisi hommiin laskemaan kustannusero erilaisille seinä/katto rakenteille. Sillä jos kattilasi on teholtaan yli 25 kW niin sitten joudut palo-osastoimaan pannuhuoneesi (EI60):ksi ja se tarkoittaa että siinä on palamattomista materiaaleista tehdyt seinät ja katto. Eli siitä tulisi hieman lisähintaa rakenteisiin. Ja samoin KVV-vastaava laskemaan mikä olisi hintaero noille erilaisille kattila/varaaja yhdistelmille. Tai tee itse laskelmat jos osaat.
Itselläni on Arimax 340 Bio VETOMAT-stokeri (kattila 30-60 kW ja stokeri 40kW) ja vaikka saunassa käy 4-5 henkilöä lähes peräkkäin niin lämmin vesi ei lopu kesken. Keväästä syksyyn lämmitän polttopuilla ja silloin olisi varaaja kuitenkin tarpeen, mutta kyllä sitä noinkin on pärjätty.
Tarkoitus on tietty välttää kaikkia tarpettomia lisäkustannuksia. Ehdottamasi tehokkaampi kattila (esim. Jäspillä) on noin 600 e (hinnaston mukaan) kalliimpi. Samaisessa kattilassa on jo 6 kW sähkövastus ja optio toiselle mokomalle. Ja vaikka pakettiin lisäisi vielä mainitsemasi Oilonin Lämpöparoonin, niin jäähän hinta silti puolta halvemmaksi verrattuna siihen urakoitsijamme ehdottamaan lisävaraajaan. Jos investointi tehokkaaseen kattilaan kannattaa, niin toki me sen mieluummin hankimme kuin puolta kalliimman systeemin. Niin ja pannuhuoneemme tulee kyllä olemaan palo-osastoitu.
Tsau,
Pari tarkennusta eli jos siinä kattilassa on 6kW vastus valmiina niin se todennäköisesti riittää, koska sitähän on tarkoitus käyttää vain hätätilanteissa tai jos lähdet reissuun ja silloinhan se todennäköisesti riittää (?).
Palo-osastointihan pannuhuoneeseen vaaditaan joka tapauksessa, ja alle 25 kW kattilalla sen voi toteuttaa edullisemmin ja keveämmistä materiaaleista.
Esim (EI60):een pitää olla 100 mm. betonikatto ja kivirakenteiset seinät (valu, tiili, harkko....) ja heikommassa osastoinnissa EI30 rakenteet voi toteuttaa levyrakenteisina. Eli kustannuseroja voi sieltä kautta kyllä syntyä.
Kattilasta saatavalla hyötysuhteella on jokin optimi. Isossa kattilassa pieni poltin ei ole hyvä, kunten myös pieni poltin isoon kattilaan ei sovi.
Pellettipolttimissakin taitaa olla, että täydellä teholla ei saada enää ihan niin hyvää hyötysuhdetta kuin osateholla. Täyttä tehoa ei tarvitse niin kovin usein, kun ei niitä kovimpia pakkasiakaan ole jatkuvasti ja silloin ei ole haittaa vaikka täyshöyrystä ei optimia saakaan.
Onko muuten polttimissa usein valittavissa optimihyötysuhteen teho ja täysteho?
Varmuuden vuoksi suuren hankkiminen ei kai ole taloudellisesti perusteltua.
Pellettipoltin toimii termostaatin ohjaamana.Termostaatti pitää olla ns.kaksoistermostaatti jossa on ylilämpenemissuoja.Se katkaisee jos termostaatti ei toimisi.Älä usko kaikkia höpisijöitä täällä.
Vesitilavuus ei ole mikään autuaaksi tekevä asia muuta kuin kertalämmitteisissä kattiloissa. Kattilaa ei kannata ylimitoittaa koska silloin se käy vajaateholla ja hyötysuhde jää matalemmaksi. Esim lämpimän käyttöveden tuottoon tarkoitettu lämmönsiirrin tarvitsee pienemmän vesitilan kuin vastaavan tehoinen lämpökierukka.
Pellettiä ei lasketa tässä tapauksessa kiinteäksi polttoaineeksi. Moderni pelltipoltin ja -kattila toimii kuin vastaava öljyjärjestelmä. Termostaatti ohjaa polttimen toimintaa ja ylläpitää kattilaveden lämpötilaa sille asetetuissa rajoissa.
Klapia poltettaessa tuli on suuri ja kertaluonteinen ja silloin sen antama lämpö on saatava talteen ja varastoitua.
Modernissa lämmityskattilassa on sähkövastus valmiina. Tässä ei tehdä eroa polttoaineiden välillä.
Kommentit ovat olleet lohduttavia. Nyt täytyy vain olla lujana urakoitsijamme kanssa; on sattumalta anoppilan perhetuttu. Olemme päätymässä Iwabo/Jäspi yhdistelmään tietty varasto ja kuljetinsysteemit. Niissäkin hintaa ihan tarpeeksi, mutta kuten samainen urakoitsija tokaisi: kun kerran tähän ratkaisuun olemme päätyneet...
No niin, ole vaan kovana!
Polttimen vaihtaisin kuitenkin ns maljapolttimeen jonka huoltotarve on huomattavasti pienempi kuin vastaavassa putkipolttimessa. Myös paloturvallisuus on maljapolttimessa omaa luokkaansa. Näitä ovat ainakin EcoTec ja BeQuem.
Näkyi työtehoseuran sivuilla http://www.tts.fi/foredep/kalusto1/pellettipoltin.htm olevan yksi lista polttimista ja linkkejä lehtiin. EcoTecin hintaa siellä ei näkynyt, mutta kai samaa luokkaa kuin muutkin.
Varaaja pellettikattilassa on täysin tarpeeton , eihän sitä ole käytössä öljykattilassakaan , pelletti- ja öljypoltin toimivat termostaatin ohjaamana .
Jos käytäntö olisi osoittanut varaajan tarpeellisuuden pelletti- ja öljykattilassa niin niitä olisi paaljon enempi mitä nyt on .
Itse siirryn turve - stokerilämmitykseen tällä viikolla hinnan vuoksi , vuoden lämpö maksaa n. 450 e kotiin tuotuna , lämmitystyötä saman verran kuin pelletin kanssa . Ja varaajaa ei ole .
Ecotec lienee mersuna kallein ja BeQuem on hyvä bemari. Muut ovat fiateja.
EcoTec ja BeQuem ovat siis maljapolttimia ja Iwabon Villa putkipoltin. Entä PellX?
PellX on myös putkipoltin. Pelletti tiputetaan letkua pitkin poltinputkeen eikä varsinaista takapalosuojaa ainakaan esitteestä käy ilmi.