1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. Sela.
7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. Sela.
7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
Vastaukset 11
Vanhimmat
50 PSALTTARI
1. Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.
2. Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.
3. Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.
4. Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.
5. Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.
6. Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, Sela!
7. Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,
Mitä satukirjaa lueskelet siellä yksinäisyydessäsi...
Kuuliaisuus, ei uhri, on oikea Jumalan palvelus
Toi hevosmiästenki laulu on erinomaisen miäleenpainuva ja reipas virreksi,seettä "armollas ruunaa kaunista".
Mää tairankin muutta nimimerkkini se olis jotenki mullen sopivampikin, nimittäin " Tiukka veräjä".
Niin noi häirikökkää ei pilkkais, ku eihä ne voistiätääettä seolisinkin mää, enks ookki ovela vanha paska?
Room. 12:1
Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. [Room. 6:13; 1. Kor. 6:20]
Ja useimmin käytetty kohta on Ps. 50:15. Ja kuuluu näin, Ja hädänpäivänä huuda minua avuksi ...
että kuuliaisuus on uhri,mutta vasta kun se on Hengen hedelmä.
Usein me teemme lihassa niitä uhreja ,mutta sillä ei ole hedelmää.
Mutta sitten syntyy ajatus että miten kasvaa sellainen hedelmä että se muuttuu suloisesti tuoksuvaksi uhriksi,josta kaikki lihallisuus on poissa ?
Jeesukseen Kristukseen. Sen jälkeen ei uhria ole muita ollut kuin Jeesus Jumalan poika. Kerro jos olen mielestäsi väärässä.
annat tilaa erilaisille näkökulmille.
Minäkin annan ja rukoilen että Jeesus saisi meissä tilaa enenemässä määrin.
Panes kätes sydämelle, ja sano ääneen kyllä mää olen paha.
Noppee liikkeissään tua Häirikkö, suarastaan ihhailtavan noppee.
Nopeutta ja siinä hän jää kiinni .