Olen aina ollut surkeampi kuin paras ystäväni;hän on minua miljoona kertaa kauniimpi,rikkaampi,viisaampi,enemmän ystäviä,parempi kroppa jne.jne.Kuitenkin nämä asiat olen tiedostanut jo sitten ala-asteen ensimmäisen luokan, sillä itsetuntoni ei ole koskaan ollut vahva. Olen kuitenkin aina ollut ylpeä ystävästäni, sillä onhan hienoa olla menestyjän kaveri, vaikka se tarkoittaakin sitä, että minä jään aina hänen jalkoihinsa.
Tämä ystäväni "vei" ensimmäiset viisi ihastusta , sillä heti kun esittelin ihastuseni, niin ihastukseni ihastuivat kaveriini tämän tekemättä mitään. Myös kaikki ystäväni ovat ystäväni ystäviä enimmäkseen. Hän vastaa myös kaikesta viikonloppuohjelmasta(milloin mitäkin pippaloita rapujuhlineen jne.). Olen vain aina ajatellut, että kyllä minunkin vuoro on joskus näkyä ja kuulua ja onnistua jossain,ilman ystävääni(kuinka kamalalta se kuulostaakin).
NOH, niin siinä sitten kävi, että sain huipputyöpaian huippufirmasta. Sen sain kovalla työnteolla opiskelun ohessa ja sitä kautta suhteita luomalla. Minulla on nyt hyvä palkka;teen töitä ehkä kerran viikossa ja muuten olen opiskelemassa kuten ystävänikin. Loistan työpaikallani, asiakkaani ylistävät minua ja kehuvat minua, työkaverit ovat tosi kivoja ja tuntuu, että vihdoin kuulun jonnekin ja olen saanut jotain itse aikaan.
Nyt kuitenkin ystäväni pyysi noin viikko sitten jos pystyisin järjestämään työpaikan hänellekin sieltä. Tiedän, että saisin hänelle työpaian sinne jos haluaisin, mutta nyt en tiedä haluanko häntä edes sinne! Vihdoinkin kun minä olen saavuttanut jotain ja tunnen itseni riippumattomaksi ystävästäni, niin hän haluaa samoihin hommiin. Minun työnikään ei ole siellä niin vakituinen, että jos uusi/parempi työnteijä ilmestyy, niin tottakai hänelle tarjotaan mielummin se vakituinen sopimus esimerkiksi ensi kesäksi(Minä kun tahdon sen esätyöpaikan sieltä ja tiedän, että tällä vauhdilla saan sen ellen itse hanki sinne muita työntekijöitä).
Kuulostan ilkeältä ja kateralta ystävältä mitä varmasti olen, sillä tiedän, että ystäväni hankkisi minulle heti sen työpaikan jos olisi minä. Enhän ole hänelle mikään uhka.
Sanoisitteko minun tilassani vain ystävällenne,että sori ei oteta töihin vai jäisitte taas jälleen kerran kakkoseksi(kuten aina)?
Tämä ystäväni "vei" ensimmäiset viisi ihastusta , sillä heti kun esittelin ihastuseni, niin ihastukseni ihastuivat kaveriini tämän tekemättä mitään. Myös kaikki ystäväni ovat ystäväni ystäviä enimmäkseen. Hän vastaa myös kaikesta viikonloppuohjelmasta(milloin mitäkin pippaloita rapujuhlineen jne.). Olen vain aina ajatellut, että kyllä minunkin vuoro on joskus näkyä ja kuulua ja onnistua jossain,ilman ystävääni(kuinka kamalalta se kuulostaakin).
NOH, niin siinä sitten kävi, että sain huipputyöpaian huippufirmasta. Sen sain kovalla työnteolla opiskelun ohessa ja sitä kautta suhteita luomalla. Minulla on nyt hyvä palkka;teen töitä ehkä kerran viikossa ja muuten olen opiskelemassa kuten ystävänikin. Loistan työpaikallani, asiakkaani ylistävät minua ja kehuvat minua, työkaverit ovat tosi kivoja ja tuntuu, että vihdoin kuulun jonnekin ja olen saanut jotain itse aikaan.
Nyt kuitenkin ystäväni pyysi noin viikko sitten jos pystyisin järjestämään työpaikan hänellekin sieltä. Tiedän, että saisin hänelle työpaian sinne jos haluaisin, mutta nyt en tiedä haluanko häntä edes sinne! Vihdoinkin kun minä olen saavuttanut jotain ja tunnen itseni riippumattomaksi ystävästäni, niin hän haluaa samoihin hommiin. Minun työnikään ei ole siellä niin vakituinen, että jos uusi/parempi työnteijä ilmestyy, niin tottakai hänelle tarjotaan mielummin se vakituinen sopimus esimerkiksi ensi kesäksi(Minä kun tahdon sen esätyöpaikan sieltä ja tiedän, että tällä vauhdilla saan sen ellen itse hanki sinne muita työntekijöitä).
Kuulostan ilkeältä ja kateralta ystävältä mitä varmasti olen, sillä tiedän, että ystäväni hankkisi minulle heti sen työpaikan jos olisi minä. Enhän ole hänelle mikään uhka.
Sanoisitteko minun tilassani vain ystävällenne,että sori ei oteta töihin vai jäisitte taas jälleen kerran kakkoseksi(kuten aina)?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä minä ajattelisin itseäni, ehdottomasti. Vaikuttaa siltä että ystäväsi on dominoiva tapaus ja sinä olet saanut kärsiä siitä, vaikkakaan hän ei ole ehkä toiminut niin tarkoituksellisesti.
Älä hanki hänelle sieltä työpaikkaa, vaan hyvillä mielellä nauti siitä mitä olet itse saanut aikaan. Näin pääset myös varmastikin nostamaan omaa itsetuntoasi ja todennäköisesti ei se sinun ystäväsi ole sinua parempi, yhteisen historianne vuoksi sinusta vain tuntuu siltä ja jotenkin olin ymmärtävinäni että ystäväsi haluaa aina päättää ja suunnitella kaiken; anteeksi vaan mutta kyllähän ystävyydessä on kysymys myös siitä että ottaa toisen huomioon eikä ole kokoajan johtaja.
Ajattele itseäsi enemmän ja omaa hyvinvointiasi, siihen olet oikeutettu hyvällä omallatunnolla :)
työpaikkansa.
Olin n. 10 vuotta ystäväni tossun alla.
Hän oli kuvankaunis ja onnistui kaikessa.
Oli hyvin määräilevä luonne.Hän päätti kaiken,mitä tehdään. Kun menin naimisiin,niin katkaisin lähes kokonaan välini hänen kanssaan,mikä tuntui valtavalta helpotukselta.
Ole onnellinen työpaikastasi,äläkä auta häntä sinun työpaikallesi.Taas joutuisit hänen orjakseen!
Sun tarvii itsenäistyä ja saada etäisyyttä kaveriisi. Nyt on vielä lamakin tulossa ja voi olla ettei töitä oikeesti riitä pitkäksi aikaa sullekaan.
Ole ystävällinen itsellesi ja nauti siitä mitä olet itse saanut aikaiseksi.
ja ajattele itseäsi.Hieman haiskahtaa hurjalle,jos ystäväsi tulisi ja veisi sinun työpaikkasi.Tunnetko sinä tuon ystäväsi perin juurin.?????
Voit ihan huolettomasti sanoa ystävällesi ettet sinä voi sellaista kysyä työnantajalta, sehän asettaisi ystäväsi ihan outoon valoon. Jokaisen on kysyttävä työpaikkansa itse. Ole positiivisesti itsekäs!
sitä tehdä jos et halua, mutta älä nyt kaveriasi omista itsetunto-ongelmistasi syyllistä. Menestyksessä ulkonäkö on sivuseikka, luonne ratkaisee ja ystävälläsi ilmeisesti on terve itsetunto, jonka muut aistivat.
,....on sellainen asia itsetunnon kohdalla,jota nyt ei voi sanoa suoraan,kenellä on hyvä itsetunto ja kenellä huono.Nimittäin niin kauan kun olen opettejana toiminut ja nähnyt paljon erilaisia yksilöitä,voin sanoa että on myöskin toisia hyväkseen käyttäviä pyrkyreitä.Kerronpa esimerkin.Olin lukion opettajana kuusi vuotta takaperin.Ystävättäret x ja y olivat oikein hyviä ystäviä olleet jo alaluokilla koulussa.x oli todella hyvä kuvaamataidossa.Niin tuo hyvä ystävätär y antoi piirustuspaperinsa ystävättärelleen x,joka oli niin kiltti,että piirsi tuolle huonommalle.Huonommalla piirtäjällä y oli ainoastaan tarkoituksena saada kiitettävä kuvaamataidosta.
Asiasta keskustelimme näiden kahden x:n ja Y:n kesken.Toisen hyväksikäyttö oli selvä.Mutta ystävättäriä ilmeisesti olivat lukion loppuun asti ainakin.