jos kerran etäisyydet on niin pitkiä, ettei ne vois koskaan tavoittaa toisiaan et aika turhanpanttina sitä elämää sitten tuolla vaan on, täysin päämäärätöntä ja tarkoituksetonta olisi elää maailmankaikkeudessa, jonka muiden planeettojen olennoillakaan ei olisi kellään mahdollista löytää merkitystä muiden planeettojen asukeista mistään, vaan ne olis erillään ikuisesti, joten järkevämpää on että vain täällä maassa on älyllistä elämää, koska siinä on jotakin merkitystä ja tarkoitusta.
Jumala on ollu aika sekasin jos on luonut elämää muille aurinkokunnille, jos ne olisivat ikuisesti erillään toisista!!!!!
Jumala on ollu aika sekasin jos on luonut elämää muille aurinkokunnille, jos ne olisivat ikuisesti erillään toisista!!!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse pikemmin uskon että elämää on sattumalta syntynyt planeetoille. Tämä jumala-teoria toki olisi hienompi.
Miksi Jumala sitten loi järjettömän määrän tosia galakseja, niihin jokaiseen tähtiä enemmän kuin maassa on hiekan jyviä ja vielä planeettoja noita tähtiä kiertämään?
Eikö ihmiselle pelkästään olisi riittänyt vähän vähempikin?
Ajatellaan vaikka että miljoonan vuoden päästä aurinko samuu ja maasta tulee elinkelvonton. Yleensä ajatellaan että ehkä tuolloin voidaan matkustaa kauas ja muuttaa toisaalle.
Nyt kuitenkin ajatellaan että vieraat sivilisaatiot eivät kuitenkaan voi tänne matkustaa.
Tai sitten todella ei voida matkustaa ja elämää ei ole skeptikoiden mukaan sitten miljoonan vuoden päästä missään. Mielenkiintoinen ajatus.
skeptikon löydät?
"...ja elämää ei ole skeptikoiden mukaan sitten miljoonan vuoden päästä missään. Mielenkiintoinen ajatus..."
Täysin hölmö väite ja tuntemani skeptikoita en ensimäisenä kuvailisi hölmöiksi.
Auringon paisumiseen punaiseksi jättilaiseksi menee satoja miljoonia vuosia. Mikä tappaisi edes maapallolta elämän miljoonassa vuodessa?
Se että, onko muualla elämää, ei ole riippuvaista siitä, voiko täällä käydä vierailijoita. Päin vastoin kyllä.
Alkuperäinen hoopoilu eristettyjen älyjen turhuudesta on myös sairaiden aivojen houretta. Vähän lieventäen; täysin ajattelematon lausunto.
Ei oman elämäni arvo riipu siitä, saammeko peräavaruuden ruttuturpiin yhteyttä. Enhän minä hyvänen aika kykene edes kommunikoimaan läheskään kaikkien reiska 6 000 000 000 lajitoverinikaan kanssa, eikä sekään minua turhauta.
Ja onko evoluutiolla tarkoitusta. Biologi sanoisi, ei.
siten että tänne maapallolle tippuu jättimäinen pallo joka hävittää ihmiskunnan ja eläimistäkin melkein kaikki.
Sitten menee taas muutama miljoona vuosi jonka aikana sioista eriytyy uusi humanoidirotu joka kehittyy huomattavasti pidemmälle kuin ihmiskunta olisi koskaan pystynyt.
Tietenkin heillä on kehityksessään aika jolloin heidän skeptikkonsa ja ufohörhönsä väittelevät siitä onko muissa tähtikunnissa elämää, ja kuinka paljon. Mutta...
Kuitenkin lopulta heille paljastuu koko karu ja hirvittävä totuus.
Koko maailmankaikkeus on tarkoitettu vain ja ainoastaan heille, eikä siellä ole ketään muita. Niin tyhjää että mahasta ottaa. Galakseja on enemmän kuin hiekanjyviä maassa, planeettoja, asuttavia planeettoja lähes ääretön määrä ja se KAIKKI on kehittyneille porsaille jotka ovat syntyneet täällä maassa!
Pikkuisen voi vituttaa alkaa tutkimaan ja pörräämään aluksilla pitkin avaruuden mustuutta kun mitään tutkittavaa EI OLE! Ei ole mitään salaisuutta, ei humaloideja, ei mitään. Ihan yhtä tylsiä pallukoita kerta toisensa jälkeen. Ja sitten se kaikista karuin totuus valkenee heille. Koko avaruus on alkanut kylmetä, pikkuhiljaa tähdet sammuvat yksi toisensa jälkeen, aivan samoin kuin joulun kynttilät tammikuussa. Välimatkat käyvät entistä pidemmiksi ja vilu kutittelee jo kainaloista.
Ei hyvin tule heillä menemään, vittumainen kohtalo, mutta asiahan ei meille kuulu pätkääkään.