Vihaan ulkonäköäni. Ja ei, se ei ole ainoa ongelmani, mutta siitä aloitan. Olen normaalipainon alarajoilla, mutta mulla on silti kaksoisleuka ja läski maha. Rintoja ei ollenkaan, ei edes kuppikokoa, että mieheni vois ostaa mulle lahjaksi alusvaatteita. Nöyryyttävää. Se on sanonut, ettei sellasilla asioilla ole merkitystä, kuin rintojen koko, mutta muista jutuistaan kyllä on käynyt ilmi että isommat olis paremmat. Tai jos olis yleensä mitään. Olen jo pitkälti täysi-ikäinen, joten kehittymistä ei enää tapahdu. Ei ole tapahtunut 13 ikävuoden jälkeen.
Lisäksi olen toivottoman estynyt. En osaa nauraa. Muistan joskus lapsena osanneeni, mutta sitten se vain muuttui mahdottomaksi. En vain osaa. En kehtaa edes hymyillä, koska hampaani ovat niin rumat, vinot ja kellertävät. Muutenkin näytän rumalta hymyillessäni, nenä leviää poskille jne.
Jännitän kaikkea ja kaikkia, en osaa mitään, minulla ei ole mitään koulutusta kun senkin jouduin jättämään masennuksen ja tyhmyyteni takia kesken. Tuntui liian vaikealta, vaikka ei sellainen koulu normaaliälyiselle mikään vaikea ole.
En tunne itseäni aikuiseksi naiseksi fyysisesti enkä henkisesti, vaikka ikäni puolesta pitäisi kyllä jo olla. Alle 30 v. olen.
Vituttaa naisen ulkonäön korostaminen joka paikassa. Laihoja ja lattarintaisia saa arvostella avoimesti, lihavia taas ei.
En halua kuulla, että joillekin miehille rintojen koolla ei ole väliä. Tiedän sen. On minulla miehiä ollut, vaikka ruma olenkin. Tietysti vain humalassa. Enhän minä selvin päin pysty olemaan sosiaalinen.
Turha varmaan toivoa että löytyy kohtalotovereita. Vaikea tässä on olla masentumatta, eikä tällaisiin ongelmiin mitkään lääkkeetkään näytä auttavan.
Lisäksi olen toivottoman estynyt. En osaa nauraa. Muistan joskus lapsena osanneeni, mutta sitten se vain muuttui mahdottomaksi. En vain osaa. En kehtaa edes hymyillä, koska hampaani ovat niin rumat, vinot ja kellertävät. Muutenkin näytän rumalta hymyillessäni, nenä leviää poskille jne.
Jännitän kaikkea ja kaikkia, en osaa mitään, minulla ei ole mitään koulutusta kun senkin jouduin jättämään masennuksen ja tyhmyyteni takia kesken. Tuntui liian vaikealta, vaikka ei sellainen koulu normaaliälyiselle mikään vaikea ole.
En tunne itseäni aikuiseksi naiseksi fyysisesti enkä henkisesti, vaikka ikäni puolesta pitäisi kyllä jo olla. Alle 30 v. olen.
Vituttaa naisen ulkonäön korostaminen joka paikassa. Laihoja ja lattarintaisia saa arvostella avoimesti, lihavia taas ei.
En halua kuulla, että joillekin miehille rintojen koolla ei ole väliä. Tiedän sen. On minulla miehiä ollut, vaikka ruma olenkin. Tietysti vain humalassa. Enhän minä selvin päin pysty olemaan sosiaalinen.
Turha varmaan toivoa että löytyy kohtalotovereita. Vaikea tässä on olla masentumatta, eikä tällaisiin ongelmiin mitkään lääkkeetkään näytä auttavan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En myöskään pidä ulkonäöstäni, ainakaan sillon kun olen ilman meikkiä ja hiukset laittamatta. Ilman "laittautumista" olen ruma, enkä meikinkään kanssa mikään erityisen hehkeä. Ympärillä on paljon kauniita ihmisiä, jotka omissa silmissäni ovat täydellisiä ulkomuodoltaan; pitkiä, laihoja, rinnakkaita, kauriinsilmäisiä ja tuuheatukkaisia... Kaikkea sitä, jota toivoisin olevani. Olen kyllä hoikka, mutta rinnat olemattomat, kasvot pyöreät ja kaksoisleukakin löytyy... ärsyttävää! Elämä olisi paljon helpompaa, jos olisi tyytyväinen omaan ulkonäköönsä. En ikinä lähde minnekään ilman ripsiväriä, en edes lähikauppaan. Kadehdin niitä naisia, jotka näyttävät ilman meikkiäkin kauniilta. Olisi ihanaa, kun pystyisi vaan lähtemään ulos, ilman että pakko laittaa maskaraa... Olen ulkonäköni vanki, masentavaa. Mulla on ollut miessuhteita, joku on joskus sanonut kauniiksikin, mutta ilman meikkiä ei ole yksikään kaksilahkeinen mua nähnyt ja jos näkisi, niin varmasti katoaisi kauas... Vaikea kuvitella että kukaan koskaan haluaisi mun kanssa suhdetta :( olen jo yli 2-kymppinen. Täytyy jotenkin yrittää kestää. Tsemppiä sinullekin, ehkä aurinko jonain päivänä paistaa meillekin! Ei tähän lääkettä valitettavasti ole, muutakun leikkaukset..
Sulla varmaan on kuitenkin kuppikoko, edes AA? Mulla ei sitäkään.
Mä kyllä liikun ulkona ilman meikkiäkin, ei siksi että kuvittelisin olevani kaunis ilman, vaan siksi etten vaan jaksa välittää paskaakaan siitä miltä näytän tai mitä joku dorka saattaisi minusta ajatella. Eipä se meikki peitä kaksoisleukaa ja rumia hampaita.
Joskus meikkaan kuitenkin omaksi huvikseni.
Kyllä se mies sulle löytyy, jos se on löytynyt mullekin. Kiitos kun vastasit!
...vienyt paljon mahdollisuuksia mun elämästä. Toivottavasti sun mies on sulle henkinen voimavara. Olis ihanaa jos olis kumppani, joka vois hyväksyä tällaisena kun on. Olen kyllästynyt yhden illan suhteisiin,enkä kyllä edes odota muuta; en uskalla heittäytyä pidempään suhteeseen, kun en halua että kukaan mies koskaan näkee mua "naturellina". Pelkään mitä mahtavat ajatella kun näkee ilman meikkiä. Vaikka en meikkiä paljoa käytäkään, niin näytän kuitnkin ihan erinäköseltä ilman meikkiä kuin meikin kanssa...huoh... Vaikeeta. Masentavaa. Ei lohduta edes, että kuppi on "jopa" A...
Ikinä ei ole ollut naisten rumuus esteenä mun suhteille. Korvien väli toinen juttu.
On kuulkaan paljon miehiä, jotka tykkäävät pienistä tisseistä ja vielä isompi joukko, joille tissien koko on yhdentevä tai miltei yhdentekevä tyyliin 'olisihan se mukavampaa jos tissisi olisivat isommat mutta en mä sen takia toiseen naiseen vaihda'.
Kauniilla naisilla on kyllä paremmat mahdollisuudet pärjätä elämässä.
Ei se ole kiva tietää että mies toivoisi että oman naisystävän rinnat olis isommat "mutta en mä silti toiseen vaihda". Se olis kiva jos mies voisi pitää kauniina just sellaisena kuin on. Ja kiitos, kyllä se tiedetään että kauniit naiset pärjäävät paremmin. Miesten maailma tämä on. Eli turha sössöttää ettei miehille naisen ulkonäkö ole "tärkeää". On se. En ole koskaan nähnyt hyvännäköistä miestä ruman tai mitättömän näköisen naisen kanssa. Monella kauniilla naisella sen sijaan on ruma tai mitätön mies.
Kyllä naista voi pitää kauniina vaikka joku yksityiskohta olisikin pielessä. Nainenkin
on kokonaisuus eikä sitä pelkkien tissien kanssa
seurustella.
Täydellistä naista/miestä ei ole olemassakaan, aina on jotain parannettavaa.
Mulle naisessa (ulkonäössä siis) on tärkeää
pienet kädet ja jalat. Tisseistäkin tykkään pienemmistä mutta isotkaan eivät häiritse.
Pysähtykää hetkeksi miettimään! Koko toi ulkonäköjuttu on teidän korvienne välissä ja mainosmiesten/naistenlehtien/yms. sinne syöttämä. Mä en ole koskaan pistänyt painoa ulkonäölleni, en ole pitänyt itseäni rumana enkä kauniina, enkä lue naistenlehtiä.
Näin on.
Naisten- ja miestenlehdet ynnä mainokst yrittävät
iskostaa ihmisille, että on vaan yksi haluttava
naistyyppi. Naiset tuntuvat menevän useammin vipuun mutta kyllä valitettavan moni mieskin, varsinkin nuoremmat.
niillä rinnoilla ei ole mitään merkitystä. Pääasia että ne pysyisivät terveinä läpi elämän. Lähipiirissäni moni on sairastunut rintasyöpään ja silloin arvomaailma avautuu.
Silläkään ei ole mitään väliä, kuinka kaunis joku nainen on, sillä miehet kyyläävät likaista pornoa jokatapauksessa. Okei, ehkä ei ihan kaikki, mutta 99%.
Täytyy olla kyllä aika erikoinen mies, joka
ei pornoa kuluta. Terve mies ajattelee miltei
jokaisesta naisesta, saisiko siltä. Ehkä umpirakasuneena ei mutta muuten, yksiavioisuun on miehille aika vaikeata (muttei mahdotonta).
Mä olen iso, ruma ja lihava mies eikä ulkonäkö ole mulle ollut mikään ongelma.
Edellisellä työpaikalla oli sellainen pieni ja tissitön nainen töissä, tavattoman mukava tapaus ja oli selvästi kiinnostunut musta. Haki kyllä
selvästi aviomiestä ja lapsen isää (onkin aviossa
ja kolmevuotias poika) joten asia ei mun puoleltani edennyt. Äijä on vielä pitkä ja komea.
Lapsen saanti lisäsi vielä rintavarustustakin ja
kyseinen nainen taitaa vieläpä tienatikin parhaiten koko vuosikurssistaan (palkka on jotain
2* alan normaalipalkka). Eipä tainnut olla itsetunto-ongelmia koostaan/tissittömyydestään.
Tissittömällä tarkoitat varmaan pienirintaista. Eli sellaista jonka kuppikoko on AA tai A. Mun ongelma on se ettei mulla ole kuppikokoa ollenkaan. Pienimpiinkin kuppeihin jää tyhjää tilaa kun ei niihin vain ole mitään laitettavaa.
Enkä ihmettele ettei SULLA ole ollut ongelmaa ulkonäkös kanssa. Eihän naiset valitse miehiään ulkonäön perusteella.
En kyseistä naista nähnyt koskaan ihan nakuna eikä
vaatteiden alta oikein osaa sanoa mitään noin pienistä (kun vaatteet laskeutuvat selvästi olkapäiltä). Arvelisin kuitenkin, että alle AA:n mennään.
Paksuin kohta kyseisellä naisella oli varmaan takamuksen kohdalla. Nainen oli hyvin pieni ja
selvästi alipainoinen (paino 42 kg ja pituus
vähän alle 150 cm). Sen verran pieni, että
jaksoin kannatella yhdellä kädellä persuksen alta.
Vieläkin harmittaa kun en tajunnut sanoa etten ole kiinnostunut kun lapset ja perhe-elämä eivät
kiinnosta, fyysisesti ja henkisesti olin kyllä
kiinnostunut.
Naiset muuten valkkaa äijänsä kanssa pitkälti
ulkonäön perusteella. Komeilla ja urheilullisilla
on paljon parempi flaksi kuin meillä rumemmilla. Miesten kanssa ei vaan käydä kilpavarustelua niin
kuin naiset tekevät ja kun hyviä pokia on ehkä 20%
niin meille lopuillekin jää jotain. Loput tuntuvat
olevan aika tasa-arvoisessa asemassa.
Älytön kauneus voi kanssa olla naiselle iso ongelma kun ei tavallinen mies sellaista uskalla lähestyä.
Mulla on muuten B-koon tissit, kun rinnanympärys on rintojen päältä 124 cm ja alta 110 cm.
Lihasmassan lisäys voisi tehdä sulle kanssa terää,
punttisalille vaan ja voimailulaitteiden kimppuun.
Hampaitakin saa oiottua vielä aikuisena, just ykx tuttu teki tuon 50-kymppisenä.
Tämmöinen tuli viikonloppuna vastaan:
http://www.itsetyydytys.org/kysely/miehet/#3
Eli 6% miehistä tykkää pienistä tisseistä ja
ainakin itselle rinnatonkin olisi miellyttävämpi kuin isoilla rinnoilla varustettu. A-kuppi voisi kyllä olla ihanne.
Vartalotyypeistä on juttua täällä:
http://www.kuntoplus.fi/Crosslink.jsp?a=7096
Suosittelisin tosiaankin liikunnan lisäämistä,
taidat olla ektomorfi ja siksi enemmän voima-
kuin kestävyyslajeja. Vaikka sulle saattaa ollakin vaikeaa kehittää lihasmassaa niin parikin
kiloa oikeissa paikoissa voi tehdä ihmeitä itsetunnollesi ja varsinkin jos saan ne kilot
mahasta pois.
Oletko muuten varma, että et pode masennusta? Heikko itsetunto, epäonnistumisen tunne, epävarmuus ulkonäöstä kun ovat sen oireita. Muistikin pätkii monella. Jos tunnet itsesi masentuneeksi etkä ole hoidossa niin kannattaa
ottaa yhteyttä lääkäriin.