Suomi varhaiskasvatuksen kärkijoukoissa
julkaistu tänään klo 00:01, päivitetty tänään klo 08:57
Kuva: YLE
Suomi on sijoittunut kärkijoukkoon UNICEFin varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa vertailtiin 24 OECD-maan ja Slovenian varhaiskasvatuksen järjestelmiä kymmenen vertailukohdan kautta.
UNICEFin varhaiskasvatusvertailussa tutkittiin kymmentä kohtaa
Vuoden palkallinen vanhempainvapaa
Kansallinen suunnitelma, jossa heikossa asemassa olevat lapset etusijalla
Tuetut ja säännellyt päivähoitopalvelut neljäsosalla alle kolmevuotiaista
80 prosenttia nelivuotiaista tuetun, kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä
80 prosenttia lastenhoitohenkilöstöstä koulutettuja, puolet kunnallisista varhaiskasvattajista saanut asianmukaisen kolmannen asteen koulutuksen
Varhaiskasvatuksessa vähintään yksi opettaja 15 lasta kohden
Yksi prosentti bruttokansantuotteesta suunnattu varhaislapsuuden palveluihin
Lapsiköyhyys alle 10 prosenttia
Lasten terveydenhoitopalveluiden lähes täydellinen kattavuus
Arvioinnin kohteina olivat muun muassa lapsiköyhyys, palkalliset vanhempainvapaat, päivähoitopalveluiden saatavuus sekä varhaiskasvatukseen käytetty osuus bruttokansantuotteesta.
Vain yhdessä maassa, Ruotsissa, kaikki kymmenen vertailukohtaa toteutuvat. Toiseksi paras tilanne on Islannissa, jossa vertailukohdista toteutuu yhdeksän. Kolmanneksi sijoittuu neljä maata, joista Suomi on yksi. Muut kolme ovat Tanska, Ranska ja Norja.
Suurimman joukon muodostavat maat, joissa toteutuu 4 - 6 kohtaa. Näiden 12 maan joukossa ovat muun muassa Belgia, Unkari ja Etelä-Korea. Kolme kohtaa toteutuu neljässä maassa, muun muassa Yhdysvalloissa, ja kaksi kohtaa Australiassa.
Kanadassa ja Irlannissa toteutuu vain yksi kohta.
Suomen ongelmia varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus ja henkilöstön koulutus
Stakesin erikoissuunnittelijan Päivi Lindbergin mukaan eri maissa tulisi kiinnittää huomiota niihin vertailukohtiin, jotka eivät toteudu. Suomen kohdalla toteutumattomia kohtia on kaksi, joista toinen liittyy palvelujen saatavuuteen ja toinen laatuun.
Palvelujen saatavuuteen liittyvä kohta toteutuu, jos 80 prosenttia nelivuotiaista on varhaiskasvatuksen piirissä. OECD:n laatiman tilaston mukaan Suomi on tässä vertailukohdassa hännillä, koska vain hieman yli 40 prosenttia lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä. Tilastointi kuitenkin perustuu pelkästään opetukselliseen toimintaan, joten Suomen kohdalla tilastossa näkyvät vain kunnallisissa päiväkodeissa olevat lapset. Jos mukaan luetaan myös perhepäivähoito sekä yksityiset päivähoidon palvelut, osallistumisaste nelivuotiaiden osalta on noin 70 prosenttia.
Toinen Suomen osalta toteutumaton vertailukohta koskee varhaiskasvatushenkilöstön koulutusta. Vertailukriteerinä tutkimuksessa on, että vähintään puolella päiväkotien henkilöstöstä on kolmannen asteen tutkinto. Suomessa vähintään yhdellä kolmesta päiväkotihenkilöstöstä on oltava kolmannen asteen tutkinto, joka sisältää varhaiskasvatuksen opintoja.
Lindberg kiinnittää huomiota myös siihen, että vuoden 2004 jälkeen varhaiskasvatuksen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa laskenut. Kun vuonna 2004 osuus oli 1,3 prosenttia, oli se vuoden 2006 tilaston mukaan enää yksi prosentti.
YLE Uutiset
julkaistu tänään klo 00:01, päivitetty tänään klo 08:57
Kuva: YLE
Suomi on sijoittunut kärkijoukkoon UNICEFin varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tilannetta kartoittavassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa vertailtiin 24 OECD-maan ja Slovenian varhaiskasvatuksen järjestelmiä kymmenen vertailukohdan kautta.
UNICEFin varhaiskasvatusvertailussa tutkittiin kymmentä kohtaa
Vuoden palkallinen vanhempainvapaa
Kansallinen suunnitelma, jossa heikossa asemassa olevat lapset etusijalla
Tuetut ja säännellyt päivähoitopalvelut neljäsosalla alle kolmevuotiaista
80 prosenttia nelivuotiaista tuetun, kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä
80 prosenttia lastenhoitohenkilöstöstä koulutettuja, puolet kunnallisista varhaiskasvattajista saanut asianmukaisen kolmannen asteen koulutuksen
Varhaiskasvatuksessa vähintään yksi opettaja 15 lasta kohden
Yksi prosentti bruttokansantuotteesta suunnattu varhaislapsuuden palveluihin
Lapsiköyhyys alle 10 prosenttia
Lasten terveydenhoitopalveluiden lähes täydellinen kattavuus
Arvioinnin kohteina olivat muun muassa lapsiköyhyys, palkalliset vanhempainvapaat, päivähoitopalveluiden saatavuus sekä varhaiskasvatukseen käytetty osuus bruttokansantuotteesta.
Vain yhdessä maassa, Ruotsissa, kaikki kymmenen vertailukohtaa toteutuvat. Toiseksi paras tilanne on Islannissa, jossa vertailukohdista toteutuu yhdeksän. Kolmanneksi sijoittuu neljä maata, joista Suomi on yksi. Muut kolme ovat Tanska, Ranska ja Norja.
Suurimman joukon muodostavat maat, joissa toteutuu 4 - 6 kohtaa. Näiden 12 maan joukossa ovat muun muassa Belgia, Unkari ja Etelä-Korea. Kolme kohtaa toteutuu neljässä maassa, muun muassa Yhdysvalloissa, ja kaksi kohtaa Australiassa.
Kanadassa ja Irlannissa toteutuu vain yksi kohta.
Suomen ongelmia varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus ja henkilöstön koulutus
Stakesin erikoissuunnittelijan Päivi Lindbergin mukaan eri maissa tulisi kiinnittää huomiota niihin vertailukohtiin, jotka eivät toteudu. Suomen kohdalla toteutumattomia kohtia on kaksi, joista toinen liittyy palvelujen saatavuuteen ja toinen laatuun.
Palvelujen saatavuuteen liittyvä kohta toteutuu, jos 80 prosenttia nelivuotiaista on varhaiskasvatuksen piirissä. OECD:n laatiman tilaston mukaan Suomi on tässä vertailukohdassa hännillä, koska vain hieman yli 40 prosenttia lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä. Tilastointi kuitenkin perustuu pelkästään opetukselliseen toimintaan, joten Suomen kohdalla tilastossa näkyvät vain kunnallisissa päiväkodeissa olevat lapset. Jos mukaan luetaan myös perhepäivähoito sekä yksityiset päivähoidon palvelut, osallistumisaste nelivuotiaiden osalta on noin 70 prosenttia.
Toinen Suomen osalta toteutumaton vertailukohta koskee varhaiskasvatushenkilöstön koulutusta. Vertailukriteerinä tutkimuksessa on, että vähintään puolella päiväkotien henkilöstöstä on kolmannen asteen tutkinto. Suomessa vähintään yhdellä kolmesta päiväkotihenkilöstöstä on oltava kolmannen asteen tutkinto, joka sisältää varhaiskasvatuksen opintoja.
Lindberg kiinnittää huomiota myös siihen, että vuoden 2004 jälkeen varhaiskasvatuksen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa laskenut. Kun vuonna 2004 osuus oli 1,3 prosenttia, oli se vuoden 2006 tilaston mukaan enää yksi prosentti.
YLE Uutiset
Vastaukset 3
Vanhimmat
UNICEFin varhaiskasvatusvertailussa tutkittiin kymmentä kohtaa
Vuoden palkallinen vanhempainvapaa
Kansallinen suunnitelma, jossa heikossa asemassa olevat lapset etusijalla
Tuetut ja säännellyt päivähoitopalvelut neljäsosalla alle kolmevuotiaista
80 prosenttia nelivuotiaista tuetun, kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä
80 prosenttia lastenhoitohenkilöstöstä koulutettuja, puolet kunnallisista varhaiskasvattajista saanut asianmukaisen kolmannen asteen koulutuksen
Varhaiskasvatuksessa vähintään yksi opettaja 15 lasta kohden
Yksi prosentti bruttokansantuotteesta suunnattu varhaislapsuuden palveluihin
Lapsiköyhyys alle 10 prosenttia
Lasten terveydenhoitopalveluiden lähes täydellinen kattavuus
tiedot tutkimuksen vastauksiksi maailmalle ihmeteltäväksi keräsi.
hyvänä asiana, että:
80 prosenttia nelivuotiaista on tuetun, kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä.
Suomessa se tarkoittaa, että nukuksissa olevat nelivuotiaat (ja nuoremmat) raastetaan ympärivuoden liian aikaisin sängyistään virumaan joka arki kymmentuntisia päiviä päiväkodeissa.
Tutkimuksessa varmaan tarkoitetaan hakea hyvää tietoa, että lapsia hellästi varhaiskasvatetaan 2-3 tuntia päivittäin tai pari kertaa viikossa.
Köyhyyskö muka lapsista vain 10 %:lla.
Minä ja kolme lasta oltiin kroonisesti köyhiä koko heidän lapsuuden, vain kaatopaikoilla ei tongittu.