Olen vasta työurani alussa, ja olin kesätöissä erittäin hankalan esimiehen alaisena. Mielestäni hänessä oli narsistisen persoonallisuushäiriön piirteitä.
Hän sulki minut työsuhteen alussa sovittujen työtehtävien ulkopuolelle, puhui pahaa kaikista yhteistyökumppaneistamme ja kalasteli kehuja työpaikallamme käyneiltä ulkopuolisilta, mm. asiakkailtamme. Itse yritin olla mahdollisimman neutraali ja hoitaa omat työni niin kuin suinkin. Mitään perehdytystä tai apua en häneltä työtehtävissäni saanut. Hän sai myös kaksi raivokohtausta kesän aikana ja koin monesti hänen käyttäytyvän uhkaavasti minua kohtaan. Hän kohteli meitä alaisia ja yhteistyökumppaneita vaihtelevasti, tuntui että hänellä oli suosikki ja kun tämä sanoi jonkin poikkipuolisen sanan seurasi jonkinlainen kohtaus ja suosikki vaihtui. Esimiehen suunnitelmat olivat rajattomia resursseihin ja henkilökunnan määrään nähden. Hän halusi toteuttaa omia suuruudenhulluja visioitaan kenenkään tulematta niiden tielle.
Olin työsuhteen ajan peloissani ja kärsin unettomuudesta. Itse työtehtävät olivat mieleisiä, ainut huono puoli työssä oli tuo esimies.
Suurin ongelma tästä työsuhteesta on seurannut vasta jälkikäteen. Olen menettänyt täysin ammatillisen itseluottamukseni. Tuntuu etten pärjäisi missään oman alani tehtävissä ja pelkään että tämä esimies on haukkunut minua niin, etten tältä alalta näiltä nurkilta töitä tule saamaankaan. Miten siis palauttaa kadotettu itseluottamus? Tuntuu kuin tämä olisi jonkinlainen vastareaktio kesällä esimiehen suunnalta nähtyyn käytökseen, että sellaiseksi en ainakaan ikinä halua.
Hän sulki minut työsuhteen alussa sovittujen työtehtävien ulkopuolelle, puhui pahaa kaikista yhteistyökumppaneistamme ja kalasteli kehuja työpaikallamme käyneiltä ulkopuolisilta, mm. asiakkailtamme. Itse yritin olla mahdollisimman neutraali ja hoitaa omat työni niin kuin suinkin. Mitään perehdytystä tai apua en häneltä työtehtävissäni saanut. Hän sai myös kaksi raivokohtausta kesän aikana ja koin monesti hänen käyttäytyvän uhkaavasti minua kohtaan. Hän kohteli meitä alaisia ja yhteistyökumppaneita vaihtelevasti, tuntui että hänellä oli suosikki ja kun tämä sanoi jonkin poikkipuolisen sanan seurasi jonkinlainen kohtaus ja suosikki vaihtui. Esimiehen suunnitelmat olivat rajattomia resursseihin ja henkilökunnan määrään nähden. Hän halusi toteuttaa omia suuruudenhulluja visioitaan kenenkään tulematta niiden tielle.
Olin työsuhteen ajan peloissani ja kärsin unettomuudesta. Itse työtehtävät olivat mieleisiä, ainut huono puoli työssä oli tuo esimies.
Suurin ongelma tästä työsuhteesta on seurannut vasta jälkikäteen. Olen menettänyt täysin ammatillisen itseluottamukseni. Tuntuu etten pärjäisi missään oman alani tehtävissä ja pelkään että tämä esimies on haukkunut minua niin, etten tältä alalta näiltä nurkilta töitä tule saamaankaan. Miten siis palauttaa kadotettu itseluottamus? Tuntuu kuin tämä olisi jonkinlainen vastareaktio kesällä esimiehen suunnalta nähtyyn käytökseen, että sellaiseksi en ainakaan ikinä halua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielestäni olet jo oivaltanut itseluottamuksesi menettämisen syyn, ja kun tämän olet oivaltanut, niin ymmärrät, että sinun ei saa jäädä "lumeen makaamaan" vaan suuntaat katseesi eteenpäin ja itsesi kehittämiseen, meillä kaikilla on siihen varaa.
Unohdat tuon typerän työnantajasi.
Miettimällä sitä mielessäsi se vain pahentaa asiaa.
Voimia sinulle.
Olin kesällä työharjoittelussa ja minulle sattui ohjaaja, joka oli pohjattoman kylmä ja tyly.En tosin menisi vielä väittämään,että hän olisi ollut narsisti, mutta kyllä hänen käytöksensä teki kolon itseluottamukseen!
Joo, kuulostaa narsistilta tosiaan.
- raivarit
- suuruudenhulluus = "super-ego"
- pelolla hallitseminen...