Hitaasti,
hitaasti, ikävä
kulkee jättämässä
pitkiä jäähyväisiään.
Rakkauden sanomattomasta
vaatimuksesta, unohduksella
ei ole kiirettä.
Vaeltaen, hellästi,
kerran vielä,
keskelle äänettömyyttä.
Pitkissä varjoissa
riippuu eilisen
onnellisuus,
sekoittuen,
kaipaukseen…
Etäinen, hiljainen ääni,
sydämestä, kulkee
vielä kaikuna
ennen katoamistaan.
hitaasti, ikävä
kulkee jättämässä
pitkiä jäähyväisiään.
Rakkauden sanomattomasta
vaatimuksesta, unohduksella
ei ole kiirettä.
Vaeltaen, hellästi,
kerran vielä,
keskelle äänettömyyttä.
Pitkissä varjoissa
riippuu eilisen
onnellisuus,
sekoittuen,
kaipaukseen…
Etäinen, hiljainen ääni,
sydämestä, kulkee
vielä kaikuna
ennen katoamistaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kiitos aamuun.
On ihana aloittaa tästä.
Jäi niin mukavan haikea mieli.
ihan samaa. Se osui suoraan sydämeen. Olet todella tarkampuja! miten sen nyt sanoisin: tämä oli sydäntä riipaisevan kaunis runo! kerppunen
Kopioin sen mielettömän hyvien runojen kokoelmaani, jos sopii... k.
Tuo oli mukavan haikea kommentti..:-))
Kiitos sinulle..
Tarkkis
Kiitos kerppuselle, siitä riipimisestä viel....
mut mukavaa kun pidit. Joulu se tulla jolkottaa...:-))))
Tarkkis
Kiitos..mieletön :--), nyt ainakii...:-O
Terkuin samamies
Runosi on todella otsikkosi
arvoinen sisällöltään,
joka sopii tähän aamuun
kuin varjot valonkajossaan.
Syvää tunnetta joka meissä
vaeltelee.
Todella hyvä
runo - arvoituksellinen
vielä.
Vahvat tunteet ovat syvällä, kyllä.
Ne ovat esiin tullessaan itsellekin aika arvoituksia..
Valoa kohden mennään..ja ..kahestoista luukku
kuule..Kiitos Dee
Tarkkis
Tervehdys täältä hämärän rajamailta,
joissa ei oikein valokeijut ilakoi
ja salamavalot välähtele,vaikkei
julkisuutta kaivatakkaan.
Valoa mielenmaisemiin pitää
jostain luoda,että runoako
tässä pitäisi yrittää,
vaiko ottaa
aikalisä
ja
lukea muiden
saannoksia.
Hyvää viikonvaihdetta,ellei
tavata,mutta kuka sen tietää
vaikka pian tavattaisiin
uudelleen.
Vielä
vuosienkin päästä
kuulen äänesi
Tyhjissä huoneissa
Kaikuina enää
kuiskaukset
Vaiennut
ruusujen tuoksu
Kuule snif, prkele, tana, hvtti. Epistä, miuhan se piti..trööt..;-)))
Tarkkis
Se, että ukosta on taas lähtenyt tällaista teks-
tiä - huh !
Ymmärrän kyllä vallan hyvin runosi sanoman, mutta
se ei mene ymmärrykseen miten näiden tekstiesi
sielu on nykyään niin julmetun koskettavaa luet-
tavaa. Olet kuin uudestisyntynyt, mutta syytä en
tiedä.
Yks Mys-niminen nainen soitti täsä välissä, meni
hiukka aikaa miettiä mut sainhan jotain aikaan
kuitenkin.
Kuule ystäväni, siult tullee aina palaute
joka tuntuu isovarpaankynnenallaasti. oikeasti kiitos siitä. P.s runot lähtee ytimestä nykyään, sydämen ytimestä. Voi hyvin Rellu
Tarkkis
Tarkkis,
runosi syvenee ja herkistyy,
että jokainen,
joka lukee,
niin lukee henkhgittämättä,
siinäpäs sitten on sulla tekemistä
virotella~~ niih kerta,,
kaunista, kaunista,,
herkkää,,miten sie ossaat,,huh,,
kiits*
*iloinen tassunheilutus*
Happee neidille. Kiitos lämpöisist sanoistasi.
Diffuusiokapasiteeti paljastaa et vajetta on, suusta suuhun vaan..
tapahtuu paljon...
Hieno runosi herättää paljon ajatuksia.
Ajatuksia ikävän pitkistä jäähyväisistä, jotka hoivaavat kaipausta ja
ajatuksia ikävän pitkistä varjoista, jotka lyhenevät, kun aurino nousee...
Jep, hieno runo!
Jep..sie löysit ajatuksen, luomuhoidosta..:-))
Kiitos sinulle ja älyhyvää joulun odotusta..
Tarkkis
Mitäpäs minä muuta sanoisin.