Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottaminen
Eduskunnalle
Vanhasen kakkoshallitus lisää valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä valtionosuuksia 683 miljoonaa euroa. Mikäli tuo raha tulisi suoraan vähentämättömänä kuntien kassojen katteeksi, kuntatalouden näkymät olisivat paremmat ensi vuonna. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on silmänkääntötempusta. Tehtävä valtionosuuden lisäys kuluu käytännössä indeksitarkistuksiin ja veromuutosten kompensaatioon. Valtio osoittaa ensi vuonna kunnille aitoa uutta rahaa enintään vain 21,3 miljoonaa euroa uusien tehtävien ja palveluiden rahoittamiseen.
Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia ensi vuodelle siis korotetaan 32,74 prosentista 34,64 prosenttiin, ei rahaa kokonaisuudessaan tule lisää (kuntakohtaisesti vaihtelua voi toki olla). Toisin sanoen hallitus lisää valtionosuuksia sosiaali- ja terveystoimeen kompensoidakseen kuntien verotuloleikkaukset ja muut muutokset.
Vaikka hallituksen budjettiesityksessä mainitaankin tavoite kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja mm. ikäihmisten palvelujen laatusuositusten ja palvelutarpeen arvioinnin ikärajan osalta sekä vammaislainsäädännön uudistamisen osalta, niin tähän tarkoitukseen varattu lisäraha on riittämätön. Lisäksi hallitus kiirehti tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja leikkaa kuntien valtionosuuksia asiakasmaksujen korottamisesta tulevan laskennallisen lisätulon perusteella. Kun maksutulot "imuroidaan" kunnilta valtiolle, pakotetaan kunnat käytännössä nostamaan päivähoito- ja terveydenhuollon maksuja.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että veromenetysten ja valtionosuuslisäysten tulee kohdentua myös kunnittain oikein. Kunnissa on kasvavia palvelupaineita, velvoitteita ja laatuvaatimuksia, joita on ratkottava paitsi kuntarakenteen uudistuksella myös uudistamalla palveluiden tuottamistapoja ja purkamalla hallinnollisia esteitä. Tämän ohella kunnat tarvitsevat kipeästi lisärahoitusta perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon sekä lapsiperheiden palveluiden vahvistamiseen, vammaisten palvelutarjontaan (mm. henkilökohtaisen avustajapalvelun parantamiseen), mielenterveyspalveluihin, omaishoitajien palveluihin ja päihdepalveluihin. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnan että henkilöstön hyvinvointi edellyttää, että riittävä työntekijämäärä näissä palveluissa turvataan.
Tarpeisiin nähden hallituksen esittämä nettolisäys on siis täysin riittämätön. Sosialidemokraatit esittävät merkittävää 450 miljoonan euron korotusta kuntien valtionosuuksiin. Tästä summasta on osoitettava erillistä lisärahoitusta kouluterveydenhuollon palveluiden parantamiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien korottamiseksi 450 000 000 eurolla.
Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2008
Tarja Filatov /sd
Jukka Gustafsson /sd
Tuula Väätäinen /sd
Reijo Laitinen /sd
Kari Rajamäki /sd
Anneli Kiljunen /sd
Eero Heinäluoma /sd
Marko Asell /sd
Merja Kuusisto /sd
Maarit Feldt-Ranta /sd
Johanna Ojala-Niemelä /sd
Tuula Peltonen /sd
Tommy Tabermann /sd
Pauliina Viitamies /sd
Antti Vuolanne /sd
Johannes Koskinen /sd
Sinikka Hurskainen /sd
Maria Guzenina-Richardson /sd
Ilkka Kantola /sd
Jutta Urpilainen /sd
Pia Viitanen /sd
Jouko Skinnari /sd
Antti Kalliomäki /sd
Liisa Jaakonsaari /sd
Heli Paasio /sd
< Paluu | Sivun alkuun
Eduskunnalle
Vanhasen kakkoshallitus lisää valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä valtionosuuksia 683 miljoonaa euroa. Mikäli tuo raha tulisi suoraan vähentämättömänä kuntien kassojen katteeksi, kuntatalouden näkymät olisivat paremmat ensi vuonna. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on silmänkääntötempusta. Tehtävä valtionosuuden lisäys kuluu käytännössä indeksitarkistuksiin ja veromuutosten kompensaatioon. Valtio osoittaa ensi vuonna kunnille aitoa uutta rahaa enintään vain 21,3 miljoonaa euroa uusien tehtävien ja palveluiden rahoittamiseen.
Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia ensi vuodelle siis korotetaan 32,74 prosentista 34,64 prosenttiin, ei rahaa kokonaisuudessaan tule lisää (kuntakohtaisesti vaihtelua voi toki olla). Toisin sanoen hallitus lisää valtionosuuksia sosiaali- ja terveystoimeen kompensoidakseen kuntien verotuloleikkaukset ja muut muutokset.
Vaikka hallituksen budjettiesityksessä mainitaankin tavoite kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja mm. ikäihmisten palvelujen laatusuositusten ja palvelutarpeen arvioinnin ikärajan osalta sekä vammaislainsäädännön uudistamisen osalta, niin tähän tarkoitukseen varattu lisäraha on riittämätön. Lisäksi hallitus kiirehti tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja leikkaa kuntien valtionosuuksia asiakasmaksujen korottamisesta tulevan laskennallisen lisätulon perusteella. Kun maksutulot "imuroidaan" kunnilta valtiolle, pakotetaan kunnat käytännössä nostamaan päivähoito- ja terveydenhuollon maksuja.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että veromenetysten ja valtionosuuslisäysten tulee kohdentua myös kunnittain oikein. Kunnissa on kasvavia palvelupaineita, velvoitteita ja laatuvaatimuksia, joita on ratkottava paitsi kuntarakenteen uudistuksella myös uudistamalla palveluiden tuottamistapoja ja purkamalla hallinnollisia esteitä. Tämän ohella kunnat tarvitsevat kipeästi lisärahoitusta perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon sekä lapsiperheiden palveluiden vahvistamiseen, vammaisten palvelutarjontaan (mm. henkilökohtaisen avustajapalvelun parantamiseen), mielenterveyspalveluihin, omaishoitajien palveluihin ja päihdepalveluihin. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnan että henkilöstön hyvinvointi edellyttää, että riittävä työntekijämäärä näissä palveluissa turvataan.
Tarpeisiin nähden hallituksen esittämä nettolisäys on siis täysin riittämätön. Sosialidemokraatit esittävät merkittävää 450 miljoonan euron korotusta kuntien valtionosuuksiin. Tästä summasta on osoitettava erillistä lisärahoitusta kouluterveydenhuollon palveluiden parantamiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien korottamiseksi 450 000 000 eurolla.
Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2008
Tarja Filatov /sd
Jukka Gustafsson /sd
Tuula Väätäinen /sd
Reijo Laitinen /sd
Kari Rajamäki /sd
Anneli Kiljunen /sd
Eero Heinäluoma /sd
Marko Asell /sd
Merja Kuusisto /sd
Maarit Feldt-Ranta /sd
Johanna Ojala-Niemelä /sd
Tuula Peltonen /sd
Tommy Tabermann /sd
Pauliina Viitamies /sd
Antti Vuolanne /sd
Johannes Koskinen /sd
Sinikka Hurskainen /sd
Maria Guzenina-Richardson /sd
Ilkka Kantola /sd
Jutta Urpilainen /sd
Pia Viitanen /sd
Jouko Skinnari /sd
Antti Kalliomäki /sd
Liisa Jaakonsaari /sd
Heli Paasio /sd
< Paluu | Sivun alkuun
Vastaukset 1
Vanhimmat
varat oikeisiin kohteisiin..Mutta miten sitten jos ei näin tapahdukkaan....vaan jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin ja huostaanotot vain lisääntyvät? Mitäs valtio sitten asialle tekee? Kun ei ole mahtanut tähänkään asti kunnille mitään....??