eikös me kaikki ihmiset olla yksinäisiä? työpaikalla jutellaan koska siellä kuuluu tehdä niin. liian tuttavallinen ei kuitenkaan sovi olla, silleen sopivasti. viikko menee omissa tohinoissa, ehkä hiukan netissä, joskus vaikka salilla. siellä saattaa jutella jonkun puolitutun kanssa. sitten actionia nettihakujen kanssa. mun melestä nettihaku on paras koska saat mitä oot ettimässä. meinaan, jos meet baariin niin miten usein sieltä saat just mitä halusitkin? entä jos se onki siellä oman seurapiirinsä kanssa? niinku usein on. tavallaan toimintaa riitää näinkin mutta siltihän sitä on tavallaan yksinäinen. todellisia ystäviä, onko niitä kellään? jos se sun todellinen ystäväs voittas lotossa niin olisiko vielä?
mikä ihmeen yksinäisyys?
yksinäinen.....
5708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onhan sitä ja toiset enemmän ja toiset vähemmän.. Toisaalta toiset saavat halutessaan seuraa, siinä missä toiset eivät saa oikein millään...
Onhan tässä kaikenlaisia juttuja kokeillut mutta todella tiukkaa tekee saada yhtäkään vastausta.. Voi lähetellä viestiä monille ihmisille ja sanoo suhtkoht rehellisesti asiansa ja vaikka asiat olisi suhtkoht huolellakin kirjoitettu niin harvoin saa ensimmäistäkään vastausta... Et aika heikolta tuntuu tää nettiystävien saaminenkin kovasta yrityksestä huolimatta....
Sitä vain yrittää koko ajan tai sit jossakin vaiheessa toteaa että turha on yrittää.. Yritykseen nähden niin aika heikosti on mennyt vaikka tietysti yksikin tuttu/ystävä on tärkeä, mutta kovin vaikeaa tuntuu olevan varsinkin itsellänäni seuran saaminen.
se tarkoittaa sitä että minulla EI ole ystäviä,joten sitten kun se lottovoitto paukahtaa niin minulla ei myöskään ole muita huomioitavia. Ja sitten niistä ei luultavasti ole puutettakaan. En menisi aliarvioimaan rahapulaisiakaan yksinäisiä,rahalla voi saada myös paljon hauskaa aikaan.
Sitten kun sulle ikää tulee enenpi, niin ajattelet asioita vähän eri kantilta.
ei mullakaan ole oikeastaan niitä kavereita. niinkuin yleensä näkee ihmisillä niin niitä taitaa olla yleensä iso lauma. monesti jos olet tuon lauman ulkopuolella, sinua pidetään yksinäisenä. niinkuin mua. mutta ei minua oikeastaan kiinnosta edes olla siinä. lähinnä omat asiat, muutama ihmistuttavuus joiden kanssa tulee toimeen, riittää. mä en ole kuvioissa, piireissä, miten se nyt ilmasis.. mutta tarviiko sitä koko? oon tämmönen 25v mies.
Joku saattaisi ajatella että tunnen itseni yksinäiseksi.
Olen kuitenkin tyytyväinen elämääni juuri näin.
Saan aivan tarpeeksi kontakteja ihmisiin halutessani.
En päästä juuri ketään käsivarren mittaa lähemmäsi.
Jos ottaa jonkun ystäväkseen, se myös velvoittaa, lisäksi voi saa joistain "ystävistä" melkoisen riesan.