Meillä on kaksi vaippaikäistä ja hauveli tulossa
taloon "sitten myöhemmin".
Onko muita, joilla on ollut ensin lapset ja
sitten vasta koira (yleensä se on toisin päin)?
Miten olette pärjänneet/jaksaneet ja minkä
ikäinen pienin on ollut, kun koira tuli taloon?
Oliko hauva aikuinen vai pentu?
Kiitos kaikille vastanneille
taloon "sitten myöhemmin".
Onko muita, joilla on ollut ensin lapset ja
sitten vasta koira (yleensä se on toisin päin)?
Miten olette pärjänneet/jaksaneet ja minkä
ikäinen pienin on ollut, kun koira tuli taloon?
Oliko hauva aikuinen vai pentu?
Kiitos kaikille vastanneille
Vastaukset 5
Vanhimmat
en tiedä oonko oikea ihminen vastaamaan tähän,
kun olin itse se pieni lapsi, kun koira tuli
taloon!! olin noin 6-vuotias kun meille tuli
amerikancockeri, pienenä pentuna. ensin oli isi
jo melkein ostanut tanskandogin, mutta äiti
sitten koiran koosta kauhuissaan halusi pienemmän
otuksen..
Koiramme täyttää ensi helmikuussa jo 12 vuotta,
enkä muuta voi sanoa, kuin etten mistään hinnasta
vaihtaisi näitä vuosia pois! pienempänä käytiin
aina äidin kanssa yhdessä lenkittämässä koiraa,
isompana mut on uskallettu yksinkin päästää
*heh*. koiran kanssa ei ikinä ole
ollut "ongelmia", sitä on hoidettu koko perheen
voimin (ei siis yleistä "äiti tekee kaiken"-
kauhukuvaa)ja yleensäkin kaikki on mennyt tosi
hyvin!
Meillekkin koira tuli kun Siskoni kanssa jo
olimme olemassa. Itse olin noin 7 vuotias, ja
Siskoni 2 vuotta.
Koira oli aikuinen Saksan paimenkoira.(Vartio
koulutettu).
Oli ihan helpoa sopeutua molemmin puolin.Tosin
naapureita huvitti kun juuri kävelemään oppinut
ja koiran korkuinen Siskoni komensi koiraa
pihalla istumaan,maahan ja seuraamaan....Ja koira
totteli!!
Meillä on myös kaksi vaippaikäistä lasta, ikäeroa
muksuilla on 1.4 vuotta. Koira meille tuli kaksi
päivää sitten, mustaterrierin pentu, suloinen
pikku riiviö. Hyvin tässä on pärjäilty, itsestä
se vaan on kiinni ja ehkäpä pikkuisen
järjestelykysymyskin, miten ulkoilun ynnä muun
sellaisen saa hoitumaan kaiken muun ohessa. Ja
kokemusta on koira lapsi yhdistelmästä ennenkin.
Meille tuli koiranpentu ensimmäisen lapsemme
ollessa n.2kk, koira tosin jouduttiin lopettamaan
10kk ikäisenä synnynnäisen epämuodostuman vuoksi.
Mutta hyvin se silloinkin sujui, lapsen ja
koiranhoito nimittäin!
Meidän lapsi syntyi marraskuussa -96. Muistan kun
olin laitokselta tullessa ensin varautunut siitä,
että mitenkä meidän Welshin corgi suhtautuu
pieneen vastasyntyneeseen ihmislapseen, suoraan
sanoen olin jopa aluksi hysteerinen.
Kuitenkin kaikki meni ihan hyvin alusta asti. (
Koira vinkui kovin ja oli koko ensimmäisen
vuorokauden levoton, mutta ei ollut millään
tavalla uhkaava vauvaa kohtaan ). Tietysti koirat
ovat erilaisia.
Annan sinulle kuitenkin neuvon:
Äla stressaa turhia odotusaikana ja rasita
itseäsi sillä. Et voi tietää etukäteen miten
koira suhtautuu pieneen vastasyntyneeseen
vauvaan, tiedät sen vasta sitten kun vauva on
syntynyt ja kun koira ja vauva tapaavat toisensa.
Vauva kannattaa antaa koiralle ns. "näytille" eli
koiran kannattaa antaa vapaasti tutustua vauvaan.
( haistella )
Tietysti, jos koiranne on uhkaava heti alusta
alkaen vauvaa kohtaan, eli jos se näyttää hampaat
jne. Niin silloin voi olla jotain pielessä.
Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja perheellesi, jos
haluat kysyä minulta vielä jotain tai jos haluat
vaikka ns. tukihenkilön, niin olen käytettävissä.
Voit kysyä vaikka esim. sähköposti-osoitettani,
tai puhelinnumeroani.
itselläni on 4 lasta 8v 7v 5v ja 1v...
ensin tuli lapset sitten koira. isommat lapset pärjäävät kotona yksin sen aikaa kun puen pienimmän päälle ja vaavi rattaisiin istumaan ja koiran kaa ulos. näin teen päivällä 2 kertaa ja aamuisin käytän koiran ulkona ennen kuin lapset ovat heränneet ja sitten lähden myös illalla kun ne nukkuvat sikeästi eli klo23.00 sitten kun isi on kotona niin minä lähden koiran kanssa pitkälle lenkille niin näin minä ja koira saadaa vapaata edes hetken verran kotoota ja lapsista. ihanaa yhteitä aikaa meillä silloin menemme yleensä silloin koira tarhaa ja riehumme sielä tai sitten menemme metsään. ja hauva oli 6kk kun tuli meille.