Minua ärsyttää suunnattomasti Jämsänkosken terveysaseman remontin puolustelu. Hoito on siellä hyvää nykyisinkin. Ei uudet lavuaarit tai pintamateriaalit ole tarpeellisia. Koko remontti on vaan muutaman kunnallispoliitikon intohimo ja monumentti heidän poliittisille ansioilleen. Ihan oikein olisi, jos remonttia ei tehtäisi ollenkaan. Säästyisi rahaa ja demokratia toimisi.
Toinen asia on kyläkouluvänkytys. Herätkää nyt jumankauta jo realismiin hyvät ihmiset. Se on yksi hailee istuuko lapsenne taksin kyydissä viisi vai viisitoista kilometriä. Sitä paitsi lapsenne oppii keskustan kouluissa tuntemaan enemmän ikäisiään, mistä on hyötyä yläluokille mentäessä. Kyläkoulujen puolustajat siis rajoittavat lapsien sosiaalisten verkostojen muodostumista.
Katsokaa peiliin. Kyläkoulujen aika on ohitse.
Toinen asia on kyläkouluvänkytys. Herätkää nyt jumankauta jo realismiin hyvät ihmiset. Se on yksi hailee istuuko lapsenne taksin kyydissä viisi vai viisitoista kilometriä. Sitä paitsi lapsenne oppii keskustan kouluissa tuntemaan enemmän ikäisiään, mistä on hyötyä yläluokille mentäessä. Kyläkoulujen puolustajat siis rajoittavat lapsien sosiaalisten verkostojen muodostumista.
Katsokaa peiliin. Kyläkoulujen aika on ohitse.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja tämäkö on realismia? Kenellä on tunteet pelissä eikä järki...:
"Se on yksi hailee istuuko lapsenne taksin kyydissä viisi vai viisitoista kilometriä. Sitä paitsi lapsenne oppii keskustan kouluissa tuntemaan enemmän ikäisiään, mistä on hyötyä yläluokille mentäessä. Kyläkoulujen puolustajat siis rajoittavat lapsien sosiaalisten verkostojen muodostumista.
Katsokaa peiliin. Kyläkoulujen aika on ohitse."
Vai on se yksi hailee istuuko lapsi taksissa 10 min/päivässä, vai 30-40? Olisi paljon sanottavaa mutta... ihmisiä on erilaisia, ervoja on erilaisia, kunnioitan jokaista, vaikka en hyväksykään.
Tämä oli ilmiselvä provo , mutta surullista että joku saattaa päästää suusta tämän kaltaisia lauseita...
"Vai on se yksi hailee istuuko lapsi taksissa 10 min/päivässä, vai 30-40?"
Eikös sen toimivan kyläkoulun periaate pitäisi olla se, että lapsi ei istu taksissa ollenkaan? Reippaat punposkiset lapsukaiset taivaltavat kouluun kävellen tai hiihtäen?
Semmoisia kyläkouluja vain ei ole. Jäljelläolevia syrjäkylien kouluja pidetaan väkisin pystyssä kuskaamalla niihin lapsia kymmenien kilometrien päästä.
Syrjäkyläksi? Perehdy.
Tässä kyläkoulu keskustelussa ei ollut kyse mistä muusta, kun lapsien eduista. Mahdollisimma lyhyet matkat on yksi niistä eduista.
Kyllä sinne Partalaankin ne lapset takseilla kuskataan. Lisäksi on kuskattava myös ruoka.
Meidän lapset kulkee kouluun suksilla kesät talvet täällä maalla.
Koulu matka on 4,8 kilometriä ja tosi hyvin posket punoittaa kun ne kotiin saapuvat,ja liikunta tulee siinä sivussa.
Siis taksit voivat ottaa kyytiin vain toiseen suuntaan,ota pari konjakkia vielä lisää niin saadaan sinunkin etiika ja arvot selville.
"ota pari konjakkia vielä lisää niin saadaan sinunkin etiika ja arvot selville."
Ei ole konjakkia kaapissa. Etikkaa olisi, mutta sitä ei pirukaan juo edes lantattuna.
Hienoa kuulla, että edes jossakin on vielä muutama aito kyläkoulun oppilas.
Onneksi Partalan koulu lakkautetaan vuonna 2010, niin loppuu tämäkin sanasota.
Otetaanko kyläkoulujen puolustusvoivottelussa koskaan huomioon sitä faktaa, että keskusta-alueen moderneissa kouluissa on huomattavasti nykyaikaisempi opetusympäristö ja välineet kuin jossain korpikuusen juurella?
Joopa joo,pistetään välineet ja ympäristö turvallisuuden edelle,sousittelen vitikkalan koulun lopettamista ja laitetaan siellä olevat lapset korpilahden kouluun ja maksetaan siitä jokainen vanhempi kunnon korvaus jyväskylälle.
Toiminta on kaikkein tärkeintä. Oleellisinta on, mitä koulussa opitaan. Pelkät välineet eivät takaa mitään.Kyläkoululapset ovat erilaisia kuin keskustan lapset. On vaara tulla kiusatuksi ja jää hienot sosiaaliset verkostot sen lapsen kohdalta vain haaveeksi.
"Kyläkoululapset ovat erilaisia kuin keskustan lapset. On vaara tulla kiusatuksi ja jää hienot sosiaaliset verkostot sen lapsen kohdalta vain haaveeksi"
Ei ole mitään kyläkoululapsia. Kaikki lapset tulevat kuitenkin lopulta keskustan kouluihin. Tiedän myös tapauksen, että lapset piti toimittaa keskustan kouluun, kun heitä kyläkoulussa kiusattiin. Ei ne mitään enkeleitä sielläkään aina ole.
Olipas mahtava idea, Vitikkala suljetaan,keskustan lapsille linjaauto korpilahdelle
lähtemään kello kuusi ja takaisin kello seitsemän toista,sen jälkeen harrastamaan vaikka mänttään sekään ei olisi kaukana onko sillä väliä onko lapsi kakskyt tai kolkyt kilsaa linja autossa niinkuin täällä on todettu.
Sitten otetaan vaikka Irakista sata sota pakolaista sinne uusiin tiloihin ja pyydetään eulta tukea joka kattaisi kulut.Tässä vuosisadan säästöidea ja sen jälkeen voimme elää niinkuin ennenkin,antaa rahaa kaikille sitä tarvitseville yrityksille ja mieluummin niille jotka kuuluvat "järjestelmään".
Se olisi lapsillekin parempi,oppisivat tuntemaan toisia lapsia ja tulisivat sosiaalisemmaksi ja ei tulisi kotonakaan riitaa,keskusta lasten vanhemmillekin jäisi enemmän viettää sitä "laatu aikaa" mistä ne haaveilevat.
Itse olen isonkoulun kasvattama (en Jämsässä) vaaan Jyskälässä, mutta tunnen ja tiedän monia kyläkouluissa koulunsa käyneitä, kuten vaimoni, ja tiedän kuinka paljon parempaa opetusta pienryhmässä oppilas saa kun vertaa suuriin oppilas ryhmiin. Omassa koulussani ala-asteen ryhmäkoko oli n 25 oppilasta ja yläkoulussa 32. Se on aivan liian suuri määrä, sillä vain kaikein lahjakkaimmat pärjäävät tuollaisissa ryhmissä. Olisikin syytä ryhtyä kuljettamaan keskustan oppilaita pienempiin kouluihin, jotta ryhmäkoot kyettäisiin pitämmään asiallisina ja ottamaan huomioon yksilöt, eikä kohtelemaan oppilaita massana, jolloin kaikki kärsivät. Miksi aina pitää kuljettaa syrjäkylien oppilaat keskustaan? Voisimmekin kuskata keskustan oppilaita vaihteeksi syrjäkylien kouluihin oppimaan jolloin hekin saisivat tuntumaa yksillölliseen ohjaukseen ja oppimiseen!
Itselläni on samanlainen tausta ja kokemus. Pienistä sivukylien kouluista tuli keskustaan aina parhaat oppilaat.Mutta muistuu mieliin myös omien opintojeni lopputyön johtopätös. 1970 - luvulla oli koko Suomessa kovasti keskustelua koulujen työrauhasta.Tein silloin eli v.1980 Tampereen peruskoulujen opetttajille kyselyn heidän käsityksistään, mikä helpottaisi työrauhaongelmia.Yksi tärkeimpiä vastauksia oli:
" pienemmät luokkakoot ". Mutta erittäin tärkeää lapsen koulunkäynnin hyvälle alulle, on että pääsee aloittamaan pienessä luokassa ja saa paljon opettajan huomiota.On kuin lottovoitto päästä pieneen luokkaan ja hyvälle opettajalle. Tästä ei nyt kannattaisi tinkiä. On kuitenkin mielenkiintoista miten vähän täällä Suomessa ja erityisesti Jämsässä otetaan huomioon sitä tutkimusta mitä on tehty. Suomi on pian täynnään kasvatustieteen tohtoreita ja heitä on erityisen paljon juuri naapurikaupungissa Jyväskylässä - Risto Ahosen omissa kirjoituksisaan mainitsemat ja monia muita - mutta miten vähän on näillä tutkimuksilla merkitystä, kun tehdään tärkeitä päätöksiä. Surullista.
taidat olla jämpsäläinen täh?