Koulut luokitelleet lapsia laittomiin rekistereihin
13.12.2008 19:23
Suomalaisissa kouluissa on luokiteltu lapsia rekistereihin, joiden ylläpito on laitonta.
Rekisteröintiä on tehty käyttämällä Stakesin Huolen vyöhykkeistö -asteikkoa, joka on kehitetty lasten ja nuorten parissa työskentelevien apuvälineeksi. Asteikon tarkoitus on auttaa työntekijää määrittämään, kantaako hän lapsesta pientä vai suurta huolta ja ohjeistaa toimimaan sen mukaan.
Toinen asteikon kehittäjistä, tutkimusprofessori Tom Arnkil huomauttaa Turun Sanomien haastattelussa, että asteikon käyttäminen rekisteröintivälineenä on täysin irrallaan sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Lisäksi on eettisesti arveluttavaa, jos vyöhykkeistölle aletaan sijoittaa nimiä.
Huolen vyöhykkeistön ajatuksena on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Arnkilin mukaan joissakin kunnissa on kuitenkin jopa ohjeistettu luokittelemaan lapsia sen avulla.
Tiedon saatuaan Arnkil ja tutkimusprofessori Esa Eriksson julkaisivat vetoomuksen Stakesin aikakauslehden Dialogin viime numerossa, jossa he pyytävät kaikkia tahoja lopettamaan lasten rekisteröinnin.
- Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin. Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan, professorit kysyvät vetoomuksessaan.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
13.12.2008 19:23
Suomalaisissa kouluissa on luokiteltu lapsia rekistereihin, joiden ylläpito on laitonta.
Rekisteröintiä on tehty käyttämällä Stakesin Huolen vyöhykkeistö -asteikkoa, joka on kehitetty lasten ja nuorten parissa työskentelevien apuvälineeksi. Asteikon tarkoitus on auttaa työntekijää määrittämään, kantaako hän lapsesta pientä vai suurta huolta ja ohjeistaa toimimaan sen mukaan.
Toinen asteikon kehittäjistä, tutkimusprofessori Tom Arnkil huomauttaa Turun Sanomien haastattelussa, että asteikon käyttäminen rekisteröintivälineenä on täysin irrallaan sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Lisäksi on eettisesti arveluttavaa, jos vyöhykkeistölle aletaan sijoittaa nimiä.
Huolen vyöhykkeistön ajatuksena on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Arnkilin mukaan joissakin kunnissa on kuitenkin jopa ohjeistettu luokittelemaan lapsia sen avulla.
Tiedon saatuaan Arnkil ja tutkimusprofessori Esa Eriksson julkaisivat vetoomuksen Stakesin aikakauslehden Dialogin viime numerossa, jossa he pyytävät kaikkia tahoja lopettamaan lasten rekisteröinnin.
- Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin. Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan, professorit kysyvät vetoomuksessaan.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Vastaukset 13
Vanhimmat
isolla remontilla ja
sitten vasta lapset kouluun. Olen koko syksyn ollut todella HUOLISSANI opettajan pään kunnosta,
minulle on KOSTETTU !
kovaa vauhtia rysähtämässä satalasissa seinään niin että!
Lastensuojeluviranomaisten tontti on kohta avoin tämän maan kuntakentillä.
Paskaa saa pyytämättäkin se on jo nähty
mutta se että lakeja käytetään väärin, rikotaan lakia ja käytetään lainsäädäntöä vapaasti ja surutta hyväksi ihan miten mieli milloinkin tekee
on surullista katsottavaa ja luettavaa.
Opettajille järjestetyt lastensuojeluviranomaisten kestitykset (Huoli-vyohyke ajatuksen alkuaikoina, harmaiden huolien sisäänajovaiheessa!)
ovat sekoittaneet opettajaraukkojen pääparat.
Sekoittaneet niin, että opettajiltakin on unohtunut se oma tehtäväalue
eli lasten ja nuorten opettaminen
ja siinä sivusssa myös se perusopetuslaissakin mainittu, kasvatuksellisuus,
kaikenmaailman huoliskaisten ja aina vain harmaampien vyöhykemallien ajattelusssa ja rekisteröinnissä.
Voi voi ja vielä kerran voi
sossuparkoja kun se paska alkaa pikkuhiljaa valumaan jo sieltä lahkeestakin.
Juhlat loppuuvat siis pikkuhiljaa
ja tulee se viranomaisten omien toimien ankara ja kriittinen ulkopuolisten tahojen suorittama tarkastelu.
___________________
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-12-13,104:2:582089,1:0:0:0:0:0:
Julkaistu 13.12.2008 1:31:07
TS/Ari-Matti Ruuska
Stakesin huolen vyöhykkeistö -asteikko on lasten ja nuorten kanssa työskenteleville erittäin hyödyllinen työväline, mutta joissakin kunnissa huolen vyöhykkeistöä on käytetty väärin lasten luokitteluun.
Turun seudulla kiistetään, että laajalle levinneitä lapsirekistereitä olisi tehty täällä
Suomen kouluissa jaettu lapsia hyviin ja mätiin omeniin
Stakesin huolen vyöhykkeistö -asteikon avulla on luokiteltu suomalaisissa kouluissa lapsia, mikä on pistänyt vauhtia asteikon kehittäneisiin tutkimusprofessoreihin Esa Erikssoniin ja Tom Arnkiliin.
- Olemme saaneet kuulla koulutuksiimme osallistuneelta kenttäväeltä, että vyöhykkeistöä käytetään kunnissa ja kouluissa villisti irrallaan sen alkuperäisestä tarkoituksesta, Arnkil ilmoittaa.
Eriksson ja Arnkil kehittivät huolen vyöhykkeistön 1990-luvun lopulla lasten ja nuorten parissa työskentelevien apuvälineeksi.
Kentältä oli toivottu yhteistä kriteeristöä, joka helpottaisi tunnistamaan, milloin työntekijän on syytä puuttua lapsen huolestuttavalta vaikuttavaan tilanteeseen.
Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää määrittelemään, kantaako hän lapsesta pientä vai suurta huolta vai ei huolta lainkaan ja ohjeistaa toimimaan huolen asteen mukaan.
Arnkilin sydän jätti kuitenkin lyönnin väliin, kun hän kuuli, että kunnissa käytetään huolen vyöhykkeistöä rekisteröintivälineenä, jonka eri sarakkeisiin lapset voidaan kätevästi lokeroida.
- Monet rehtorit ovat ilmeisesti pyytäneet, että lapset pitää tällä tavalla rekisteröidä.
Tavallaan se on ymmärrettävää, että rehtorit haluavat välineen, jolla he saavat jonkinlaisen käsityksen oppilaiden tilasta ja ongelmatapauksista.
Tällaisen henkilörekisterin ylläpito on kuitenkin laitonta.
Arnkil ja Eriksson esittävätkin Stakesin aikakauslehden Dialogin viime numerossa vetoomuksen, jossa kaikkia tahoja pyydetään lopettamaan huolen vyöhykkeistön väärinkäyttö.
Lakia ei tunneta
Muun muassa Kuopiossa oli koottu huolen vyöhykkeistön avulla oppilasrekisteri.
Arnkil otti paikallisiin kouluviranomaisiin yhteyttä ja pyysi välittömästi sekä lopettamaan lasten rekisteröinnin että tuhoamaan jo kerätyt rekisterit.
- Minä kuitenkin pelästyin, koska Kuopiosta sanottiin, että heidän käsityksensä mukaan vastaavanlainen rekisteri on hyvin monissa kunnissa.
Käytäntö on ilmeisesti levinnyt erittäin laajalle. Monissa kunnissa on esimerkiksi erityisopetuksen ohjeissa neuvottu perustamaan rekisteri, Arnkil kauhistelee.
- Lähetin asiasta kirjeen Opetushallitukseen, joka lähettää kirjeeni edelleen kuntiin, hän lisää.
Turusta, Kaarinasta, Raisiosta ja Naantalista kiistetään, että kouluviranomaiset ylläpitäisivät lapsirekisteriä. Turun suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen toteaa, että huolen vyöhykkeistön väärinkäytökset ovat kantautuneet myös hänen korviinsa, mutta hän vakuuttaa, että Turun oppilashuollossa toimitaan perusopetuslain ja julkisuuslain pykälien mukaan.
- Oppilashuollossa käydään nämä asiat läpi viikottain, mutta mitään rekistereitä problemaattisista tai huolta aiheuttavista lapsista ei ole tehty.
Miten on mahdollista, että ilmeisesti monissa kunnissa on haksahdettu tässä kysymyksessä laittomille poluille?
- Epäilen, ettei tämä julkisuuslainsäädäntö valitettavasti ole kaikkialla kovin tunnettu juttu. Ja kiusaus tehdä ongelmalapsista rekisteri on iso, Jalonen arvelee.
Vanhemmat ovat raivostuneet
Professori Arnkil näkee laillisuuskysymyksen lisäksi muitakin eettisiä ongelmia siinä, että huolen vyöhykkeistölle aletaan sijoittaa nimiä.
- Rekisteröinnistä jää lapseen leima. Huoli lapsen tilanteesta voi väistyä jo seuraavana päivänä, mutta leima jää, Arnkil toteaa.
Toisekseen lasten parissa työskentelevä pettää lasten ja näiden vanhempien luottamuksen,
jos hän alkaa luokitella heitä erilaisten rekisterien avulla.
Muutamassa kunnassa, jossa lapsirekisteri on tehty, vanhemmat ovatkin asiasta vihiä saatuaan nostaneet metelin.
- Se on oikein. Nostaisin itsekin metelin, jos kuulisin, että lapseni on rekisteröity harmaan vyöhykkeen tai suuren huolen lapseksi,
Arnkil puuskahtaa.
Naantalin kaupungissa toimiva koulukuraattori Aira Heikkilä kertoo, että oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulupsykologit ja -kuraattorit sekä opettajat käyttävät huolen vyöhykkeistöä muisti- ja apuvälineenään oppilashuoltokokouksissa.
- Kouluissamme ei kuitenkaan säilytetä, talleteta tai rekisteröidä huolen vyöhykkeistön tietoja, Heikkilä vakuuttaa.
Heikkilä ei hyväksy lapsirekistereitä edes kouluammuskelujen varalta.
- Sellainen lista ei olisi pätevä väline, koska se ammuskelija voisi sitten kuitenkin olla joku, joka ei sillä listalla ole.
Olen työssäni hyvin varovainen kaiken dokumentoinnin suhteen, koska ihmiselämän vaiheet ovat prosesseja, jotka muuttuvat ja kehittyvät. Dokumentointi ei olisi eettistä, koska ihmiselämässä jokainen päivä on erilainen, Heikkilä muistuttaa.
Julkaistu 13.12.2008 1:31:07
_____________
Stakesin miehet, voi teitä sinisilmäisiä mitä menitte tekemään.
Ette uskoneet kuinka suomalainen on aina nokkimassa, miellelään myös kaatamassa ojaan
tätä toista suomalaista
jos vain siihen mahdollisuuden saa!
http://dialogi.stakes.fi/FI/arkisto/2008/8/sivu/20.htm
Puheenvuoro
Vakava vetoomus:
Älkää leimatko lapsia
huolten vyöhykkeistöllä!
Kouluista ja sosiaali- ja terveysalan työpaikoilta on kantautunut tyrmistyttäviä viestejä: Stakesin kehittämää huolen vyöhykkeistöä käytetään lasten ja nuorten luokittelemiseen.
Tällainen vyöhykkeistön käyttö on täysin vastoin alkuperäisiä periaatteita.
Stakesin kouluttamat ihmiset tuskin kävisivät luokittelemaan.
Päinvastoin, he ovat kertoneet hyvin huolestuneina havainnoistaan.
Täytyy siis olla kyse "villistä" menetelmän käytöstä, jossa käyttäjä ei tunne lähtökohtia eikä tarkoitusta. Esitämmekin nyt kaikille lasten, nuorten tai perheiden kanssa työskenteleville vakavan vetoomuksen:
Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä!
Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.
Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi? Se koostuu neljästä pääsarakkeesta: ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli. Väline tähtää siihen, että työntekijät voisivat tunnistaa omat huolensa ja puuttua niihin sekä kehitellä yhdessä hyviä toimintatapoja.
Pitää puuttua omaan huoleen
Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Oikein käytettynä vyöhykkeistö tarjoaa pohjaa hyvien käytäntöjen kehittelyyn: pohditaan kokemuksia vaihtaen, mitkä käytännöt pitävät huolet loitolla, mitkä huojentavat pieniä tai suurempiakin huolia.
Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään.
Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Hyvien käytäntöjen pohtimisesta on saatu erinomaisia kokemuksia paitsi työntekijöiden kesken myös yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.
Tällaisiin tarkoituksiin me allekirjoittaneet vyöhykkeistön loimme vuosia sitten.
Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne.
Kaameata!
Rekisterit voivat olla laittomia
Meille on kantautunut viestejä, joiden mukaan joissakin kunnissa jopa ohjeistetaan luokittelemaan lapsia.
Opetushallituskin joutuu täsmentämään ohjeitaan, joista oli saatu vääriä käsityksiä.
Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri.
Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.
Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia.
Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin?
Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan?
Kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan rekisterissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä.
Niitä ei saa luovuttaa ilman asianosaisten suostumusta.
Kulkevatko luettelot näkyvillä?
Tehdäänkö luokitteluja yhdessä?
Sosiaalipalveluissa saa tehdä rekistereitä, jos palvelun saaminen edellyttää tietojen antamista - ja asiakkaalta saadaan suostumus.
Asiakkaalle on annettava kirjallinen selitys rekisterin tarkoituksesta ja käytöstä ja vielä suullisestikin selvitettävä, mistä on kyse.
Lisäksi on tietysti täytettävä tietoturvasäännökset.
Ne rekisterit, joita nyt laaditaan huolen vyöhykkeistöä väärinkäyttäen, eivät luultavasti täytä yhtäkään lain kriteereistä.
Minkä palvelun saamisen ehto kirjaaminen on?
Onko kysytty lupa?
Miten rekisteriin vienti perustellaan?
Miten rekistereitä säilytetään?
Miten merkinnät saa pois?
Jos ohjeissa kehotetaan nimeämään nekin lapset, joista ei ole huolta, ollaan räikeästi ja epäilyksettä laittomuuden puolella
niin koulu- kuin sosiaalitoimessakin.
Laittomat ohjeet
kumottava
Lasten luokittelu ylläkuvattuun tapaan vaarantaa toiminnan perustan, vanhempien ja lasten luottamuksen. Olemme kuulleet, että jossain vanhemmat ovatkin nostaneet metakan.
Mekin nostaisimme.
Onneksi on paljon työntekijöitä, jotka kieltäytyvät noudattamasta moisia ohjeita.
Niiden, jotka kehottavat laittomuuksiin, tulisi ymmärtää heti kumota ohjeensa.
Ehkäisevä työ on tärkeää. Viime aikojen murheelliset tapahtumat - kaksi kauhistuttavaa joukkomurhaa kouluissa - korostavat varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta.
Mutta nekään eivät perustele käytäntöjä, jotka lyövät leimoja ja murentavat luottamusta - ja uhmaavat laillisuutta.
Varhainen puuttuminen on parhaimmillaan varhaista avointa yhteistyötä.
Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!
TOM ARNKIL
Tutkimusprofessori, Stakes
ESA ERIKSSON
Kehittämispäällikkö, Stakes
________________________
Jokainen aikuinen, lapsen tai nuoren vanhempi
voi nostaa rikossyytteen alaikäistä lastaan (ja onko näihin rekistereihin kerätty myös tietoja vanhemmista!)
koskevasta laittomasta rekisterin ylläpidosta
ja vaatia rangaistusta kyseisen laittoman rekisterin ylläpitäjälle.
Rangaistusvaatimus voi olla sakko - 2 vuotta vankeutta riippuen mitä rangastavaa ja miten montaa rangaistavaa lainkohtaa näissä rekistereiden laadinnoissa ja ylläpidoissa on rikottu.
http://www.tietosuoja.fi/9123.htm
Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä
* Mitä rekisterinpitäjän tulee tietää lainvastaisen toiminnan seurauksista
* Miten kansalainen voi saattaa tietosuojaloukkauksen tutkittavaksi
Sisältö:
* Yleistä
* Valvontaviranomaisten toimenpiteet
* Rikosoikeudelliset seuraamukset
* Vahingonkorvausvastuu
* Kurinpidolliset seuraamukset
(23kB) Taulukko sanktiojärjestelmästä
Taulukko on rtf-muodossa
Tästä voit tulostaa esitteen kokonaisuudessaan:
(578kB) Hyvä tietää 1/2001, 9.2.2001
Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä (Tiedosto on rtf-muodossa)
----
Vahingonkorvausvastuu
Rekisterinpitäjä on henkilötietolain 47 §:n mukaan velvollinen korvaamaan sen taloudellisen ja muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle henkilötietolain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Vastuu kattaa myös henkilölle laittomasta käsittelystä aiheutuneen kärsimyksen.
Vahingonkorvausvelvollisuus voi seurata millaisesta henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä tahansa. Korvausvelvollisuus ei edellytä laiminlyöntiä rekisterinpitäjän puolelta. Vahingonkorvausvastuu rakentuu näin ollen rekisterinpitäjän tuottamuksesta riippumattoman ns. ankaran vastuun periaatteelle.
Vahingonkorvausta saadakseen henkilön on näytettävä toteen, että hänelle on syntynyt vahinkoa lainvastaisesta menettelystä. Vahingonkorvauskannetta ajetaan käräjäoikeudessa.
http://www.tietosuoja.fi/9128.htm
_____________
Kunnianloukkaus lapsen ja vanhempien kohdalla, perustuslain takaama perheen yksityisyyden ja yksityisyyden suojan rikkominen jne.
Kyllä virkamiehet laittomine rekistereineen ovat nyt todella ku...ssa!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812138767281_uu.shtml
Koulut luokitelleet lapsia laittomiin rekistereihin
13.12.2008 19:23
Suomalaisissa kouluissa on luokiteltu lapsia rekistereihin, joiden ylläpito on laitonta.
Rekisteröintiä on tehty käyttämällä Stakesin Huolen vyöhykkeistö -asteikkoa, joka on kehitetty lasten ja nuorten parissa työskentelevien apuvälineeksi. Asteikon tarkoitus on auttaa työntekijää määrittämään, kantaako hän lapsesta pientä vai suurta huolta ja ohjeistaa toimimaan sen mukaan.
Toinen asteikon kehittäjistä, tutkimusprofessori Tom Arnkil huomauttaa Turun Sanomien haastattelussa, että asteikon käyttäminen rekisteröintivälineenä on täysin irrallaan sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Lisäksi on eettisesti arveluttavaa, jos vyöhykkeistölle aletaan sijoittaa nimiä.
Huolen vyöhykkeistön ajatuksena on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Arnkilin mukaan joissakin kunnissa on kuitenkin jopa ohjeistettu luokittelemaan lapsia sen avulla.
Tiedon saatuaan Arnkil ja tutkimusprofessori Esa Eriksson julkaisivat vetoomuksen Stakesin aikakauslehden Dialogin viime numerossa, jossa he pyytävät kaikkia tahoja lopettamaan lasten rekisteröinnin.
- Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin. Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan, professorit kysyvät vetoomuksessaan.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
_____________________
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/koulut-luokitelleet-lapsia-laittomiin-rekistereihin/309011
Koulut luokitelleet lapsia laittomiin rekistereihin
19:20 STT
Suomalaisissa kouluissa on luokiteltu lapsia rekistereihin, joiden ylläpito on laitonta. Rekisteröintiä on tehty käyttämällä Stakesin huolen vyöhykkeistö -asteikkoa, joka on kehitetty lasten ja nuorten parissa työskentelevien apuvälineeksi. Asteikon tarkoitus on auttaa työntekijää määrittämään, kantaako hän lapsesta pientä vai suurta huolta ja ohjeistaa toimimaan sen mukaan.
Toinen asteikon kehittäjistä, tutkimusprofessori Tom Arnkil huomauttaa Turun Sanomien haastattelussa, että asteikon käyttäminen rekisteröintivälineenä on täysin irrallaan sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Lisäksi on eettisesti arveluttavaa, jos vyöhykkeistölle aletaan sijoittaa nimiä.
Huolen vyöhykkeistön ajatuksena on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Arnkilin mukaan joissakin kunnissa on kuitenkin jopa ohjeistettu luokittelemaan lapsia sen avulla.
opetusministerin pikaiseen eroon?
Myymälävartijat pitävät laittomia rekistereitä myymälävarkaista. Siellä on viattomia ja rehellisiä mukana, jotka eivät ole koskaan varastaneet, eivätkä edes aikoneet. Joku on vain heidät sinne lisännyt. Millä todistat, että kaupan sosiaalitilan seinällä tai vartijoiden tietokoneella on kuvasi.
Ei vartija tai kaupan henkilökunta rehellisesti kerro, jos heiltä kysyy, eiväthän he voi tunnustaa laitonta tekoa tai tekevänsä virheitä.
Ei siis kerro koulutkaan.
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=2715246
7.12.2008
"Suomessa on siirrytty huolenpidosta lasten kontrolliin"
Johtuvatko ihmisen ongelmat hänestä itsestään vai yhteiskunnasta?
Keskustele aiheesta
Palvelujen leikkauksilla ja niin sanotulla varhaisen puuttumisen strategialla on lyhyessä ajassa onnistuttu kyseenalaistamaan pohjoismaisen lapsipolitiikan ydin. Päälaelleen on kääntynyt periaate ehkäistä lasten ongelmia ensisijaisesti julkisen palvelun avulla.
Varhaisesta puuttumisesta innostuttiin vuosituhannen vaihteessa. Uudella strategialla tavoiteltiin moraalista herätystä, jonka tuloksena kaikki kansalaispiirit herkistyisivät ilmaisemaan huolensa kohtaamiensa lasten hyvinvoinnista.
Virallisesti varhaista puuttumista ryhtyi edistämään kuusi ministeriötä, Kirkkohallitus, Kuntaliitto, Opetushallitus, Stakes sekä suuri joukko sosiaalialan eturivin järjestöjä. Puuttumista on vauhditettu neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, lastensuojelussa, asuinalueilla ja lasten järjestöissä.
Varhaisen puuttumisen perusajatuksena on, että aikuisiän ongelmia enteileviin merkkeihin on tehokkainta puuttua lapsena. Puuttuminen voi olla lähes mitä tahansa: rikoksentorjuntaa, vanhempainyhteisön lasten käytöksen kontrollia tai lastensuojelua. Se voi kohdistua lapseen tai hänen perhetilanteeseensa tai molempiin.
Aikaisella reagoinnilla halutaan estää yhteiskunnan ulkopuolella elävän alaluokan syntyminen sekä säästää kuluja, joita lapsen ongelmat aiheuttaisivat yhteiskunnalle myöhemmin.
Varhaisen puuttumisen buumi alkoi,
kun piti ratkaista lasten ja perheiden sosiaalipalvelujen lamanaikaisten leikkausten ja koulujen ryhmäkokojen suurentamisen aiheuttamat pulmat.
Samaan aikaan vanhempiin kohdistuvat vaatimukset työelämässä kiristyivät, perheet hajosivat ja kasvattajien epävarmuus oikeasta ja väärästä lisääntyi. Lasten tarve saada tukea kodin ulkopuolelta kasvoi.
Ratkaisuksi valitun varhaisen puuttumisen idea lainattiin uusliberalismin mallimaista.
Lainatessa ei otettu huomioon, että mallimaissa perheet ja lapset eivät koskaan ole olleet yhtä riippuvaisia julkisista palveluista kuin meillä. Monissa maissa lapset ovat voineet turvata esimerkiksi kotiäitiin, naapuriin tai isovanhempiin.
Varhaisen puuttumisen ideologian kanssa samassa paketissa on markkinoitu lapsen yhteiskunnallisista yhteyksistään irrottavaa, yksilöllistä ihmiskuvaa. Samalla on jätetty jäähyväiset sodan jälkeen vakiintuneille sosiaalisten ongelmien yhteiskunnallisille selitysmalleille.
Uudessa kulttuurissa on muodikasta käsittää lasten ongelmat hänen yksilöllisiin ominaisuuksiinsa tai perheolosuhteisiinsa liittyviksi.
Vanhanaikaista on muistuttaa sosiaalisten tekijöiden olemassaolosta.
Toistaiseksi "varpu" on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi siirtää julkista vastuuta lasten hyvinvoinnista perheille, lähiyhteisöille, järjestöille ja paikallisille toimijoille. Puuttumisesta on tullut ameeba, joka sopeutuu notkeasti eri olosuhteisiin ja toteuttaa monia päämääriä.
Siksi piilee vaara, että toimijat puhuvat toistensa ohi ja varhainen puuttuminen kääntyy varhaiseksi leimaamiseksi, johon koko yhteisö osallistuu. Riskiyksilöksi leimautumisella on haitallisia seurauksia lapsen identiteetille sekä nyt että tulevaisuudessa.
Varhaisen puuttumisen merkittävä ongelma on,
että puuttumisen perusteena tulisi aina olla luotettavaan tutkimustietoon nojaava riskiarvio. Tietoa, jolla yksilön käyttäytymistä voidaan ennustaa pitävästi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän, ei sosiaalisten ongelmien osalta läheskään aina ole. Siksi puuttumisvaade asettaa lapsen kanssa työskentelevälle mahdottoman tehtävän. Moni puuttuu varmuuden vuoksi.
Taloudellisen liberalismin seuralainen, yksilönvapaus, edellyttää itsenäisesti oikeita valintoja tekeviä kansalaisia.
Niiden kohdalla, joilla tämä mitta ei täyty, ratkaisu on – hyvinvointivaltion perustana olleen tuen ja luottamuksen sijasta – sosiaalinen kontrolli.
Tällä hetkellä uusliberaalin lapsipolitiikan korjausliike on jo nähtävissä.
Siitä huolimatta on monta kysymystä, joihin kaipaamme vastauksia: Miten näin radikaali käännös oli mahdollinen? Mikä sai toimijat vakuuttuneiksi uuden toimintatavan paremmuudesta entiseen nähden? Millä varhaisen puuttumisen ideologia pitäisi korvata?
Itse tarjoan ratkaisuksi palaamista sosiaaliseen ihmiskäsitykseen, jossa lapsen ongelmaa tarkastellaan yhteiskunnallisessa yhteydessään. Lisäksi tarvitaan sukupolvien välisen luottamuksen vahvistamista.
Näiden takuumieheksi tarvitaan lapsipolitiikkaa, joka edistää erilaisista sosiaalisista oloista tulevien mahdollisuuksia kasvaa kunnon kansalaisiksi keinoilla, jotka on todettu toimiviksi.
Tällaisia ovat esimerkiksi oppilashuolto, sosiaalisesti heikkojen asuinalueiden voimavarojen vahvistaminen ja lasten osallistumisen tukeminen.
Yhtä tärkeää on, että opettajat, kasvatuksen parhaat asiantuntijat, alkavat luottaa itseensä ja ratkaista koulutyön ongelmia myös lasten omiin voimavaroihin tukeutuen.
Ongelmat eivät synny tyhjästä.
Niillä on omat mekanisminsa, joiden syiden paljastamiseen tarvitaan asiantuntijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä.
Lapsiperheiden köyhyyden, osattomuuden ja jaksamattomuuden voimme ratkaista.
On poliittinen valinta, tuotetaanko koulujen työrauha poliisin keinoin vai elvyttämällä koko yhteiskunnan sosiaalista pääomaa ja luottamusta kartuttavia prosesseja.
MIRJA SATKA
Kirjoittaja on akatemiatutkija ja sosiaalityön dosentti Jyväskylän yliopistossa.
KORVAUSVAATIMUS vrk:lle, maksuaikaa tasan 14 vrk, sitten käräjille jos rahaa ei tule, se asia muuten vanhenee pian, muut seuraavat sitten perässä........ juttuja piisaa, mutta raha haisee jo..........
ja kuvaa tulee pikkutietsikkaan suoraan kaupasta, vartijan mieleiset kuvat tallentuvat ! Saa siinä kotona sitten mahtavia kiksejä, usein näkyy aivan paljasta pintaakin. Maailma menee tällaiseksi, ihmiset voivat huonosti, vai onko niin että yhteiskunta vaatii voimaan huonosti.
http://www.hs.fi/keskustelu/Isoveli palkkaa Varpusen valvomaan/thread.jspa?threadID=42627&messageID=914182#msg914182
OAJ:n esite varpusesta
http://www.oaj.fi/pls/portal/docs/PAGE/OAJ_INTERNET/01FI/05TIEDOTTEET/03JULKAISUT/VARPU.PDF
"Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä
...................
Riippumatta tietosuojavaltuutetun toimenpiteistä rekisteröity /(henkilö, kouluilla alaikäisen kohdalla siis lapsen vanhemmat)/
voi myös aina saattaa henkilötietolain mukaan rangaistavaksi säädetyt menettelyt poliisin tutkittavaksi ja ilmoittaa ne syytteeseenpanoa varten..."
____
Rekisteröityjen lasten vanhemmat yhdessä, koulun vanhempainyhdistykset jne.
________________________
Toivotaan, että tämä niin tiivisti ja kiinteästi lastensuojeluun liittyvä
laittomien rekistereiden ilmitulo
(missä kaikkialla muualla näitä HUOLI-rekistereitä vielä onkaan!?!?!)
saa hiukkasen järrutettua
ja ehkä jopa lopetettuakin jollakin aikataululla
tätä järkyttävästi aina vain kasvavaa huostabuumi- ja sijoituskehitystä,
mille ei suomalaisesssa lastensuojeluviranomaisten touhussa ole näyttänyt tulevan loppua .............
kun opettajat ym HUOLI-ihmiset laitettaisiin kaltereiden taakse vuodeksi-kahdeksi,
lapset saisivat sen aikaa elää normaalia elämää.
taulukko "Taulukko sanktiojärjestelmästä" on luetellut viidelle sivulle sen
mitä mistäkin Henkilötietolain lainkohdan rikkomisesta saa rangaistukseksi.
Rangaistusasteikko vaihtelee:
Sakko - 2 vuotta vankeutta.
Pahalta näyttää laittoman rekisterin luojan ja ylläpitäjän kannalta. Ja jos näiden rekistereiden tietoja (jos niihin on kerättynä vielä muilta viranomaisilta salassa pidettäviä tietoja mm. terveydenhoitajalta, kuraattorilta jne)
on vielä levitelty ties minne muualle
mm. oppilashuoltoryhmiin, muille viranomaisille jne
niin eipä hyvältä koulujen osalta näytä.
Rehtorit jne, ketkä sitten lienee näitä ovatkaan luoneet ja käyttäneet ja vastanneet ylläpidosta, kovilla ovat, toivottavasti.
Yhdenkään lapsen etu kun ei voi tässä maassa olla, että joutuu tälläisen laittomuuden kohteeksi.
Osa syyllisinähän ovat tietenkin nämä tätä Varpusp....a Harmaata Huoli-vyöyke mallia ja -asiaa
kiireellä ja ajattelemattomasti kuntiin ajaneet mm. lastensuojeluviranomaiset.
_____
Laittomuuksista joutuu aina oikeuteen ja vastuuseen kansalaisena, mutta toivotaan,
että myös tässä laittomssa rekisterinpidossa
oikeuteen ja vastuuseen saadaan kaikki ne viranomaiset,
jotka tähän laittomuuteen ovat sotkeutuneet!
Pari viikkoa sitten lopetti
Liikennevalo-kyttäyksen, höpisi pehmeitä, käsitin kyllä heti että jotakin salaperäistä ja laivastaista touhuilu oli, ja on vieläkin, maailma muuttuu, toivottavasti opettajat pysyvät kehityksessä mukana.
Lapset ja nuoret jaetaan Suomessa nykyää näkymättömästi kolmeen kastiin: pahoinvoivat, harmaalla alueella olevat ja hyvinvoivat. Normaaleja lapsia ja nuoria ei enää ole.
Jo vauvoista voi lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan MTV3:n 45 minuuttia ohjelmassa kertomana sanoa, kuka vauvoista kuuluu mihinkin kastiin. Päiväkotien henkilökunta huomaa tämän kastijärjestelmän leikki-ikäisistä, ja opettajat huomaavat sen koululaisista.
Mistä pahoinvointi johtuu? Liisa Keltinkangas-Järvisen artikkeleiden mukaan kyse voi olla perimästä tai kasvatuksesta. Hyvällä perimällä selviää huonommastakin kasvatusjärjestelmästä, huonolla taas ei, vaan joutuu joko pahoinvoivien tai harmaan alueeen kastiin.
Jokainen nuoriso-ohjaaja tietää tarkkaan, mihin kastiin hän ohjattavansa laittaa.
Mitä näistä vauvoista, lapsista ja nuorista tulee aikuisina, joilla on negatiivinen kastimerkki otsassa? Luultavasti syrjäytyneitä. Eihän kukaan halua kouluunsa tai työpaikalleen pahoinvoivaa tai harmaalla alueella olevaa aikuista. Työpaikkojen työhaastattelijoiksi halutaan henkilöitä, jotka hallitsevat tämän näkymättömän kastijärjestelmän.
Oman kastiryhmänsä muodostavat professori Harrinkarin rikollisella "riskillä merkityt" -leimalla merkityt lapset ja nuoret, jotka ovat aloittaneet vankilauransa jo lapsena tai nuorena.
Tämä näkymätön kastijärjestelmä ei ole kaikkien näkyvissä, siksi ehdottaisinkin tatuointia otsaan, että kaikki aikuiset pystyisivät alkamaan avunantotoimet näiden ei-hyvinvoivien lasten ja nuorten hyväksi tai tulevaisuudessa he ovat niitä syrjäytettäviä aikuisia.
Milloin hyvinvoivat lapset ja nuoret aloitetaan kastittamaan eri tason hyvinvointitasoille?