vaan:
Kumppaninvalinnassa otat sen heikomman, kiltin ja herkän,koska tiedät ettei hän sua satuta.Voit kertoa helliä juttuja hänelle ja näyttää herkempää puoltasi.Tuo kiltti ihminen ei siis sua satuta ja sinähän pelkäät satutetuksi tulemista.Haluat kontrollin asioihin.Loppujen lopuksi vihaat ja halveksit tuota ihmistä juuri niiden ominaisuuksien takia,tekisi mieli huutaa ja raivota päin naamaa koska se helpottaisi,mutta loppujen lopuksi jos näin teet tunnet olevasi maailman kamalin ihminen ja tunnet sisäistä tuskaa.
Tällöin olet pahasti hukassa itsesi kanssa,mutta sulla on mahdollisuus tulla tasapainoiseksi.
Sinun on samalla "helppoa" mutta myös vaikeaa olla ns. vahvojen ihmisten seurassa. Helppoa siksi koska olet tottunut alistumaan,etkä ainakaan voi satuttaa tuota vahvaa ihmistä,toisinkuin sitä kiltimpää.Toisaalta olo on vahvan ihmisen seurassa tukala, koska sua vituttaa olla alitetussa asemassa, jossa et kunnolla pääse ääneen eikä sua koskaan ymmärretä,etkä koskaan ole oikein oma itsesi.
Sitten on näitä noiden välimuotoja..siis "heikkojen ja vahvojen",joista ei saa selvää kirveelläkään eikä varsinkaan lähestyä. Kun on nähnyt ne kummatkin puolet -aistii vaaran ja kiltteyden.
Jokatapauksessa,ei ole koskaan oikein kohdella ihmisiä raivopäisesti. Mieti mikä sut ajaa tähän käytökseen? Kasvatus? Epätasapaino? Mikä?Miten voit sitä korjata? Meinaan on aika itsekästä käytöstä. Mitä haluat elämältä, miten muita on kohdeltava? On opittava kunnioittamaan ihmisiä ja löydettävä tasapaino. Kun löydät ja hyväksyt itsesi -heikkouksineen ja vahvuuksineen- olet jo tiellä onnellisuuteen ja ymmärrät paremmin muidenkin heikkouksia ja vahvuuksia. Empatiaa, kunnioitusta, ymmärrystä...ei itsekkyyttä, narsismia, tuskaa..
Kumppaninvalinnassa otat sen heikomman, kiltin ja herkän,koska tiedät ettei hän sua satuta.Voit kertoa helliä juttuja hänelle ja näyttää herkempää puoltasi.Tuo kiltti ihminen ei siis sua satuta ja sinähän pelkäät satutetuksi tulemista.Haluat kontrollin asioihin.Loppujen lopuksi vihaat ja halveksit tuota ihmistä juuri niiden ominaisuuksien takia,tekisi mieli huutaa ja raivota päin naamaa koska se helpottaisi,mutta loppujen lopuksi jos näin teet tunnet olevasi maailman kamalin ihminen ja tunnet sisäistä tuskaa.
Tällöin olet pahasti hukassa itsesi kanssa,mutta sulla on mahdollisuus tulla tasapainoiseksi.
Sinun on samalla "helppoa" mutta myös vaikeaa olla ns. vahvojen ihmisten seurassa. Helppoa siksi koska olet tottunut alistumaan,etkä ainakaan voi satuttaa tuota vahvaa ihmistä,toisinkuin sitä kiltimpää.Toisaalta olo on vahvan ihmisen seurassa tukala, koska sua vituttaa olla alitetussa asemassa, jossa et kunnolla pääse ääneen eikä sua koskaan ymmärretä,etkä koskaan ole oikein oma itsesi.
Sitten on näitä noiden välimuotoja..siis "heikkojen ja vahvojen",joista ei saa selvää kirveelläkään eikä varsinkaan lähestyä. Kun on nähnyt ne kummatkin puolet -aistii vaaran ja kiltteyden.
Jokatapauksessa,ei ole koskaan oikein kohdella ihmisiä raivopäisesti. Mieti mikä sut ajaa tähän käytökseen? Kasvatus? Epätasapaino? Mikä?Miten voit sitä korjata? Meinaan on aika itsekästä käytöstä. Mitä haluat elämältä, miten muita on kohdeltava? On opittava kunnioittamaan ihmisiä ja löydettävä tasapaino. Kun löydät ja hyväksyt itsesi -heikkouksineen ja vahvuuksineen- olet jo tiellä onnellisuuteen ja ymmärrät paremmin muidenkin heikkouksia ja vahvuuksia. Empatiaa, kunnioitusta, ymmärrystä...ei itsekkyyttä, narsismia, tuskaa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
kun luin tekstiäs 1/3 päädyin siihen tulokseen että sun on tarkotus elää yksin.
Minä ammennan "vahvoista ja kilteistä" ihmisistä erilaista voimaa, energiaa. Kuka määrittelee millainen ihminen on vahva ja millainen kiltti. Mitä on vahvuus ja mitä kiltteys, toisaalta vahvuutta on olla välillä "kiltti".
sun tekstistäs mitään. ei elämä ole noin yksinkertaista niin kuin annat ymmärtää. asiat ei aina mene niin kuin itse luulee ja ajattelee. jokaisella ihmisellä omatahto ja omat ajatukset niitä et voi ennalta arvata. PISTE