Kaipailisin netin kautta vertaistukiseuraa adhd-lasten vanhemmista... En ole kuitenkaan löytänyt mitenkään erityisen aktiivisesti toimivaa keskustelupalstaa. Onko sellaista olemassakaan vai eikö adhd-lasten vanhemmat ehdi netissä istua?
Leijonaemolista on yksi mihin liityin mutta sielläkään ei niin montaa adhd-vanhempaa olla...
Missä vilkkaampaa
17
1248
Vastaukset
- onneksi yöllä on aikaa...
Itse kaipaan sellaista tukea, että joskus kun oikein ketuttaa, niin saisi nopeasti vastakaikua... Siis joltakulta joka tietää mistä puhun....
Minulla on vain yksi adhd-lapsi, mutta kyllä hän varmaankin vastaa ainakin viittä ns. normaalia lasta. Ja tosiaan, ongelnat ja murheen aiheet on välillä tosi hassuja. Mutta silti todellisia, vaikka moni ns. normaalin lapsen vanhempi ei oikein saata uskoakaan asiaa. - ninni & poika 12/05
Hei!
Tässä yksi 3-vuotiaan pojan äiti. Synnytyksen yhteydessä hapenpuutetta, josta seurannut ylivilkkautta, keskittymishäiriöitä ja impulssiivisuutta. Nyt ensimmäinen lääkärikäyti takana, ensi tammikuussa alkaa psykologikäynnit jne. Olisi kiva saada vertaistukea! - edes joitain
löytyy jotka kaipailisivat samaa kuin minä. Olen ajatellut liittyä Adhd-liittoon ja voisi sieltäkin tietysti kysyä saisiko sen sivuille toimivaa keskustelupalstaa.. Tietysti tämäkin on yksi paikka mutta ehkä tänne ei sitten kuitenkaan niin kaikki adhd-lasten vanhemmat eksy.
Tiedän että on yhdistystoimintaa eri puolilla Suomea mutta itse nimenomaan kaipaisin tällaista netin kautta tapahtuvaa "helppoa" vertaistukea että ei tarvitsisi lähteä mihinkään tai tehdä erikseen jotain tarpeeksi hyviä tuttuja joille voisi soittaa..
Nimenomaan keskustelua arjen toimimisesta, erilaisista vinkeistä ja vanhempien jaksamisesta olisi kiva saada aikaan.
Perheklubi muuten taisi olla yksi paikka myös mutta sehän on ollut nyt jo jonkin aikaa suljettuna eikä jatkoa taata.
No jutellaan nyt ainakin täällä niin kauan kunnes joku parempi paikka löytyy :)
t. ketjun aloittaja (8v kaksoset joille varmistumassa adhd-diagnoosi)- ninni & poika 3v
Heips!
Meillä esikko tosiaan on 3v ja tutkimukset vasta aluillaan, mutta siitä lähtien kun poika on ruvennut liikkumaan on ollut muita vilkkaampi. Tapaturma-altis, kestää huonosti pettymyksiä, nyt tullut aggressiivisuutta ja voimakkaampaa uhmaa. Tietysti meillä on vielä mustasukkaisuuttakin ilmassa kun pojalla on 6kk-ikäinen pikkuveli ja nyt nämä piirteet korostuvat niin kotona, kuin päiväkodissakin, jossa poikamme käy 10pvää/kk. Jonain päivinä arkitoimet sujuvat tosi helposti ja nukahtaminen myös. Toisina taas meno on todella villiä ja nukahtaminen tai rauhoittuminen kestää sen 1,5-3h. Kokeiltu on vaikka mitä konsteja, rutiinit on aina samat ja illat rauhoitetaan ajoissa ennen nukkumaanmenoa mutta silti on arpapeliä iltaisin, miten rauhoitutaan unille. Poikamme on nyt psykologin lausuntojen jälkeen saamassa 2 lapsen paikan päiväkotiin ja mahdollisesti joskus tässä avustajan, on vielä kuviot aika avoinna kun asiaa on vihdoin lastentarhanopettajan aloitteesta lähdetty ajamaan eteenpäin. Helpottavaa, kun vihdoin on mua kuunneltu ja pelkoni ja huoleni otettu tosissaan ja pojan kasvua lähdetään nyt tukemaan myös erityistoimin.
Mielläni ottaisin vinkkejä arkeen ja ennenkaikkea kokemuksia näistä edessä olevista tutkimuksista. Poikaammehan tietääkseni ei varmuudella voida näin nuorena diagnoisoida mutta epäily on ja nyt siihen lähdetään hakemaan apua tulevaa koulunkäyntiäkin ajatellen. Lapsemme on ihana viisas, motorisesti todella lahjakas ja sanavalmis vitsiniekka, jonka kanssa ei todellakaan ole tylsää tai huonoja päiviä. Hän on niin aurinkoinen ja iloinen poika, mutta pelkään että maailma on kova paikka vähän erilaisille lapsille :( - kauhukaksoset
ninni & poika 3v kirjoitti:
Heips!
Meillä esikko tosiaan on 3v ja tutkimukset vasta aluillaan, mutta siitä lähtien kun poika on ruvennut liikkumaan on ollut muita vilkkaampi. Tapaturma-altis, kestää huonosti pettymyksiä, nyt tullut aggressiivisuutta ja voimakkaampaa uhmaa. Tietysti meillä on vielä mustasukkaisuuttakin ilmassa kun pojalla on 6kk-ikäinen pikkuveli ja nyt nämä piirteet korostuvat niin kotona, kuin päiväkodissakin, jossa poikamme käy 10pvää/kk. Jonain päivinä arkitoimet sujuvat tosi helposti ja nukahtaminen myös. Toisina taas meno on todella villiä ja nukahtaminen tai rauhoittuminen kestää sen 1,5-3h. Kokeiltu on vaikka mitä konsteja, rutiinit on aina samat ja illat rauhoitetaan ajoissa ennen nukkumaanmenoa mutta silti on arpapeliä iltaisin, miten rauhoitutaan unille. Poikamme on nyt psykologin lausuntojen jälkeen saamassa 2 lapsen paikan päiväkotiin ja mahdollisesti joskus tässä avustajan, on vielä kuviot aika avoinna kun asiaa on vihdoin lastentarhanopettajan aloitteesta lähdetty ajamaan eteenpäin. Helpottavaa, kun vihdoin on mua kuunneltu ja pelkoni ja huoleni otettu tosissaan ja pojan kasvua lähdetään nyt tukemaan myös erityistoimin.
Mielläni ottaisin vinkkejä arkeen ja ennenkaikkea kokemuksia näistä edessä olevista tutkimuksista. Poikaammehan tietääkseni ei varmuudella voida näin nuorena diagnoisoida mutta epäily on ja nyt siihen lähdetään hakemaan apua tulevaa koulunkäyntiäkin ajatellen. Lapsemme on ihana viisas, motorisesti todella lahjakas ja sanavalmis vitsiniekka, jonka kanssa ei todellakaan ole tylsää tai huonoja päiviä. Hän on niin aurinkoinen ja iloinen poika, mutta pelkään että maailma on kova paikka vähän erilaisille lapsille :(Laitoin itselleni tuon nikin "kauhukaksoset" että erottaa paremmin kuka kirjoittaa... (ja on muuten ihan ystävällinen nimitys joka on tullut eräältä kaveriltani poikien varhaisajoilta ja jota en sentään pojille itselleen käytä)
Meillähän on ollut se tilanne että kummallakin pojalla on epäilty psyykkisiä ongelmia oireiden syiksi jo pitkään. Olemme olleet psykiatrisen poliklinikan asiakkaita jo vuodesta 2006 ja olen säännöllisesti yrittänyt tuoda siellä esille asiaa että jos kuitenkin pitäisi neurologinenkin puoli tutkia. Vastauksena on ollut aina että ei sille ole aihetta. Pyynnöstäni suostuivat kuitenkin kerran antamaan monisivuisen lomakkeen jossa kyseltiin eri sanakääntein lapsen käytöksestä ja ominaisuuksista kaikenlaista ja sen täytti molemmat vanhemmat ja opettaja. Tästä lomakkeesta tehtiin käyrä jota sitten tulkittiin niin että pistemäärä meni juuri adhd:n rajan alle kummallakin. Ei siis aihetta lisätutkimuksiin ja sen jälkeen asia on ollut "loppuunkäsitelty" kunnallisella psyk. puolella.
Tänä syksynä molemmilla pojilla on kuitenkin ollut sen verran vaikeaa koulussa että jotain oli pakko tehdä ettei ihan jouduttaisi sossun hampaisiin (psyk puolen lausunto siis on ollut että oireet johtuvat kotitilanteesta). Niinpä veimme lapset yksityiselle lastenneurologille ja sieltä saimme lähetteen neuropsykologin tutkimuksiin jotka maksamme kaikki itse. Ensimmäinen poika kävi neuropsykologilla kolme kertaa ja toisen tutkimukset ovat vielä kesken. Neuropsykologin lausunto on että lapsi täyttää selkeästi adhd:n kriteerit ja hän suosittelee voimakkaasti lääkehoitoa muun tuen ohella. Tällä viikolla olemme menossa neurologille joka todennäköisesti sitten kirjoittaa reseptin ja aloitetaan lääkekokeilu kotona joululomalla.
Tämä diagnoosi on perheellemme kyllä helpotus siinä mielessä että meitä on vanhempina syyllistetty koko syksy eri tahoilta huonoiksi vanhemmiksi ja kotiolojamme on syytetty "kaoottisiksi" (koska nämä kauhukaksoset olivat hiukan tavallista levottomampia kun eräät psyk. puolen hoitajat olivat meillä kotikäynnillä). Meistä tehtiin jopa lastensuojeluilmoitus koska ilmeisesti ajateltiin että kyllä siellä kotona nyt vaan täytyy olla jotain todella pahasti pielessä kun lapset niin kovasti koulussa oireilevat. Tosin nyt on sossuntädit käyneet ja todenneet etteivät he huomaa mitään vikaa perhe-elämässämme...
Pojilla on muuten myös 3v pikkuveli jolla on mielestäni aika paljon samoja piirteitä mitä kaksospojilla oli samanikäisenä; keskittymiskyvyttömyyttä, vilkkautta, ei oikein osaa seurata ohjeita yms. Perheemme tytöt (2kpl) ovat tähän mennessä vaikuttaneet aivan "normaaleilta" lapsilta onneksi (ja ilman heitä varmaan enemmän vielä epäilisinkin omia kasvatustaitojani).
- Marjaa
Käyppä tutustumassa adhd-liiton sivuihin, siellä on ollut keskustelupalsta ylivilkkaiden lasten vanhemmille. Sitä kautta saa myöskin tietoa erilaisista koulutuksista/kursseista perheille sekä kasvattajille, opetushlökunnalle.
Vertaistuki on kaikille ylivilkkaiden vekaroiden vanhemmille elintärkeä asia, jotta jaksaa näitten ikiliikkujien kanssa tätä elämää. Itse olen saanut erittäin paljon vertaistukea muilta vastaavassa tilanteessa eläviltä vanhemmilta juuri keskustelujen kautta ja lisäksi olen tilannut ADHD-lehden, josta saa asiallista tietoa aiheesta. Suosittelen lämpimästä ko lehteen tutustumista, sillä adhd-lapsilla on lapsuudessaan ja nuoruudessaan erilaisia vaiheita, joihin tarvitsevat erityisesti vanhempien panostusta. Olen näitä erilaisia elämäntarinoita lukiessani tehnyt oman lapseni kohdalla erittäin tärkeitä oivalluksia, kuinka tukea häntä elämässä eteenpäin. Adhd aiheuttaa omat hankaluutensa, mutta siinä on myöskin suuria mahdollisuuksia, hyvässä lykyssä menestyksen salaisuus!- kauhukaksoset
sivuilla ei enää ole keskustelupalstaa. Olinkin sinne puhelinyhteydessä noista kursseista ja samalla kysyin tietääkö tämä henkilö mitään keskustelupaikkoja. Ei niitä kuulemma oikein ole eikä heilläkään ole resursseja moderoida keskusteluja sivuillaan.
Mikä taho voisi olla sellainen joka perustaisi hyvän keskustelupalstan eri aiheineen? Tämä Suomi24:n keskustelu on kuitenkin vähän hankala rakenteeltaan sen lisäksi ettei tänne kovin paljon ole ihmisiä ilmeisesti eksynyt.. - -------
kauhukaksoset kirjoitti:
sivuilla ei enää ole keskustelupalstaa. Olinkin sinne puhelinyhteydessä noista kursseista ja samalla kysyin tietääkö tämä henkilö mitään keskustelupaikkoja. Ei niitä kuulemma oikein ole eikä heilläkään ole resursseja moderoida keskusteluja sivuillaan.
Mikä taho voisi olla sellainen joka perustaisi hyvän keskustelupalstan eri aiheineen? Tämä Suomi24:n keskustelu on kuitenkin vähän hankala rakenteeltaan sen lisäksi ettei tänne kovin paljon ole ihmisiä ilmeisesti eksynyt..Harmittaa, kun perheklubi ei ole enään toiminnassa.
Siellä tuli vierailtua päivittäin vertaistuentarpeessa.
Näillä sivuilla saa harvemmin asiallista palautetta, ikävä kyllä.
Jos jostain löytyy hyvä palsta, laittakaa vinkkiä. - vertaistukiryhmänohjaaja
kauhukaksoset kirjoitti:
sivuilla ei enää ole keskustelupalstaa. Olinkin sinne puhelinyhteydessä noista kursseista ja samalla kysyin tietääkö tämä henkilö mitään keskustelupaikkoja. Ei niitä kuulemma oikein ole eikä heilläkään ole resursseja moderoida keskusteluja sivuillaan.
Mikä taho voisi olla sellainen joka perustaisi hyvän keskustelupalstan eri aiheineen? Tämä Suomi24:n keskustelu on kuitenkin vähän hankala rakenteeltaan sen lisäksi ettei tänne kovin paljon ole ihmisiä ilmeisesti eksynyt..liitto kouluttaa vertaistukiryhmänohjaajia kiitettävästi eri puolille suomea. lisätietoja ryhmistä löytyy liiton nettisivuilta paikallisyhdistysten sivuilta. paikallisyhdistyksiltä voi kysellä myös puhelintukea, yhteystiedot löytyvät em. sivuilta ja liittymällä yhdistykseen saa myös liiton lehden kotiinkannettuna. lehdestäkin löytyy paljon tietoa koulutuksista kursseista yms.
- kauhukaksoset
vertaistukiryhmänohjaaja kirjoitti:
liitto kouluttaa vertaistukiryhmänohjaajia kiitettävästi eri puolille suomea. lisätietoja ryhmistä löytyy liiton nettisivuilta paikallisyhdistysten sivuilta. paikallisyhdistyksiltä voi kysellä myös puhelintukea, yhteystiedot löytyvät em. sivuilta ja liittymällä yhdistykseen saa myös liiton lehden kotiinkannettuna. lehdestäkin löytyy paljon tietoa koulutuksista kursseista yms.
että ADHD-liitolla ja muilla paikallisilla yhdistyksillä on paljon hyvää toimintaa ja vertaistukea on sieltäkin päin saatavissa.
Se on kuitenkin sellaista tukea mikä on harvemmin saatavilla olevaa ja itse miellän sen ennemminkin vähän vakavempien asioiden selvittelyyn ja yleiseen tukeen. Ei tulisi mieleen soittaa jollekin liiton tukihenkilölle ihan vaan siksi että joku päivä on ollut raskaampi kuin toinen. Hyvin voisin sellaisesta kuitenkin kirjoittaa jollekin matalan kynnyksen vertaistukipalstalle ja sitä kautta "purkaa" tuntojani.
Oman asuinalueeni yhdistyksen kuukausittain pidettävät vanhempien keskusteluillat ovat aina sellaiseen aikaan ja päivänä että me emme edes pääse paikalle... - jaxas kuunnella
kauhukaksoset kirjoitti:
että ADHD-liitolla ja muilla paikallisilla yhdistyksillä on paljon hyvää toimintaa ja vertaistukea on sieltäkin päin saatavissa.
Se on kuitenkin sellaista tukea mikä on harvemmin saatavilla olevaa ja itse miellän sen ennemminkin vähän vakavempien asioiden selvittelyyn ja yleiseen tukeen. Ei tulisi mieleen soittaa jollekin liiton tukihenkilölle ihan vaan siksi että joku päivä on ollut raskaampi kuin toinen. Hyvin voisin sellaisesta kuitenkin kirjoittaa jollekin matalan kynnyksen vertaistukipalstalle ja sitä kautta "purkaa" tuntojani.
Oman asuinalueeni yhdistyksen kuukausittain pidettävät vanhempien keskusteluillat ovat aina sellaiseen aikaan ja päivänä että me emme edes pääse paikalle...minä käyn täällä sivustolla suunnilleen päivittäin ja vois tämän ajankin käyttää jutusteluun muutenkin...
- kauhukaksoset
jaxas kuunnella kirjoitti:
minä käyn täällä sivustolla suunnilleen päivittäin ja vois tämän ajankin käyttää jutusteluun muutenkin...
Turun lähiseuduilla.
Minäkin käyn täällä usein katselemassa mutta en ole kuitenkaan mitään yksinpuhelua viitsinyt pitää...
Tänään oli muuten eka päivä concertaa (18mg) toisella pojalla. Ihan mukavasti meni päivä, hiukan oli vatsakipuja kyllä. Tosin niitä taisi olla jo ennen lääkkeen ottoa kun tarkemmin niistä kyselin. - onko kenellä
kauhukaksoset kirjoitti:
Turun lähiseuduilla.
Minäkin käyn täällä usein katselemassa mutta en ole kuitenkaan mitään yksinpuhelua viitsinyt pitää...
Tänään oli muuten eka päivä concertaa (18mg) toisella pojalla. Ihan mukavasti meni päivä, hiukan oli vatsakipuja kyllä. Tosin niitä taisi olla jo ennen lääkkeen ottoa kun tarkemmin niistä kyselin.Tuolla "onko kenellä" nimimerkillä olen kysynyt alempana adhd/add-juttuja, ja lähinnä lääkityksestä. Kerroit toisen poikasi aloittaneen tuon conserta-lääkityksen, tehoako se heti ensimmäisenä päivänä,ja kuinka sen huomaa?
Muistatko mitä lääkepaketin-ohjeissa lukee ns.haittavaikutuksena? Minun 18 v poika sai risperidon-lääkityksen add.n käytöshäiriöön, mutta taas lopetti sen syömisen, koska sen valmistajan lääkepaketissa ohjeissa lukee, esim. äkillinen sydämenpysähdys jne... niin lääkkeen syöminen loppui siihen. Lääkärit on kyllä kertoneet pojalleni että ei sydän siitä pysähdy, mutta jenkeissä keksitty lääke, ja sinne täytyy laittaa kaikenlaisia haittavaikutuksia. Seuraavaksi oli lääkärin kanssa puhetta että kokeiltaisiin sitä consertaa, mutta pelottaa että mitä paketissa lukee haittavaikutuksen kohdalla, että saanko syömään edes sitä lääkettä. - kauhukaksoset
onko kenellä kirjoitti:
Tuolla "onko kenellä" nimimerkillä olen kysynyt alempana adhd/add-juttuja, ja lähinnä lääkityksestä. Kerroit toisen poikasi aloittaneen tuon conserta-lääkityksen, tehoako se heti ensimmäisenä päivänä,ja kuinka sen huomaa?
Muistatko mitä lääkepaketin-ohjeissa lukee ns.haittavaikutuksena? Minun 18 v poika sai risperidon-lääkityksen add.n käytöshäiriöön, mutta taas lopetti sen syömisen, koska sen valmistajan lääkepaketissa ohjeissa lukee, esim. äkillinen sydämenpysähdys jne... niin lääkkeen syöminen loppui siihen. Lääkärit on kyllä kertoneet pojalleni että ei sydän siitä pysähdy, mutta jenkeissä keksitty lääke, ja sinne täytyy laittaa kaikenlaisia haittavaikutuksia. Seuraavaksi oli lääkärin kanssa puhetta että kokeiltaisiin sitä consertaa, mutta pelottaa että mitä paketissa lukee haittavaikutuksen kohdalla, että saanko syömään edes sitä lääkettä.Kyllä olen nyt sen eron huomannut. Lähinnä sellaisissa tilanteissa mitkä normaalisti ovat sujuneet huonosti (joku tilanne missä pitäisi olla rauhallisesti paikallaan tai ainakin hiljaa), nyt niitä on pari kertaa ehtinyt olla vaikka on koulusta loma ja kyllä on sujunut kivasti! Kotona ollessa en ole niin selvästi eroa huomannut, tosin kotonaolo on muutenkin sujunut ihan hyvin ennen lääkettäkin.
Noista haittavaikutuksista... Itse en niitä sillä tavalla "pelkää" koska tiedän että lähes lääkkeessä kuin lukee ties mitä haittavaikutuksia. Joskus niissä lukee myös kuinka todennäköistä on tuollainen haittavaikutus (esim. 1/1000, 1/100) yms. Toivottavasti poikasi pääsee tuon pelon yli ja saa suhteutettua omaan mieleensä sen kuinka todennäköistä oikeasti on saada jotain vakavia haittavaikutuksia.
- Aituri vai uimari
Mitä oli ennen pilleri purkeista napsivia lääkäreitä?
Pikajuoksioita ,Uimareita,Nopeita sävel asteikkoja osaavia ,Laskutaidon mestareita.
Nyt olisi hyvä kysyä lapselta mikä kiinnostaa ja ohjata ja opastaa . Tällaiset lapset on AArteita
ymmärävälle vanhemmalle. Nyt ottamaan selvää mikä kiinnostaa ja antaa mennä eteenpäin täysillä. OHJAUSTA!
EIKÖ TUNNU OUDOLTA ;KUN NYKYÄÄN KAIKILLA PITÄISI OLLA JOKU VIKA TAI SAIRAUS. - kauhukaksoset
kaksosista virallisen diagnoosin eli F90 adhd hänellekin. Tutkimuksissa tosin oli oireet lievemmät kuin veljellään mutta ihan mielelläni silti otin diagnoosin vastaan sillä sen avulla voidaan hiukan päästä psykan leimasta irti. Parhaintahan olisi jos vuosien kuluessa kaikki oireet häviäisivät ja jopa todettaisiin ettei se adhd:ta koskaan ollutkaan. Nyt aloitetaan kuitenkin myös lääkekokeilu jos siitä olisi kouluongelmiin apua. Consertaa aluksi hänellekin. Jos se ei auta niin voidaan myöhemmin kokeilla myös risperidonia (vai miten se nimi nyt kirjoitettiin).
Koulun alku loman jälkeen vaan väkisin pelottaa.. On jotenkin mennyt ihan luottamus erityisluokan opeen jolta ei muuta palautetta tunnu tulevan kuin että huonosti menee ja ei tästä tule mitään. Toivottavasti nuo diagnoosit vähän auttaisivat hänen asennettaan ja auttaisi löytämään keinoja pärjätä. Eipä ole kivaa olla joka päivä passissa ja tuijottaa kelloa että mahtaako tänään tulla soitto koululta vai ei.- Mamma*
Heippa!
Aivan tuli kyyneleet silmiin, kun luin tämän koko keskustelun. Meidän pojalla todettiin ad/hd 9 vuotiaana, mutta lievä sellainen, joten lääkitystä ei suositeltu. Tätä ennen meidät vanhemmat haukuttiin koulun taholta huonoiksi, ei ollut muka tarpeeksi rajoja, eikä sääntöjä, eikä mikään muukaan mennyt niinkuin oisi pitänyt. Diagnoosi helpotti siinä mielessä,että syyttely koulun puolelta loppui. Nyt nuori mies on 14 v, ja yläasteella tuntui taas asiat kärjistyvän siihen pisteeseen, että pyysin kuraattorilta apua. pääsimme ihmeellisen nopeasti nuorisopolille,(alle kk.) ja lääkäri määräsi Conserta nimisen lääkityksen. Sitä siis nyt kokeillaan.Diagnoosi oli häneltä ADD, ja ilmeisesti traumaperäinen.(josta en nyt tässä sen enempää)
_Kauhukaksoset_
Tiedän tuon tunteen, kun viikonloppu/loma on ohi, niin sitä heti pelkää, mitäköhän arki taas tuo tullessaan, ala-asteella oli reissuvihossa aina tekstiä, ja suoraan haukuttiin poikaa koko ajan, nyt yläasteella sitä miettii joka päivä, milloin puhelin soi yms... Lääkitys on vasta alussa, joten en vielä osaa sanoa, miten koulussa on opiskelut edennyt. Kotona ei meilläkään ole suuria ongelmia ollut...
Miten teillä menee nyt? Onko lääkityksestä ollut lapsillesi apua? Toivottavasti on vihdoinkin tullut positiivista palautetta sieltä koulultakin.
T:Keskittymishäiriöisen Äippä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162188Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842138- 1011407
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101336Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841227Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854