Luokanopetus yläasteelle

Luokanope

Keskustelinpa iltana eräänä aineenopettajien kanssa siitä, että luokanopettajia on kuulemma käytetty yläasteen opetuksessa joissain yhtenäisperuskouluissa. Ja viesti aineenopettajilta oli, että se on järkyttävää ja pitäisi muistaa oma asema, mikä ilmeisesti tarkoittaa alempaa asemaa :)

Jäin sitten miettimään asiaa ja tulin lopputulokseen, että oikeasti aineenopetus yläasteella saisi loppua. Tässäpä perusteluita puolesta ja vastaan :

Aineenopetuksen puolesta yläasteella :
- Opettajalla on syvemmin tietoa omasta aiheesta.

Luokanopetuksen puolesta yläasteella :
- Opettaja pystyy integroimaan opetusta esim. kuvaamataitoon ja tekniseen työhön. Tämä on ainakin itsellä todella hyväksi todettu tapa. Historian aihepiireissä on todella paljon liittymäkohtia esim. taiteeseen, enkä ymmärrä miten historiaa voisi opettaa ilman kuvataiteen integrointia.

- Opettaja tuntee oppilaat paremmin ja pystyy tukemaan heitä vaikean murrosiän yli paljon paremmin kuin aineenopettaja, joka saattaa nähdä oppilaita vain silloin tällöin luokanvalvojan tunnilla tai enintään muutamalla omalla tunnilla.

- Luokanopettajalla on pidempi kasvatustieteen koulutus ja luokanopettajat ovat halunneet opetustyöhön alusta saakka kun taas aineenopettajat joissain tapauksissa ovat ajautuneet opettajaksi kun ei ole muuta työtä tarjolla.

- Mahdollinen yläkoulujen eri aineryhmien opettajien välinen tappelu resursseista loppuu (jota olen nähnyt joka koululla).

- Oppilaat ovat taitavia eri asioissa (toinen matematiikassa, toinen kielissä ja kolmas teknisessä työssä) ja oppilaille on tärkeää, että opettaja näkee häntä myös hänen vahvan aineen parissa, eikä aina vain hankalan aineen kanssa.

- Yhteydenpito koteihin on helpompaa kun on yksi opettaja jonka kanssa asioita hoidetaan.

Tärkeintä opettajan työssä on tietysti se opettajan persoona ja hyväksi opettajapersoonaksi voi kehittyä niin aineenopettaja kuin luokanopettajakin.

21

2198

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • muutama juttu

      Teknisen työn opettajalta vaaditaan pätevyys, eli tulee paljon opiskeltavaa.

      Aika harva opettaja osaa yläasteen matematiikkaa, on se mennyt sen verran vaikeaksi.

      Tässä nyt aluksi muutama este.

    • opex

      Vastahan syksyllä keskusteltiin siitä, että motivaatio alalle ei ollenkaan takaa sopivuutta vaan luokanopeksi hingutaan aivan vääristä syistä. Nimet ovat unohtuneet, mutta pari okl:n tutkija-opettajaa oli sitä mieltä, että jopa kolmasosa luokanopettajista on ammattiinsa sopimattomia jopa siinä määrin, että heitä ei voi siihen edes kouluttaa, koska oppi ihmisen kanssa olemisesta ei vain mene narsistille perille.

      Alalle ajautuneet aineenopet ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät pidä itseään opettajina jumalan armosta, mikä voi olla hyvä asia.

      Suurin osa seiskoista on suorastaan helpottunut päästyään yläasteelle, jossa ei tarvitse olla koko ajan saman open kanssa. Tämä "hyvin tunteminen" merkitsee usein paikalleen jämähtäneitä rooleja ja toimintatapoja, jotka estävät lapsen kasvua. Luokanopettajalla on lapsesta edelleen sama kuva kuin kolmannella luokalla, eikä hän huomaa lapsen kasvaneen ja muuttuneen. Aineenopettajajärjestelmässä on enemmän tilaa hengittää.

      Mielestäni aineenopetukseen tulisi siirtyä jo aikaisemmin. Koulun idea nyt kuitenkin on opetus eli luulisi olevan itsestään selvää, että opettajan pitää tietää alastaan mielellään vähän enemmänkin. Nyt jo monta ainetta opetetaan jopa kuusi vuotta ilman mitään asiantuntemusta.

      • koulussa

        Ei tämä taida sivuta otsikkoa, mutta en malta olla kertomatta sitä tosiasiaa niistä heikoista oppilaista, jotka eivät pärjääkään yläluokkien puolella. Heidät lähetetään sitten erityisopetukseen. Lähetetään, siis ilman varsinaista siirtopäätöstä.
        Erityisopettaja joutuu hallitsemaan paitsi oman erityisopetuksensa, myös kaikki aineenopettajan tiedot ja taidot.
        Taannoin koulussa olleet tasokurssit saattaisivat vähän helpottaa tilannetta kouluissa. Kuka uskaltaa ryhtyä vaatimaan niitä takaisin.


    • ..........

      Minusta olisi todella hyvä, jos yläasteellekin tulisi luokanopettajamuotoinen opiskelu.

      En keksi siitä mitään huonoa paitsi tietenkin mainitsemasi seikka, että aineenopettajilla on syvempi tieto alastaan. Mutta ehkä voisi tulla jokin erillinen yläkoulun luokanopettajien koulutus. Ja eihän ala-asteellakaan luokanopettajat opeta omaa luokkaansa ihan joka aineessa vaan erillinen opettaja saattaa olla esim. teknisissä töissä, kielissä ....

      Ja olisi ihanaa pystyä kunnolla yhdistämään vaikkapa historian ja musiikin, historian ja kuvaamataidon jne. opiskelua. Ei kaikissa kouluissa riitä opettajilla innostusta tai edes aikaa yhdistelylle.

      Olen muutenkin samaa mieltä jokaisessa mainitsemassasi kohdassa.

    • ...

      Pieniä ongelmiakin on. Ensinnäkin luokanopettajia tarvittaisiin lisää aika kivasti ja aineenopettajat jäisivät työttömäksi :) Kyllä monet aineet vielä yläasteellakin hallitsee luokanopettaja, mutta vaikeuksia voisi tulla silloin tällöin (harvoin, jos tunnit valmistellaan huolellisesti).

      Itse olin vuoden resurssiopettajan yläasteella ja opetin eri aineita (historia ja yhteiskuntaoppi, terveystieto, biologia ja maantieto sekä äidinkieli). Aineenhallintaa enemmän vaikeuksia tuotti juuri tuo pedagogisen näkemyksen puute, kun kasvatustieteitä ei ole luettuna perusopintoja enempää.

      • h.h.

        ovat hyvä vaihtoehto: luokanopettajien pedagoginen osaaminen ja aineenopettajien vahva aineenhallinta saadaan molemmat käyttöön oppilaiden hyväksi. Koulun sisällä tuntijaot voidaan tehdä joustavasti käytössä olevien resurssien mukaisesti: jossakin aineessa aineenopettaja voi aloittaa esim. 5. luokalta kun taas luokanopettaja voi opettaa erikoistumisainettaan ylemmillekin luokille. Luokanopettaja voi olla myös ns. kaksoiskelpoinen eli omata sekä luokanopettajan että aineenopettajan pätevyyden. Mahdollisuuksia on, tarvitaan vain pientä asennemuutosta opettajilta; olkaamme peruskoulunopettajia!


      • OKL-opiskelija
        h.h. kirjoitti:

        ovat hyvä vaihtoehto: luokanopettajien pedagoginen osaaminen ja aineenopettajien vahva aineenhallinta saadaan molemmat käyttöön oppilaiden hyväksi. Koulun sisällä tuntijaot voidaan tehdä joustavasti käytössä olevien resurssien mukaisesti: jossakin aineessa aineenopettaja voi aloittaa esim. 5. luokalta kun taas luokanopettaja voi opettaa erikoistumisainettaan ylemmillekin luokille. Luokanopettaja voi olla myös ns. kaksoiskelpoinen eli omata sekä luokanopettajan että aineenopettajan pätevyyden. Mahdollisuuksia on, tarvitaan vain pientä asennemuutosta opettajilta; olkaamme peruskoulunopettajia!

        Olen kanssasi samaa mieltä. Onhan alakouluissakin paljon aineenopeopetusta, monet luokat menevät käsitöihin, liikuntaan ja musiikkiin toisille luokanopettajille tai aineenopettajille.

        Voisikohan yläkoulussa toimia sellainen malli, että olisi paljon opettajia joilla on kaksoispätevän luokanopen tai aineenope luokanope-tutkinto?

        Itsestäni tulee kaksoispätevä, mutta tahtoisin mieluummin alakoulun puolelle, vaikka aineenopen töitä tekisinkin. Yläkoulussa oppilaat vaihtuisivat niin paljon, että heitä ei oppisi tuntemaan ja kasvattamaan.

        Missään muussa maassa oppilaita ei revitä niin irralleen kuin Suomen yläastesysteemissa, se on surullinen tosiasia jonka jokainen nykyisessä opettajankoulutuksessa oleva tietää.

        Jottai tarttis tehä, mutta en usko että ratkasu on sekään, että yläasteella olisi aineeopettajia vain tietyissä aineissa, ja kaksoispätevät luokanopet / aineen&luokanopet hoitaisivat kaiken. Tai sitten koulutusta tulisi muuttaa niin, että kaksoispätevyyden voi tehdä kohtuullisessa ajassa - ja että palkka nousisi kun työnkuva laajenisi.


    • epäpäteviä!

      Eiväthän kaikki luokanopettajat edes hallitse ala-asteen matematiikkaa! Itse olin vähän katkera, koska ala-asteen luokanopettaja opetti meidän luokalle itseisarvot aivan väärin.

      Lukiossa ei sitten minulla meinannut mennä itseisarvotehtävät millään jakeluun, koska asia opetettiin eri tavalla kuin ala-asteella.

      Matikan maikka sitten totesi, että ala-asteen luokanopettajamme ei ole tajunnut itseisarvon olemusta laisinkaan.

      Minusta on epäeettistä, että pieniä lapsia opettaa opettaja, joka ei osaa itsekään opettamaansa asiaa.

      Oppilaitten vanhemmat eivät tiedä, mitä koulussa opetetaan, joten hekään eivät pysty puuttumaan niihin virheisiin, joita luokanopettajat tekevät.

      Ratkaisuksi ehdotan aineenopettajia ala-asteelle-niinhän oli oppikoulujenkin aikaan ja silloin opetus oli tunnetusti laadukkaampaa.

      Matikan taidot lukioon siirtyvillä ovat nykyisin huonot. Ammattikouluopinnot jäävät usein kesken matemaattisten taitojen kehnon osaamisen vuoksi.

      • "ennen vanhaan"

        Että oppikoulunko haluaisit takaisin?

        Et taida olla kovin perillä, nimenomaan tämä peruskoulujärjestelmä (tuli voimaan joskus 1970-luvun lopulla) on se meidän voitokas, menestyvä systeemimme.

        Kurjaa, jos matikkaa opettanut luokanopettaja ei ole osannut opettaa sinulle oikein itseisarvion olemusta.

        Ehkä hän opetti sinulle kuitenkin jotain muuta tärkeää, esim kriittisyyttä tms. :)

        Minusta ehdotuksesi, että aineenopettajat olisivat alakoulussakin, on huono. Tuskin sitä tosissasi ehdotitkaan.

        Vai olisiko sinusta oikeasti hyvä, että alakoulussakin ryhmät olisivat hajautettuja ja opettajat vaihtuisivat joka tunti?


      • SURKEA
        "ennen vanhaan" kirjoitti:

        Että oppikoulunko haluaisit takaisin?

        Et taida olla kovin perillä, nimenomaan tämä peruskoulujärjestelmä (tuli voimaan joskus 1970-luvun lopulla) on se meidän voitokas, menestyvä systeemimme.

        Kurjaa, jos matikkaa opettanut luokanopettaja ei ole osannut opettaa sinulle oikein itseisarvion olemusta.

        Ehkä hän opetti sinulle kuitenkin jotain muuta tärkeää, esim kriittisyyttä tms. :)

        Minusta ehdotuksesi, että aineenopettajat olisivat alakoulussakin, on huono. Tuskin sitä tosissasi ehdotitkaan.

        Vai olisiko sinusta oikeasti hyvä, että alakoulussakin ryhmät olisivat hajautettuja ja opettajat vaihtuisivat joka tunti?

        Yliopisto-opiskelijamme ovat kansainvälisesti katsoen yli-ikäisiä. Yhtään huippuyliopistoa ei suomesta löydy. Huippututkijoitakin taitaa olla aika harvassa.

        Ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa keskeyttäneiden määrä monilla linjoilla on suuri. Monet keskeyttävät, koska eivät osaa matematiikkaa.

        Isolla osalla Suomen nuorista ei ole peruskoulun jälkeisiä opintoja.

        Ammattiosaajista on Suomessa huutava pula. Meille tuodaan ulkomailta lääkäreitä, sairaanhoitajia, rakennusmiehiä, putkimiehiä jne. Silti koko ajan nuorisotyöttömyytemme on suurta, jopa parikymmentä prosenttia alueittain.

        Jos mielestäsi koulutusjärjestelmämme on hieno, niin taidat totisesti kulkea laput silmillä!


      • OKL-opiskelija
        SURKEA kirjoitti:

        Yliopisto-opiskelijamme ovat kansainvälisesti katsoen yli-ikäisiä. Yhtään huippuyliopistoa ei suomesta löydy. Huippututkijoitakin taitaa olla aika harvassa.

        Ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa keskeyttäneiden määrä monilla linjoilla on suuri. Monet keskeyttävät, koska eivät osaa matematiikkaa.

        Isolla osalla Suomen nuorista ei ole peruskoulun jälkeisiä opintoja.

        Ammattiosaajista on Suomessa huutava pula. Meille tuodaan ulkomailta lääkäreitä, sairaanhoitajia, rakennusmiehiä, putkimiehiä jne. Silti koko ajan nuorisotyöttömyytemme on suurta, jopa parikymmentä prosenttia alueittain.

        Jos mielestäsi koulutusjärjestelmämme on hieno, niin taidat totisesti kulkea laput silmillä!

        Tahtoisitko sitten esim Brittien systeemin?

        Lapset aloittavat koulun 5-vuotiaina, ja 17-vuotiana on A-levels-kokeet joiden pisteiden perusteella pyritään opiskelemaan niihin paikkoihin, joihin on varaa maksaa lukukausimaksut. Briteissä perustutkinto on kandi, maisterista pitää vielä maksaa erikseen. Esimerkiksi insinööriksi ja opettajaksi opiskellaan 3-4 vuotta, joten valmistuneet ovat n. 21-vuotiaita. En väitä, että sen ikäinen olisi välttämättä työssään huono, mutta haluaisitko lastasi opettavan 21-vuotias tai kätilönä toimivan 20-vuotias?

        Mitä tulee huippuyliopistoihin; tiedätkö millä perusteella huippuyliopistot rankataan? Lähdeviittausten perusteella. Jos meillä olisi ollut nykyaikana pohjateoriana käytettyjen teorioiden keksijöitä edes yksi, meilläkin olisi huippuyliopisto. Jos Skinner olisi ollut Helsingin yliopistossa, lähdeviittaukset tulisivat tänäkin päivänä Helsingin yliopistoon --> lisää pisteitä ranking-listaukseen, sen sijaan että ne nyt ropisevat Harvardiin.
        Niin, ja osaathan hyvä kirjoittaja suhteuttaa Suomen 5,2 miljoonan asukkaan väkiluvun esim. USA:n 300 miljoonaan? Jos Suomessa olisi yhtä paljon asukkaita, olen varma, että Suomessakin olisi huippuyliopistoja - siis tutkijoita, joihin viitataan ympäri maailmaa.

        Kun noin kovasti mollaat Suomen peruskoulua, tahtoisin esittää sinulle muutaman kysymyksen:

        -tahtoisitko sinä, että lapset laitetaan perheen tulojen ja sosio-ekonomisen statuksen mukaan kouluihin? Ts. jos et ole korkeasti koulutettu ja hyväpalkkainen, lapsesi menevät huonoihin kouluihin muiden matalakoulutettujen ja duunareiden lasten kanssa. Lapset siis olisivat tekemisissä ainoastaan oman kaltaistensa lasten joukossa, joiden vanhempien opintopolut ja palkkatasot olisivat samaa luokkaa.
        Tiedäthän, että vanhempien koulutustasolla on erittäin suuri vaikutus siihen, mille koulutusalalle lapsi suuntaa, etenkin äidin koulutus on merkittävä.

        -Suomi on kärkimaa siinä, että duunaritason perheestä ponnistetaan akateemiseen maailmaan. Missään muussa maassa maailmassa ei ole niin paljoa duunariperheistä lähtöisin olevia lääkäreitä ja opettajia. En jaksa etsiä lähteitä, mutta esim Pekka Räihä on tutkinut tätä.
        Tahtoisitko siis, että jokaisen lapsen opintopolku olisi ennaltamäärätty suurimmassa osassa tapauksia jo syntymäst lähtien?


        -Tahtoisitko maksaa lapsesi koulusta? Tai jos olet parempipalkkainen, sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa ellet halua että lapsesi ainoat luokkatoverit ovat kaupungin työttömien ja huonosti tienaavien lapsia.

        -Tahtoisitko pakata ruuat joka lapsellesi mukaan?

        -Tahtoisitko itse huolehtia lasten kuljetuksesta kouluun, etenkin jos matkaa tulee pidemmästi?

        -Jos lapsesi olisi päässyt hyväosaisten kouluun ammattitaitoisten opettajien käsiin, olet maksanut hänelle yliopisto-opinnot, haluaisitko että lapsesi -tai sinä itse, työelämässä ollessasi joudut erittelemään yläasteen numeroista lähtien koulumenestyksesi ja joka ikisen viikon elämästäsi, mitä olet tehnyt?
        Yksikin huono numero tai työtön kuukausi on ISO miinus edes siinä, että pääsisi tekemään harjoittelua esim. ekonomina.

        Ja toisenlaisia kysymyksiä:

        -Mihin perustat väiteesi, että " Monet keskeyttävät, koska eivät osaa matematiikkaa." ?

        Ja onko se peruskoulun vika, että "Isolla osalla Suomen nuorista ei ole peruskoulun jälkeisiä opintoja." ? Vai voisiko olla kyse siitä, että valtio maksaa ja äidit ja isit maksaa. Moni nuori tajuaa, että "eihän tässä ole pakko tehdä mitään, kun laiskottelemallakin saa rahaa!"





        -


      • työkyvyttömyyseläkkeelle
        OKL-opiskelija kirjoitti:

        Tahtoisitko sitten esim Brittien systeemin?

        Lapset aloittavat koulun 5-vuotiaina, ja 17-vuotiana on A-levels-kokeet joiden pisteiden perusteella pyritään opiskelemaan niihin paikkoihin, joihin on varaa maksaa lukukausimaksut. Briteissä perustutkinto on kandi, maisterista pitää vielä maksaa erikseen. Esimerkiksi insinööriksi ja opettajaksi opiskellaan 3-4 vuotta, joten valmistuneet ovat n. 21-vuotiaita. En väitä, että sen ikäinen olisi välttämättä työssään huono, mutta haluaisitko lastasi opettavan 21-vuotias tai kätilönä toimivan 20-vuotias?

        Mitä tulee huippuyliopistoihin; tiedätkö millä perusteella huippuyliopistot rankataan? Lähdeviittausten perusteella. Jos meillä olisi ollut nykyaikana pohjateoriana käytettyjen teorioiden keksijöitä edes yksi, meilläkin olisi huippuyliopisto. Jos Skinner olisi ollut Helsingin yliopistossa, lähdeviittaukset tulisivat tänäkin päivänä Helsingin yliopistoon --> lisää pisteitä ranking-listaukseen, sen sijaan että ne nyt ropisevat Harvardiin.
        Niin, ja osaathan hyvä kirjoittaja suhteuttaa Suomen 5,2 miljoonan asukkaan väkiluvun esim. USA:n 300 miljoonaan? Jos Suomessa olisi yhtä paljon asukkaita, olen varma, että Suomessakin olisi huippuyliopistoja - siis tutkijoita, joihin viitataan ympäri maailmaa.

        Kun noin kovasti mollaat Suomen peruskoulua, tahtoisin esittää sinulle muutaman kysymyksen:

        -tahtoisitko sinä, että lapset laitetaan perheen tulojen ja sosio-ekonomisen statuksen mukaan kouluihin? Ts. jos et ole korkeasti koulutettu ja hyväpalkkainen, lapsesi menevät huonoihin kouluihin muiden matalakoulutettujen ja duunareiden lasten kanssa. Lapset siis olisivat tekemisissä ainoastaan oman kaltaistensa lasten joukossa, joiden vanhempien opintopolut ja palkkatasot olisivat samaa luokkaa.
        Tiedäthän, että vanhempien koulutustasolla on erittäin suuri vaikutus siihen, mille koulutusalalle lapsi suuntaa, etenkin äidin koulutus on merkittävä.

        -Suomi on kärkimaa siinä, että duunaritason perheestä ponnistetaan akateemiseen maailmaan. Missään muussa maassa maailmassa ei ole niin paljoa duunariperheistä lähtöisin olevia lääkäreitä ja opettajia. En jaksa etsiä lähteitä, mutta esim Pekka Räihä on tutkinut tätä.
        Tahtoisitko siis, että jokaisen lapsen opintopolku olisi ennaltamäärätty suurimmassa osassa tapauksia jo syntymäst lähtien?


        -Tahtoisitko maksaa lapsesi koulusta? Tai jos olet parempipalkkainen, sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa ellet halua että lapsesi ainoat luokkatoverit ovat kaupungin työttömien ja huonosti tienaavien lapsia.

        -Tahtoisitko pakata ruuat joka lapsellesi mukaan?

        -Tahtoisitko itse huolehtia lasten kuljetuksesta kouluun, etenkin jos matkaa tulee pidemmästi?

        -Jos lapsesi olisi päässyt hyväosaisten kouluun ammattitaitoisten opettajien käsiin, olet maksanut hänelle yliopisto-opinnot, haluaisitko että lapsesi -tai sinä itse, työelämässä ollessasi joudut erittelemään yläasteen numeroista lähtien koulumenestyksesi ja joka ikisen viikon elämästäsi, mitä olet tehnyt?
        Yksikin huono numero tai työtön kuukausi on ISO miinus edes siinä, että pääsisi tekemään harjoittelua esim. ekonomina.

        Ja toisenlaisia kysymyksiä:

        -Mihin perustat väiteesi, että " Monet keskeyttävät, koska eivät osaa matematiikkaa." ?

        Ja onko se peruskoulun vika, että "Isolla osalla Suomen nuorista ei ole peruskoulun jälkeisiä opintoja." ? Vai voisiko olla kyse siitä, että valtio maksaa ja äidit ja isit maksaa. Moni nuori tajuaa, että "eihän tässä ole pakko tehdä mitään, kun laiskottelemallakin saa rahaa!"





        -

        Viime vuosina on perustettu mm. teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin matikan tukiopetusryhmiä koulunsa aloittaneille opiskelijoille.

        Televisiossa ja lehdistössä on parin viime vuoden aikana ollut runsaastikin keskustelua aiheesta. Kannattaa lukea sanomalehtiä ja seurata television ajankohtaisohjelmia.

        Insinööriopisakelijoilla on suuria puutteita aivan yksinkertaisimmissa algebran laskuissa.
        Oppikoulujen aikaan aloittavat insinööriopiskelijat olivat huomattavasti parempia.

        Useissa lukioissa järjestetään ylimääräisiä matikankursseja ekana syksynä, jotta oppilaat pääsevät kiinni lukion matikkaan.

        Minä uskon, että monet nuoret kyllääntyvät opiskeluun jo peruskouluaikanaan. Opettajat ja opetusmenetelmät ovat huonoja eikä oppilaitten yksilöllisyyttä tueta riittävästi. Tuntikehykset raamittavat opetusta.

        Kun nuori ei pärjää koulussa hänen itsetuntonsa heikkenee. Se voi ilmetä esim. masennuksena tai päihteiden käyttönä. Henkilökohtaisesti uskon, että nuorison lisääntyneet mielenterveysongelmat johtuvat peruskoulujärjestelmästä, jossa kaikki oppilaat opiskelevat saman opetussuunnitelman mukaisesti. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Eli nämä eläköityvät ikäluokat ovat peruskoulun käyneitä nuoria.

        Peruskoulussa jokaisen oppilaan pitäisi saada kokea onnistumisen elämyksiä. Joku joka ei ymmärrä matikkaa voi olla samanaikaisesti nero autojen parissa tai kitaran soitossa. Millä tavalla näiden nuorien lahjakkuuksia tuetaan peruskoulussa?

        Peruskoulu on lisäksi liian teoreettinen. Oppilaat aivopestään arvostamaan akateemisuutta ja halveksimaan työläisammatteja.

        Toki ei niin tyhmää järjestelmää, ettei siitä joku hyötyisi. Ainakin opettajilla on kokonaistyöaikaansa nähden erinomaiset palkat. Ja suosiihan peruskoulu/lukio/yliopistojärjestelmä keskiluokan tenavia. Maksullisilla abi- ja valmennuskursseilla sitten paikataan niitä aukkoja, mitä surkeassa peruskoulujärjestelmässä on jäänyt oppimatta. Siivoojan muksuilla ei ole asiaa oikisen valmennuskursseille! Aika harvoin siivoojan lapsista tulee juristeja tai lääkäreitä.


      • eivät osaa

        Eivätkä esim. englantia,niin, että osaisivat sitä opettaa. Karmeeta jälkee joutuu yläluokilla korjailemaan. Ääntäminenkin on usealla vähän sinne päin.


      • a-s-h

        Tämä menee nyt ihan aiheen ohi, mutta kysyn silti.

        Nimimerkki Epäpäteviä! kertoi ala-asteen luokanopettajan opettaneen itseisarvon väärin. Jäi kiinnostamaan, että miten ne oikein opetettiin.


      • ...
        eivät osaa kirjoitti:

        Eivätkä esim. englantia,niin, että osaisivat sitä opettaa. Karmeeta jälkee joutuu yläluokilla korjailemaan. Ääntäminenkin on usealla vähän sinne päin.

        En tosiaankaan usko että Kauppatieteiden Maisterit (KTM) osaisivat kovinkaan hyvin opettaa englantia. Saati mitään muutakaan ainetta.

        Kannattaisikohan ensin edes vähän ottaa selvää asioista? Ala-asteellahan yleensä muutenkaan eivät luokanopettajat opeta kieliä, vaan näitä hoitaa kyllä ihan aineenopettaja.


    • tai edes hiemankaan

      taas on jollain luokanopella noussut ... huh. oletko tutustunut yläkoulun opseihin, nyt malttia ja järki mukaan ajatusseikkailuihisi

    • OKL-opiskelija

      tässä ketjussa on, että aineenopettajat ovat tyytymättöämiä matematiikan ja kielenosaamisen tasoon yliopistotasolla ja lukiossa. Miten tästä välistä unohtuu muut aineenopettajat? Aineenopettajat melkein poikkeuksestta opettavat kieliä jo 3. luokalta lähtien ja matematiikkaa ehtii aika moni aineenope opettaa ennen kuin oppilas on opiskelemassa esim. insinööriksi. Pitäisikö tästä siis luokanopettajien ottaa syyt niskoilleen ja oikein hävetä kollektiivisesti?

      Ja edelleen painottaisin, että itse englanninlaitoksella opiskelleena siellä pääaineopiskelijoiden ääntäminen on TODELLA huonoilla kantimilla useasti. Me englantiin jo OKL:ssä erikoistuneet luokanopettajat viemme monia pääaineopiskelijoita 6-0 mitä tulee ääntämiseen ja opetusmetodeihin.
      Taas lingvistiikasta ja kielten historiasta heillä on enemmän osaamista, mutta kumpia sitten peruskoulussa tarvitaan..

      • mukavaa tietää

        ""Ja edelleen painottaisin, että itse englanninlaitoksella opiskelleena siellä pääaineopiskelijoiden ääntäminen on TODELLA huonoilla kantimilla useasti. Me englantiin jo OKL:ssä erikoistuneet luokanopettajat viemme monia pääaineopiskelijoita 6-0 mitä tulee ääntämiseen ja opetusmetodeihin.
        Taas lingvistiikasta ja kielten historiasta heillä on enemmän osaamista, mutta kumpia sitten peruskoulussa tarvitaan.. ""

        Sorry mutta en voi muuta kuin nauraa..
        Onnea vaan työkavereillesi.


      • ikärasisti
        mukavaa tietää kirjoitti:

        ""Ja edelleen painottaisin, että itse englanninlaitoksella opiskelleena siellä pääaineopiskelijoiden ääntäminen on TODELLA huonoilla kantimilla useasti. Me englantiin jo OKL:ssä erikoistuneet luokanopettajat viemme monia pääaineopiskelijoita 6-0 mitä tulee ääntämiseen ja opetusmetodeihin.
        Taas lingvistiikasta ja kielten historiasta heillä on enemmän osaamista, mutta kumpia sitten peruskoulussa tarvitaan.. ""

        Sorry mutta en voi muuta kuin nauraa..
        Onnea vaan työkavereillesi.

        ... kuten keskivertoluokanopettajat yleensäkin ikäryhmässä -75 syntyneet ja nuoremmat. Karmeita narsisteja löytyy, jotka luulevat, että on olemassa jokin täydellinen ihmiskuva, ja muut ovat sitten epäonnistuneita tahtomattaan tai typeryyttään.

        Jos todella hallitsisi kaikki aineet niin, että voisi yläasteella niitä opettaa, niin olisi aika taituri. Keskivertoällillä varustettu nuorempi luokanope ei osaa edes kirjoittaa oikein suomea, mutta ei tunnista omaa vajavaisuuttaan. Tieto lisää tuskaa. Jos sitä tuskaa ei tunnu, kannattaa epäillä omaa arvostelukykyään!

        Itkettää ajatellakin, että tällainen viisas olisi opettanut äidinkieltä tai fysiikkaa yläkoulussa.


      • -75 tai nuorempi
        ikärasisti kirjoitti:

        ... kuten keskivertoluokanopettajat yleensäkin ikäryhmässä -75 syntyneet ja nuoremmat. Karmeita narsisteja löytyy, jotka luulevat, että on olemassa jokin täydellinen ihmiskuva, ja muut ovat sitten epäonnistuneita tahtomattaan tai typeryyttään.

        Jos todella hallitsisi kaikki aineet niin, että voisi yläasteella niitä opettaa, niin olisi aika taituri. Keskivertoällillä varustettu nuorempi luokanope ei osaa edes kirjoittaa oikein suomea, mutta ei tunnista omaa vajavaisuuttaan. Tieto lisää tuskaa. Jos sitä tuskaa ei tunnu, kannattaa epäillä omaa arvostelukykyään!

        Itkettää ajatellakin, että tällainen viisas olisi opettanut äidinkieltä tai fysiikkaa yläkoulussa.

        Ei kai täällä kukaan ole ilmoittanut olevansa pätevä opettamaan kaikkea yläkoululaisille, en minä ainakaan sellaista lukenut. Kaksoispätevä luokanopettaja vaan pystyy toimimaan luokanopettajana ja aineenopettajana. Ei kaikkien aineiden opettajana.

        OKL-opiskelija varmaankin olisi mielellään opettanut yläkoulussa englantia, mihin hänellä on pätevyys, ei äidinkieltä tai fysiikkaa. Hän ei nähdäkseni missään vaiheessa sanonut olevansa pätevä kaikessa, totesi vain, että OKL:n puolella englanninopinnot aloittaneilla on usein parempi ääntämys. Tästäpä menikin jollakin heti herne nenään, vaikka selitys ilmiölle on selvä. OKL:n puolella englanninopintoihin valitaan ne, joiden ääntäminen jo valmiiksi on sillä tasolla, että sopii olla mallina oppilaille, koska he opiskelevat opettajiksi.

        Englanninlaitoksella tapaa sen sijaan monenlaista kielenopiskelijaa, joilla on omat vahvuutensa. Ääntäminen on vain yksi alue, ja monissa ammateissa, joihin kielenosaajia tarvitaan, se ei ole se tärkein.

        Ja jos nykyopet ei osaa kirjoittaa, johtunee se äidinkielen oppimäärän vähenemisestä ja arvostusten muuttumisesta; luovaa kirjallista ilmaisua pidetään nykyään monasti tärkeämpänä kuin kieliopillista tarkkuutta. Vanhat enkunopet taas ei aina osaa ääntää, koska se ei heidän opiskeluaikanaan ollut oleellista.


    • Minua on alkanut kiinnostamaan luokkalaiseni käytös, koska hän saa jostain syystä käyttää puhelinta tunnilla ja hänen ei tarvitse tehdä mitään tunneilla ja jos opettaja tulee sanomaan hänelle että anna puhelin lopputunniksi minulle niin hän vain vänkää vastaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      128
      4856
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      30
      3066
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1777
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1740
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      18
      1591
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1461
    7. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      18
      1218
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1203
    9. Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.

      Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H
      Maailman menoa
      17
      1167
    10. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1167
    Aihe