Tietoisuus katsoo nykyisyyttä
tulevaisuudesta käsin
ihmisten jäädessä ajan jalkoihin
Esteettisyyden merkitys
hengen luojana
tavoittaa vain pienen osan katsojista
Maallisuus on matka
joka jokaisen on kuljettava
Olenko se minä
joka ympäröivää todellisuutta havannoi
vai onko se vain ruumiini
jota tietoisuuteni aistien avulla
kuvitellusti kontroloi...
tulevaisuudesta käsin
ihmisten jäädessä ajan jalkoihin
Esteettisyyden merkitys
hengen luojana
tavoittaa vain pienen osan katsojista
Maallisuus on matka
joka jokaisen on kuljettava
Olenko se minä
joka ympäröivää todellisuutta havannoi
vai onko se vain ruumiini
jota tietoisuuteni aistien avulla
kuvitellusti kontroloi...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Runous suurinta matematiikkaa
sanojen asettelu mielen logiikkaa
kirjaimet sanan semantiikkaa
satu henkisen kasvun symboliikkaa
kuva kertoo kokonaisuuden
sanaton viestintä... ylittää kaiken
Sana muodostaa mielessäni kehyksen
antaa asialle muodon
viitoittaa tien seuraavalle sanalle
jonka tunnusomaisuus
tiivistyy mielessäni realiteetinomaiseksi
tasottaen tietä alitajuntaan...
... herättää tunteen jossain huoneessa,
joita sisälläni on lukemattomia,
avaa ikkunan
raikastaen ilman
järjen tuulahduksella
sanojen ylevyys
vie minut korkeampiin saleihin,
jossa järjestetään tanssiaiset juhlan kunniaksi
sävelten kiiriessä ylempiin tornihuoneisiin saakka
herättäen neidon unestaan
mielialan ollessa
henkisen konfirmaation huipulla
asioiden neutraalius kiinnittää huomioni,
talo on tuuletettu
- istuisimmeko verannalle juomaan aamukahvia?
järjen köyhyyden yllättäessä
tekstin muoto tavoittaa pimeän kellarihuoneen
- kuinka alas ihmisen mieli voikaan pesiytyä...
... suljen oven takanani,
lähden kävelylle
ilma tuntuu raikkaalle sateen jälkeen
Olisiko joku suurista filosofeista herännyt henkiin?
"Sana muodostaa mielessäni kehyksen..."
Onko sanoja liikaa vai liian vähän? Rajaavatko ne ajatuksia, tunteita, kokemuksia? Ovatko ne vain viitekehys jollekin suuremmalle, joka ei mahdu käsitteidemme muottiin? Voiko kukaan päästä sisälle toisen ihmisen sielun huoneisiin? Omatkin tunteiden ja kokemusten huoneet muodostavat labyrintin, johon voi eksyä.
Miten taantumus määritellään? Tai maallisuus?
Kaikenlaisia ajatuksia nousi mieleeni korkealentoisesta runostasi, jonka sisältöä ymmärsin, kun oikein pinnistelin. Mutta näin sunnuntaipäivisin ajatukset karkaavat sanojen kehyksistä jonnekin nimettömien tuulten pyörteisiin. Annan niiden levätä ja vaellella vapaana luomistyöstään. kerppunen
- Ajatukseni on ensisijaisesti näköhavainto tilaan suhteutettuna.
tornihuoneeni on hiukan matalampi, mutta kyllä sieltäkin näkee maiseman rajallisuuden. Mutta näen myös maiseman kauneuden, lukemattominen yksityiskohtineen. Jos siellä on särähtäviä kontrasteja, ei se haittaa, sillä ne tuovat toisensa paremmin esiin. Tämä menee ohitse sinun ajatuksestasi, varmaan. Mutta jokaisella on oma maisemansa.
astelen mieleni pinnalla
sanat välittyvät mieleeni
luoden logiikan ilmapiirin
äärimmäisyydet kiehtovat minua
vain mieleni alimmalla tasolla
- pintaa ei ole syytä nostaa
äärimmäisyyksien kiehtovuus
ei takaa niiden loogisuutta
pyrin realistisuuteen
valikoin sanani
suurta harkintaa käyttäen
siksi minun on mietittävä
mitä reittiä kuljen
edistääkseni ajatusteni loogisuutta
Sota on henkilökohtainen kokemus
jolle mieli asettaa rajat.
Suuntaamalla katseet massoihin
totuus häviää näkökentästä
mielen hautautuessa ulkoisen alle.
Totuus on kiertyvä muoto.
Suunnan määritys symboloi mielen liikkeet
symmetriseen muotoonsa.
Suunta muodostuu tahdosta
jota tietoinen tulevaisuus havannoi.
Suuntaamalla katseen itseensä
mieli luo itselleen uuden asun
jota olomuodon muutokset eivät voi hävittää.
Kohonnut tietoisuus
näkee asioiden yhteneväisyyden
kokonaisuutena kielikuva
aistien vastine luonnon peruselementeille.
totuuden puolesta kannattaa käydä pyhää sotaa, vaikka totuus olisikin kiertyvää. Toiset totuudet muuttuvat ajan myötä, koska niissä ei ole syvyyttä. Oikea Totuus sulautuu ympäristöönsä, säilyttäen kuitenkin ikuisen ytimensä. Olen samaa mieltä kanssasi siinä, ettei totuus löydy massoista, koska massa liikkuessaan kuin sokeana eteenpäin estää näkyvyyden. Mutta suunnatessaan katseensa vain itseensä ihminen ei näe päämäärää eikä tunne tulevaisuutta. Hyvä filosofi, ajatuksesi ovat hyvin viisaita ja hienoja, enkä ole varma siitä, ymmärränkö edes kaikkea. Yleensäkin filosofia on jollain lailla itsensä ympärille kiertyvää lajiltaan. Mutta se on vain pienen kerppun näkemys. Minusta on mukavaa lukea tällaisiakin tekstejä, se virkistää aivotoimintaa ja saa jähmettyneitä ajatuksia liikkeelle. k-l.
Sanoista muodostuu vaate
lauseista asukokonaisuus
sovittelen sanoja kuin vaatteita itseni ylle
olen tyytymätön sanojen vaatetarjontaan
lauseiden muodostamiin mieliin
entä sitten kengät
ilmeiden yhteensopimattomuus sanojen kanssa
nämä ilmeet eivät kannata sanoja
ne eivät tule kestämään
ne tuhoavat itse itsensä
olen tyytymätön sanojen vaatetarjontaan
lauseiden muodostamiin mieliin
kenkiin, jotka eivät sovi asukonaisuuteen
tekisi mieleni huutaa
- eikö teillä ole minkäänlaista tyylitajua
että minun spontaanimmin valikoitu sanallinen asukokonaisuuteni ei riitele tyylillisesti liiaksi lauseidesi muodostaman yhtenäisen mielen kanssa?
että jatkat valitsemallasi tiellä.
"Syyskuun" synty ei liity runoihin millään tavalla.
Minä taas toivon, että kirjoitat vielä tälle palstalle. Runoillasi on ennätysmäärä lukijoita, jostakin syystä. kerppunen.
Monta runoa (jos niitä voi sillä nimellä kutsua) samassa aloituksessa.
mutta runot ovat myös korkeatasoisia. Sen näkee jo heti ensimmäisen runon nimestä, joka kiinnittää lukijoiden huomion.