Mietin vain näin yleisesti,en huonoja puolia yh:sta,tai mielipidettä,et en minä ainakaan ota,vaan kokemuksia esim. yh:sta ,jolla 3 lasta tai enemmän..miten uudet puolisot ovat reagoineet,kun oltte kertonu ja missä vaiheessa olette kertonu..ei varmaan ensitreffeillä..vai oletteko?
Onko "suurperheen"..
..yh:lle löytynyt uutta puo...
221363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
voin sanoa, että rehellinen pitää olla. Itse ainakin kerron heti,
että mulla on kolme lasta kun joku osoittaa kiinnostusta ; )
Tai mulle on jäänyt vähän muutamasta kirjoituksesta sellanen olo,et yh:t on kaikkea muuta kuin haluttuja..
mulla on 4 lasta ja olen vihdoin ja viimein alkanut päästä erosta yli ja mielessä kävi jopa uusi suhde.Ei mulla tiedossa ketään ole,mutta olis kiva kuulla tarinoita vaik ne suhteet olis jo loppunukkin..
Kuinka miehet suhtautuu kuultuaan,että on monen lapsen äiti/isä?
kertomaan kun olen aina vain yksin - ihan sen takia, että olen arkajalka. Juoksen karkuun heti jos joku haluaa tutustua muhun paremmin. Kerran kahdeksan vuotta sitten tapasin mukavan nuoren miehen, joka sitten sanoikin, että hänestä ei ole kantamaan vastuuta pienistä lapsista. Muuten miehet ovat suhtautuneet asiaan hyvin kun olen kertonut - joskus on ollut pakko jutella jonkun kanssa ; )
niinkin että yhtäkkiä miehelle,jolla ei ole lapsia,ni tulee suurperheen johtoasemaan..siinä vaatii kanttia niin isäpuolelta kuin äitipuolelta,saati hyväksyä että uudella puolisolla on menneisyys ja kasvatusristiriidat...aika kova homma ja täytyy nostaa hattua kuka rakastaa ja näkee sen mahdollisuutena ja rikkautena. Koska me jotka pyöritetään arkea ollaan jo totuttu "hallittuun kaaokseen" kun taas toiselta häviää voimat alkumetreillä
oli lapsia kuusi.
Se yllätti, miten paljon "ottajia" olisi ollut vaikka aktiiviseeti välttelin uutta suhdetta.
(Ja huom! Minä olin rahaton, suurperheellinen, rumapuoleinen ja lihava *virn*)
Tuo yksi vain oli niin kovin sitkeä että lopulta sai haluamansa eli on nyt isäpuolena niille kuudelle ja isänä kahdelle tästä jälkimmäisestä liitosta syntyneelle...
Toivomme kovin perheemme vielä kasvavankin, mutta sen näyttää aika, kuinka siinä käy.
todella kiva kuulla..
Uusi puoliso on ylpeä meistä ja kehuu kuinka ihnia ollaan.
Taidat olla kotoisin Oulunsalosta.
Tärkeimmät asiat kerrotaan ensitapaamisella aina ensin, eikä yksikään kaksilahkeinen ole vielä säikähtänyt neliapilaani, päinvastoin. Vuosia sinkkuna ollessani olin huomaavinani, että etäisät olivat kovin halukkaasti tarjolla laumanjohtajiksi ja isännöimään suurperhettäni.
Mutta mielestäni lempeä ja laumaansa rakkaudella ohjaavan yh-iskä on ehd kaikkein paras ;D
Että joilla on lapsia ennestään,on sitä hoivaamisviettiä. Ja sellanenhan on naisen makuun,vaikkei lapsiakaan olis :)
Kuka tuon jatkuvan panemisen maksaa ?
Yhteiskunta eli minä.
olet itse alkusi saanut, ihmeestäkö???
itse panemaa,äläkä siinä kauhistele.
maksavat aikanaan sinun eläkkeesi, jne. Tätä kutsutaan elämäksi. Elikä aikansa kutakin.
Minulla on kolme omaa lasta ja kolme entisen mieheni lasta eli yhteensä kuusi ihanaa mussukkaa. Tämä on minun perheeni ja olen kertonut siitä heti, kun on kysytty -eli ennen ensimmäisiä treffejäni. Tosi miehet ovat ehdottaneet tapaamista uudelleenkin ja mukavia ovat mieheni olleet;)
Täytyy sanoa, etten ilahtunut, kun kuulin, että miehellä on lapsia. Ne ovat uusille puolisoille kuitenkin vain ylimääräinen rasite, jos ei nyt satu olemaan sellainen "kaikkien lasten äiti" -tyyppiä.
Jos miehessä olisi ollut muutakin vikaa, olisin jättänyt väliin...
kykene rakastamaan omien lisäksi muidenkin lapsia, on torso naiseksi.
lapsiluku heti alkuun vaan. Siis jos ihan vakituista miestä kaipailet. Onhan se iso perhe omiaan rajaamaan ehdokkaiden määrää, mutta löytyy niitä lapsirakkaitakin, etkä sinä tietenkään halua miestä, joka ensin ihastuisi sinuun ja vasta sitten kuulisi lapsista, eikä enää osaisi lopettaakaan, vaikka ei lapsia haluaisi.
ja enpä kyllä ole etsinytkään. Olen kertonut rehellisesti että lapsia löytyy. Yleensä miehet on siinä vaiheessa häippässeet; keski-ikäinen, lihava nainen jolla pienet lapset -ei kiitos. Muutama yritys on ollut mutta ne kaatuneet siihen, että tapaamisia vaikea järjestää. Lapset harvoin isällään, ei vara palkata jatkuvasti lapsenvahtia eikä halujakaan. Joten odotan rauhassa vanhuutta ja ehkä sitten jossain vanhainkodilla käytävällä rollaattorit kolahtaa vastakkain ja se on sitten menoa.
Että jos nyt ei kerkeä,ni viimeistään vanhainkodissa sitten..heh
tapaamisella olevani viiden lapsen äiti.Hyvä karkoituskonsti oli,kunnes tapasin viiden lapsen isän,joka ei hämmästynyt ollenkaan.Sujuu mukavasti nyt.
vilskettä :)