Mutta Paavalin kanssa me vakaasti vakuutamme
- me näet emme huoli hyljätä Jumalan armoa
- että joko Kristus on turhaan kuollut, tahi että laki ei vanhurskauta.
Mutta Kristus ei ole turhaan kuollut; siis laki ei vanhurskauta.
Kristus, Jumalan Poika, on meidät sulasta armosta ja laupeudesta vanhurskauttanut; laki siis ei sitä kyennyt saamaan aikaan.
Jos laki olisi kyennyt saamaan sen aikaan, olisi Kristus menetellyt mielettömästi antaessaan itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden että siten tulisimme vanhurskaiksi.
Teemme siis johtopäätöksen:
_____________
*) emme tule vanhurskaiksi kohtuus- emmekä täysarvollisuusansion, emme myös ristin ja kärsimisien, emme edes lain perustuksella,...
... vaan yksin uskosta Kristukseen.
- me näet emme huoli hyljätä Jumalan armoa
- että joko Kristus on turhaan kuollut, tahi että laki ei vanhurskauta.
Mutta Kristus ei ole turhaan kuollut; siis laki ei vanhurskauta.
Kristus, Jumalan Poika, on meidät sulasta armosta ja laupeudesta vanhurskauttanut; laki siis ei sitä kyennyt saamaan aikaan.
Jos laki olisi kyennyt saamaan sen aikaan, olisi Kristus menetellyt mielettömästi antaessaan itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden että siten tulisimme vanhurskaiksi.
Teemme siis johtopäätöksen:
_____________
*) emme tule vanhurskaiksi kohtuus- emmekä täysarvollisuusansion, emme myös ristin ja kärsimisien, emme edes lain perustuksella,...
... vaan yksin uskosta Kristukseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
52. Heidän on siis ohi kaikkien muitten ihmisten tarvis kiinnittää tarkka huomio moiseen menoonsa sekä aivan kiinteästi ja lujasti pitäytyä uskoon, joka sijoittaa vanhurskautensa maailman ja kaiken maallisen ulkopuolelle; ...
... sillä moinen ulkokultainen muoto vieroittaa väellä ja voimalla uskosta paljon useampia kuin törkeät julkisynnit, ja kasvattaa juuri sellaista kansaa, josta pyhä Paavali tässä sanoo: »Kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle»,
toisin sanoen: kun emme vielä mitään uskosta tietäneet ja kun vain puuhailimme lain teoissa, silloin teimme, vaikka vastahakoisesti, orjina sellaisia tekoja jotka olivat sidottuja tähän ajalliseen, ja me luulimme sillä tavalla tulevamme hurskaiksi ja autuaiksi.
Tämä käsitys oli väärä: se synnyttää alaikäisiä ja orjia. Mainitut teot eivät olisi vahingollisia, ellei tätä käsitystä olisi.
______________
*) Usko yksin poistaa tämän käsityksen opettamalla yksin armosta vanhurskaaksi tulemista ja neuvomalla käyttämään ja käsittelemään kaikkea maallista vapaasti.
49. Usko sitävastoin pitäytyy siihen mikä on tämän maailman ulkopuolella, Jumalaan, Jumalan sanaan ja hänen laupeuteensa ja se vanhurskauttaa ihmisen, ei teoista eikä minkään ajallisen ansiosta, vaan Jumalan iankaikkisen, näkymättömän armon tähden.
Toinen päivä on sille yhtä hyvä kuin toinenkin, kaikki ruuat samanlaisia, kaikki paikat, henkilöt, vaatteet ja kaikki tähän maailmaan kuuluvat asiat samanlaisia, sillä mikään näistä ei sitä edistä eikä estä pyhittämisessä ja vanhurskauttamisessa, niinkuin ne tekevät Kainille ja tekopyhille; ...
... sen tähden se ei olekaan tämän maailman alkeisvoimia, vaan iäisten aarteitten täydellisyyttä.
Niin ikään vaikka se kyllä vaikuttaa ajan piirissä, ulkonaisella tavalla, se kuitenkaan ei tiedä mitään maallisista asioista, se kun vaikuttaa vapaasti ja sille kun kaikki on samanarvoista: henkilöt, paikka, aika, ruuat, vaatteet yms.
Se ei kuvittele itselleen mitään erikoista: se käy kosketukseen sen kanssa minkä se kulloinkin kohtaa; mikä taas menee menojaan, se menköön, eikä sillä maallisen vaelluksen piirissä ole nimeä eikä erottelemista.
__________
50. Kainilla taas täytyy olla nimi ja erottelemisia:
- Kain ei syö lihaa,
- ei käy mustissa,
- ei rukoile sisällä,
- pitää tämän päivän pyhänä;
- ken on velvoittautunut tähän,
- ken taas tuohon, ...
... ja kaikki on kuitenkin ajallista, maallista, joka katoaa.
He ovat siis kaikkineen tämän maailman alkeisvoimien orjia, ja kuitenkin antavat niille sellaisia nimityksiä kuin pyhä munkisto, hyvät tavat ja oikea autuuden tie!
Tästä apostoli sanoo Kolossalaiskirjeen 2. luvussa (Kol. 2:20 - 23):
»Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
- 'Älä tartu,
- älä maista,
- älä koske!'
—sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta—ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä, mutta se on ilman mitään arvoa,
________________
HUOM!!! *) ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.»
________________
51. Tästä ja kaikesta mitä edellä on sanottu, seuraa, että kaikki munkistot, pappislaitokset ja luostarit, joita me nykyään nimitämme hengelliseksi elämänmuodoksi, toimivat täydellisesti vastoin evankeliumia ja kristillisen elämän vapautta, ja että siinä ollaan paljon suuremmassa vaarassa kuin maallikkoina oltaessa.
Koko heidän menonsa on pelkästään tämän maailman alkeisvoimia, vaatetukseen, henkilöön, paikkaan, ruokaan, astioihin, aikaan ja käytöstapaan sidottua, ja se kaikkihan on maallista ja ajallista; ja mikäli he pitäytyvät tällaiseen, luullen siten olevansa hurskaita ja hengellisiä, on usko jo sammunut, ...
... eivätkä he enää ole kristityitä:
koko heidän elämänsä on paljasta syntiä ja turmiota.