eksyin ensimmäsitä kertaa tänne palstalle ja sekin kai jo kertoo jotain ongelmani suuruudesta.. nimittäin noin vuoden sisällä vähitellen kaupassa käymisestä on tullut minulle suunnattoman vaikeaa!
olen jostain ihmeen syystä alkanut jännittää maksutilannetta niin paljon että kerrasta riippuen saatan alkaa vapisemaan ja esimerkiksi allekirjoituksen raapustaminen kuittiin tuntuu mahdottomalta tehtävältä. myyjään en uskalla katsoa tai punastun. jo jonossa jännitys alkaa hiipiä selkäpiihin enkä oikein osaa olla mitenkään päin, tuntuu että myyjä ja muut asiakkaat katsovat kummasti. eikä toisaalta mikään ihme jos toinen näyttää niin tuskaiselta jonottaessaan..
välillä on parempia päiviä, jos on kovin väsynyt ei edes jaksa stressata koko tilannetta. toisinaan taas keskittyy kassalla maksamisen vaikeuteen niin että tekee mieli olla vaikka sitten ilman ruokaa.
en käsitä mistä tämä on saanut alkunsa, itsekin kassatyötä ennen tehneenä mitään ongelmia ei ole ollut, ennemminkin koen aina olleeni epätavallisen välitön ja rento asiakaspalvelija.. ujo olen aina ollut, mutta mitään vastaavia pelkoja en muista kokeneeni. olen nyt 21, ja elämäni on ollut tämä edellisen vuoden ajan muuten melko tasaisen rauhallista, enkä saa päähäni ainakaan mitään yksittäistä tapahtumaa mikä tilanteen olisi voinut laukaista.
tilanne alkaa kärjistyä sillä selvästi parin viime kuukauden aikana jännitys on alkanut vaivata myös muissa sosiaalisissa tilanteissa, esim bileissä uusille ihmisille itsensä esitteleminen stressaa suunnattomasti, ja muutenkin suuressa porukassa huomion keskipisteeksi joutuminen on pahinta mitä tiedän.
pelottaa, sillä olen selvästi vuoden aikana muuttunut iloisesta ja reippaasta tytöstä epävarmaksi ja syrjäänvetäytyväksi, ylivarovaiseksi tilanteessa kuin tilanteessa. vasta viime päivinä olen alkanut harkita lääkärille puhumista, mikä varmasti tekisi todella hyvää. edes tänne keskustelupalstalle eksyminen ja muiden kokemuksiasta lukeminen helpottaa, olen tuntenut itseni viime aikoina melko kummajaiseksi, ja kuvitellut ettei näin selittämättömiä ongelmia voi muilla ollakaan.
olisi helpottavaa kuulla muista samantapaisista tuntemuksista ja miten niistä mahdollisesti on päässyt eroon.. olisin valmis aloittamaan vaikka lääkityksen jos ongelmat sitä kautta poistuisivat. kiitos jos joku jaksaa vastailla :)
olen jostain ihmeen syystä alkanut jännittää maksutilannetta niin paljon että kerrasta riippuen saatan alkaa vapisemaan ja esimerkiksi allekirjoituksen raapustaminen kuittiin tuntuu mahdottomalta tehtävältä. myyjään en uskalla katsoa tai punastun. jo jonossa jännitys alkaa hiipiä selkäpiihin enkä oikein osaa olla mitenkään päin, tuntuu että myyjä ja muut asiakkaat katsovat kummasti. eikä toisaalta mikään ihme jos toinen näyttää niin tuskaiselta jonottaessaan..
välillä on parempia päiviä, jos on kovin väsynyt ei edes jaksa stressata koko tilannetta. toisinaan taas keskittyy kassalla maksamisen vaikeuteen niin että tekee mieli olla vaikka sitten ilman ruokaa.
en käsitä mistä tämä on saanut alkunsa, itsekin kassatyötä ennen tehneenä mitään ongelmia ei ole ollut, ennemminkin koen aina olleeni epätavallisen välitön ja rento asiakaspalvelija.. ujo olen aina ollut, mutta mitään vastaavia pelkoja en muista kokeneeni. olen nyt 21, ja elämäni on ollut tämä edellisen vuoden ajan muuten melko tasaisen rauhallista, enkä saa päähäni ainakaan mitään yksittäistä tapahtumaa mikä tilanteen olisi voinut laukaista.
tilanne alkaa kärjistyä sillä selvästi parin viime kuukauden aikana jännitys on alkanut vaivata myös muissa sosiaalisissa tilanteissa, esim bileissä uusille ihmisille itsensä esitteleminen stressaa suunnattomasti, ja muutenkin suuressa porukassa huomion keskipisteeksi joutuminen on pahinta mitä tiedän.
pelottaa, sillä olen selvästi vuoden aikana muuttunut iloisesta ja reippaasta tytöstä epävarmaksi ja syrjäänvetäytyväksi, ylivarovaiseksi tilanteessa kuin tilanteessa. vasta viime päivinä olen alkanut harkita lääkärille puhumista, mikä varmasti tekisi todella hyvää. edes tänne keskustelupalstalle eksyminen ja muiden kokemuksiasta lukeminen helpottaa, olen tuntenut itseni viime aikoina melko kummajaiseksi, ja kuvitellut ettei näin selittämättömiä ongelmia voi muilla ollakaan.
olisi helpottavaa kuulla muista samantapaisista tuntemuksista ja miten niistä mahdollisesti on päässyt eroon.. olisin valmis aloittamaan vaikka lääkityksen jos ongelmat sitä kautta poistuisivat. kiitos jos joku jaksaa vastailla :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulla on ollut samantyyppiset oireet koko syksyn. Kassajonoissa tuntuu että pyörryn jos kauan joudun seisomaan jonossa, tuntuu siltä että happi loppuu. Itse olen aina pärjännyt ihmisten ilmoilla ja työskentelenkin ihmisten parissa, eikä ole silloin mitään ongelmia. Tuli ilmi mun kohdall että vika ei ollutkaan pelko sosiaalisista tilanteista, vaan mulla oli niska/olkapäät jumissa ja veri ei kiertänyt kunnolla siistä syystä.
Nyt käyn hierojalla ja ongelma on kadonnut. Ehkä sinä kärsit tietämättä samasta ongelmasta.
ihan samantapaisia ongelmia minullakin.Ollut jo useita vuosia.
minulla se alkoi kahvikuppineuroosista ja aloin sitten saada paniikkikohtauksen tapaisia oireita useissa paikoissa.
Kävin lääkärillä ja onneksi sain lääkkeitä,jotka auttavat.
En vaan joka kerta viitsisi ottaa ihan niin paljon,kun resepti pitää aina käydä uusimassa,eikä siellä ihan alvariinsa kehtaisi juosta...
mutta kaupassa käyminen on minulle myös aika vaikea pala. samoin pankissa tai vastaavissa.
Ihan samanlaisia oireita minulla kuin sinullakin.
Toivon sinulle voimaa ja rohkeutta. en itse usko kokonaan koskaan tästä parantuvani,mutta olen jollain tapaa oppinut hyväksymään tai ainakin luulen että on vain pakko niellä tämä tilanne.
Toivottavasti selviät ja muista että lääkärit kyllä auttavat..
Hei. Minulla alkoi vuosi sitten ihan samanlailla kehittymään paniikkihäiriö kuin sinulla, joka liittyy nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin. Itse olen aina ollut hiljaisempi, mutten mikään tuppisuu. Viihtynyt ihmisten seurassa, seurustelen onnellisesti ja minulla on riittävästi ystäviä. Paniikkihäiriön myötä aloi pelkäämään kaupassa jonotusta, huomion keskipisteeksi joutumista ystäväporukassa, kyläilemistä, poikaystävän kanssa kun kuljen kaupoilla jännittää suunnattomasti. Apua sinä tarvitse, se on epäilemättä selvää, sillä mitä pidempään odotat, sitä pahemmaksi tilanne käy. Itse menin lääkäriin siinä vaiheessa kun en enää kaupassa pystynyt käymään, punastelin ihan koko ajan, tärisin ja hikoilin sos. tilanteissa. Minulle määrättiin cipralex. Annostusta nostettiin juuri 10mg > 20mg.. Pikkuhiljaa ollaan paranemassa. Nyt ainakin elämä tuntuu suht normaalilta. Rauhottavia sain juuri ja niitä napsin aina kun on jännittävä tilanne tulossa: esim. esiintyminen, juhlat tms. Terapiassa myös kävin (8kertaa) ja nyt hain ensi vuoden alusta uuteen ryhmäterapiaan. Suosittelen kokeilemaan mikäli lääkkeet eivät tehoa. Tästä voi selvitä, kun vain osaa hakea apua!! Voimia sinulle
kiitos vastauksistanne, ja kannustuksesta, oikein sydäntä lämmittää :)
ajattelin soittaa lääkäriin vaikka samantien, yleislääkärikö aluksi olisi oikea osoite? pääasaia että pääsee juttelemaan jollekin asiasta, kenellekkään en ole ikinä kertonut oireistani.
kiitos vielä, kyllä tämä tästä kääntyy parhain päin. ja jaksamista myös kaikille samanlaisten ongelmien kanssa painiville!
Kerrothan mitä apua saat lääkäriltä.
Moi, mä kärsin raskaana ollessani samanlaisesta kassatärinästä/punastelusta. varmaan oli hormonit jotenkin sekasin ja yks yllättävä tilanne kaupassa laukasi mulla sen, että aloin jännittää kaupassa käyntiä ja varsinkin maksamista. Muutenkin alkoi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Pääsin vaivasta kuitenkin aikaa myöden, ilman lääkäriä tai lääkkeitä, en oikein tiedä miten, ehkä se oli vain raskausajan vaiva mulla.
Mutta nyt on tullut stressin ja masennuksen myötä pakko-oireita tai oikeestaan pakkoajatuksia, ja sen koin niin kamalana, koska itseään ei pääse pakoon, joten hommasin apua mahd. pian. Pikkuhiljaa kai elämä voittaa, mutta olen kai sellainen, että helposti tulee kaikenlaisia psyykkisiä oireita... Liian tunnollinen ja kiltti ja täydellisyyttä tavoitteleva persoona...
Mutta tärkeintä tälläisen pääkopan kanssa olisi pitää huoli omasta hyvin voinnista, monipuolinen ruoka, tuoreet kasvikset ja kala, ja lisänä vielä purkista jos tuntuu ettei muuten saa kaikkea tarvittavia aineita. Se on mulla ainakin se perusta, jos se rakoilee niin pää ei tykkää. Mutta valitettavasti sitten kun alkaa ahdistaa, niin tälläiset terveysasiat on viimeisenä mielessää...
Voimia, ja hommaa apua, ei kannata jäädä ihmettelemään. Sille kauppapelolle ei välttämättä löydy syytä, turha siis miettiä että miksi miksi, se saattaa olla oire jostain muusta, joka pitäisi saada ensin kuntoon.
yleensä panikkihäiriöön ja tuo paaaaljon tuskallisia tilinteita. Mä olen myös 21 ja mulla toi sama ongelma punastuin melkein joka kerta välillä taas en tunne mitään nyt olen oppinut olemaan välittämättä ei kukaan siitä sano ja kuinka moni kaupassa sinut tuntee. Käytin vähän aikaa rauhottavia ongelmaan ja sain itsevarmuutta nyt pystyy jo ilmankin niitä. Paljon voimia sinne!
Olen 40v ukkeli ja joskus nuorempana minulla alkoi tuleen paniikki kohtauksia kaupan kassalla ja syy oli aivan ihmeellinen kun olin aloittanut seurustelun niin sen myötä ilmestyi paniikki kohtauksetkin,muistan kuinka kassajonossa naamani alkoi punottaan ja kädet hikoilemaan ja sitten kassahenkilölle jotain ääni väristen sanoin,kun pääsin kaupasta ulos niin tuli hävettävä olo ja sellainen väsynyt.Itselläni paniikkikohtaukset liittyivät depressioon kun minulla aloitettiin lääkitys ja kävin psykologin juttusilla keskustelemassa ongelmista niin oireet loppuivat.Nykyään kassajonoissa on lähinnä hermostumista jos pitkät jonot heh heh kaippa ihmisillä nyt muutakin tekemistä kun jonotella.
Jos teillä paniikki tuntemuksia kassa tilanteissa niin nykyäänhän jotkut kaupat aukeavat jo 7mältä aamulla niin menkää sillon kauppaan niin ei oo jonoja,aikaa myöten huomaatte että kyllähän se siitä menee.
Pakko vastata tähän vaikka tämä jo vanha ketju onkin. Kävin siis kaupassa ja siinä kassalle mentäessä ei ihme kyllä edes kovin paljon ahdistanut. Sitten kuitenkin laitoin taas etukortin väärinpäin kortinlukijaan niin sen jälkeen alkoi vähän kädet sekä pää tärisemään ja sitten punastuin oikein kunnolla. Oli siellä kaupassa liikkuessakin hetkittäin aika hermostunut olo ja tuntui että pää alkaa täristä.
Myyjä tietenkin huomasi punastumiseni ja vähän hymyili siinä niin tietenkin nolostuin siitä vielä enemmän ja se oli aivan kamala tunne taas kerran. En taida enää uskaltaa käydä kaupassa kun kuitenkin teen taas saman mokan uudestaan ja nolostun siitä pahasti. Täytyy vielä sanoa että en ole itse käynyt kaupassa taas pitkään aikaan tämän sosiaalisen fobian ja ahdistusongelman takia. On entistäkin ahdistavampaa että heti käy näin kun pitkästä aikaa rohkaistuu menemään kauppaan. En tiedä mitä enää tehdä tai sanoa.
Onko kilpirauhaskokeet otettu? kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa monenlaisia oireita masennuksesta ja paniikkihäiriöstä lähtien. joskus henkilö saa masennuslääkkeet vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta on selkeä masennuksen syy.
Sitä luulee, että nyt sekoan jonossa. Olen monta kertaa ollut vastaavassa tilanteessa esimerkiksi passijonossa tullissa. Siitä ei voi lähteä minnekkään. Monesti ahdistus on vaan mennyt ohi, kun olen keskittynnyt ajattelemaan muita asioita.