Missä kannattaisi uusia nostimet pk-seudulla? Kyseessä ison ja etupurjeen nostimet, jotka mallia köysi-vaijeri -yhdistelmiä.. Ja veneenä pieni Avance245.
Nostimien uusiminen
skip
194643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllähän Jussi Bremer vielä sulle ne vaijeritkin pleissais, jos et itse halua sitä opetella, mutta vähän menneen maailman kapineita ne jo on. Kävele vaikka siihen Vene Bremerin naapuriin Sarvastossa, siis Marnelaan ja osta dyneemaa. Tai hiukan halvempaa Dynamixia, jossa on osa kevlaria mukana. Ei se vaijeria halvemmaksi tule, mutta mukavampia ovat käsitellä. Seldenin riki kai Avancessa on, jossa fallien kehräpyörät toimivat myös köydelle. Joskus kyllä pitää ommella vinssin vapauttimien kohdalle lisää kuituja, ettei luista. Siihen ei suuria käsityötaitoja tarvita
Onko dyneemasta tai kevlarista iloa noin pienessä veneessä? Itse laitoin vastaavan kokoiseen rikiin 8 mm polyesteriä, joka ei kyllä veny yhtään liikaa (ainakaan suorakuituisella ytimellä eli CUP). On tietysti painavampi kuin vastaavanlujuinen kevlar/dyneema, mutta alle 8 mm nostin on jo ikävä käsitellä ja kulumisvaraa on vähemmän.
Jos vaijeria välttämättä haluat, myös Pepe Toroi on suositeltava tekijä. Sijaitsee Lauttasaaressa http://www.navimer.net/.
Henk. koht kokemus näistä "venymättömistä" köysistä on että ne venyvät vaikka kuinka venymättömiksi mainostetaan. Esimerkiksi avancessa noin 10 metrinen masto, 0,5% venymä matkalla tekee jo 5 cm. Kevyellä tuulella merkitystä ei ole, mutta tuulen noustessa niitä saa heti kiristää. Reivatessa köyden vielä pituus pitenee (fallihan kiertää maston huipun kautta), ja venymä kasvaa vastaavassa suhteessa.
Spinnussa muutaman sentin venymällä ei ole suurtakaan merkitys, mutta fokassa ja isossa fallin venymä aiheuttaa turhaa pussikkuutta joka vielä korostuu puuskissa.
Itse tilasin uudet fallit suoraan Seldeniltä, siellä köysi-vaijeri oli kalliimpi kuin pelkkä köysi mutta hyvähän maksaa aina. Yhteystiedot löytyivät helposti netistä, samalla kannattaa ehkä pyytää myös heidän tekemä trimmausopas mastolle
Vectrania mainostetaan eräällä nettisivulla "Pienin mahdollinen venymä. Teknisesti edistynein köysi."
Pelican ropesin sivuilla mainitaan samannimisen (liekö sama köysi?) köyden venymä prosenteissa
Characteristics
12-Strand VECTRAN
Specific Gravity 1.40
Elongation at Break 3.5-4.5%
Critical Temp. 300°F
Abrasion Very Good
UV Resistance Fair/Good
http://www.pelicanrope.com/peli05c.htm
eli venymä murtolujuudessa 3,5%-4,5% mikä tekee 10 metrin matkalla 35-45 senttiä.
varsin karkea laskelma:
-Jos venymä oletetaan tasaiseksi vedon suhteen ja
- että köyttä käytetään tyypillisesti 30% murtolujuudesta,
päästään 10-15 sentin venymään.
Puuskassa tai tuulen noustessa voima purjeisiin kasvaa, ja oletetaan vedoksi vaikka 50 % murtolujuudesta, tällöin venymä 17-22 senttiä eli köysi joustaisi noin 7 senttiä lisää.
Seurauksena on siis että purjeiden pussikkuus kasvaa tuulen noustessa / puuskissa mikä ei liene toivottavaa. Köyden venymä voidaan tietysti kompensoida kiristämällä fallia.
Vaijerin venymästä ei ole kuin mutu-tietoa, mutta vanttien kireyttä eri tuulissa tarkastelemalla venymä näyttää mitättömän pieneltä. Saattaa jopa olla että pieni löystymä johtuu osittain rungon joustamisesta.
Jos päädyt köyteen, UV kestävyys kannattaa myös huomioida jottei tartte vaihtaa/uusia vähän väliä
8 mm köysi kestää 1000-5000 kg kuorman rakenteesta ja materiaalista riippuen. Veneissä, joihin tuollasia käytetään on nostinvinssinä numero alle 10, joten edes 300 kg:n kuorman saaminen köyteen on käytännössä mahdotonta, puhumattakaan siitä miten vahingollista se jo olisi purjeelle. Käytännössä noin suuriin kuormituksiin ei siis päästä.
Vaijeri venyy 30% kuormituksella n. 0,3%, joka on n. tuplasti sen minkä rodi venyy.
Vectran, Dyneema jne. tosiaan venyvät ~1% 30% kuormituksella eli n. kolme kertaa enemmän kuin vaijeri.
5 mm vaijeri kestää 1000-1500 kg, joten sen korvaamininen 8 mm vectran/spectra/dyneema köydellä, jonka lujuus on 2000-5000 kg ei muuta venymää oleellisesti, koska suhteellinen kuormitus pienenee.
WB:n sivuilta löytyy muuten esimerkkilaskelma 40-jalkaisen IOR-veneen 44 m2 Genua I:stä 24 kn suhteellisessa tuulessa (vastaa kryssiä 10 m/s tuulessa). Nostimeen kohdistuva voima on tällöin 530 kg. Keli on jo aika kova I:lle ja purjepinta-ala kolminkertainen Avanceen verrattuna. Voimathan menevät pinta-alan neliössä, joten vastaavissa olosuhteissa nostinvoima olisi vain 60 kg Avancessa, joka vastaa minun kokemuksia voimista ja venymistä.
Joakim
Nostimeen kohdistuva vetovoima ei oleellisesti kasva tuulen voimistuessa. Elikkä venymätön hyvin kiristetty nostin ei tuulen voimistuessa juurikaan veny lisää. Voimat kohdistuvat ison etuliikin kautta mastoon.
Kyllä tuulen voimakkuus vaikuttaa oleellisesti purjeen kaikkiin kulmiin vaikuttaviin voimiin. Isopurjeen nostimeen vaikuttavan voiman muutoksia voi hahmottaa skuuttausvoimista. Skuuttihan vetää lähinnä puomia alaspäin ja mikään muu kuin nostin ei estä purjetta tulemasta alemmaksi. Tämän huomaa hyvin, jos nostin unohtuu löysäksi lenssin tai hiljaisen tuulen jälkeen. Purje nimittäin tulee helposti etuliikistään ~10 cm alas skuutatessa.
Nostin ei saisi olla "hyvin kiristetty". Tällöin purjeen muoto on huono hiljaiselle tuulella ja ennenkaikkea purje venyy nopeasti pilalle etuliikistään. Nostinta pitää säätää tuulen mukaan. Etupurjeen nostin ei saisi koskaan olla tiukemmalla kuin "vaakarypyt juuri ja juuri häviävät". Useinmiten vaakaryppyjä saa jäädäkin.
Suhteellinen venymä tosiaankin pienenee mikäli köyden murtolujuutta nostetaan. "Paremmuus"vertailu lienee kuitenkin mielekkäämpää saman murtolujuuden omaavien vaihtoehtojen kesken.
vaijerin 0,3% venymä pitää ainakin vanttiruuvin säätövaran perusteella hyvin kutinsa (noin 10 metrin vantti, ruuvissa säätövaraa noin 15 senttiä ja riittää mainiosti).
10 metrin tuulessa 60 kilon voima avancen nostimessa tuntuu aika pieneltä, siinähän ei edes välttämättä tarvitsisi vinssiä kiristämiseen!.
Voima pinta-alan neliössä vähän epäilyttää; kaavan F=mv^2 mukaan voima kasvaa nopeuden neliössä. Jos sanotaan että 1 neliön purjeeseen kohdistuu vaikka 10 kilon paine, niin tuskin pinta-alan tuplaaminen kahden neliön purjeeseen nostaa voiman toiseen potenssiin eli 100 kilon paineeseen?
Äkkiseltään voisin kuvitella että pinta-alan tuplaaminen vain tuplaisi voiman, mutta tällöin avancen kolmasosa pinta-alasta tekisi jotakuinkin kolmasosa ior-veneestä eli 170 kilon tienoilla. Tämä taas kuulostaa turhankin isolta määrältä, joten aivan noin suoraviivaista se tuskin on.
Osa vedosta jää tietysti plokeihin.
Jotain vertailukohtaa voi tietysti hakea siten, että jos vinssillä nostaa vaikka 100 kiloisen äijän mastoon, mutta fallin kiristäminen vedossa ei onnistu, veto lienee yli sata kiloa?
Joo meni toi voiman muutos pahasti pieleen, vaikka asia ja kaavat ovat minulle varsin tuttuja. Ei ollut ajatus loppuun asti mukana.
Voima siis riippuu lineaarisesti pinta-alasta ja toisessa potenssissa suhteellisen tuulennopeuden neliöstä eli voimaksi tulee tosiaan ~200 kg. 10 m/s tuulessa Avance ei kyllä kanna ykkösgenuaansa, joten voima on melko teoreettinen.
Tuo fallin kiristäminen vedossa on aika paljon vaikeampi juttu, sillä vedossa ollessaan kitka purjeurassa/hakasissa on varsin suuri. Omassa veneessä saan kyllä falleja juuri ja juuri kiristettyä vedossa, mutta yleensä vedän vain köyden tiukalle ilman, että purje liikkuisi. Vendassa purje sitten kiristyy eikä enää tule alas .
100 kg on kyllä jo aika raskas nostettava pienellä vinssillä, jos nostettava ei ollenkaan auta.
Harkenin ohjeiden mukaan http://www.harken.com/winches/wnchpower.php tavallinen vinssinpyörittäjä pystyy tuottamaan mukavasti ~15 kg voiman vinssikahvaan eli köyteen tulee sitten 15 kg * vinssin numero ja siitä pitää vielä vähentää plokien, läpivientien ja purjeuran kitka.
Joakim
Joakim hyvä "hyvin kiristetty" ei ole sama asia kuin liikaa kiristetty.
Ison etuliikin kitkasta saat käsityksen, kun yrität kiskoa isoa alas purjeen "vetäessä".
Puhtaista Kevlar-köysistä ei taida olla nykyisin juurikaan iloa minkäänkokoisissa veneissä. Lyhyt ikä, huono käsiteltävyys eikä juurikaan Dyneemaa parempi venymä. Jos sitten halutaan niitä vaijerinlujia venymättömiä köysiä niin Vectran piisaa lompsan kestäessä.
Niin ja tuossa kokoluokassa Dyneemasta on varmasti eniten iloa kauppiaalle :) Tavalliselle matkapurjehtijalle uskon hyvin tehdyn polyesteriköyden olevan ihan riittävä - ja nuo puheet useiden kymmenien senttien venymistä 10 metrin mastolla voi hyvillä mielin vetää pytystä alas - vai montako kertaa olette nähneet purjeen reivautuvan itsekseen puuskassa tuon kokoluokan veneissä :). Huttua!
>Seurauksena on siis että purjeiden pussikkuus
>kasvaa tuulen noustessa / puuskissa mikä ei
>liene toivottavaa. Köyden venymä voidaan
>tietysti kompensoida kiristämällä fallia.
Ensinnäkin. Fallin kiristäminen ei vaikuta pussin suuruuteen vaan sen paikkaan. Mitä kierämpi falli, sitä lähemmäs mastoa pussi siirtyy. No tietty eihän kukaan puuskassa toki halua sitä pussia taakse - kallistaa ikävästi.
Pussin syvyyttä voit säätää keulaharuksen tiukkuudella/maston taivutuksella.
Toiseksikin. Vedossa olevan purjeen fallia ei niin vain kiristetä. Jos vaikka kiristys onnistuukin niin vaikutusta on lähinnä purjeen toppiin, joka taasen tekee ainoastaan purjeneulojat iloisiksi. Jos pussia haluaa siirtää tuulen kovetessa niin yleensä kiristetään cunnaria tai sitten fallia vaikkapa vendan yhteydessä kun purjeesta loppuu veto.
Itse teetin nostimet Senoritaan jokunen vuosi sitten Aura-Sailsilla. Tulivat aikanaan linja-autorahtina paikalliseen Matkahuoltoon.
Jos muutat kokonaan köysinostimiksi, mikä ei liene hassumpi ajatus, kannattaa myös uusia nostimien trissapyörät: vaijerilla ja köydellä on hieman erimuotoiset trissan uraprofiilit, ja vaijeri on kalvanut maston trissojen pohjat aikaa myöten teräviksi.
Jos päädyt köysinostimeen, mikä mielestäni on ihan ok, niin lisää nostimen päähän jotain painoa esim. mutteri. Köysi on paljon helpompi saada kiinni, jos sattuu karkaamaan kovassa tuulessa.
eikös siihen perinteisesti tehdä kahdeksikko-solmu
ulkona on komea keli, mene vaikka kävelylle, sen pitäisi helpottaa. mitä siihen kahdeksikkoon tulee niin mutteri on paljon parempi koska se painottaa köyttä enemmän ! huomaa kyllä että kommenttisi tulee puhtaalta teoria-pohjalta.
Harri,
Sir BB,
Toisen nimimerkillä kirjoittaminen on varsin ikävää, mutta mitä pahaa siinä on, vaikka jonkun kommentit tulisivatkin teoriapohjalta (en tiedä enkä väitä mitään Sir BB:n kokemuspohjasta).
Minua ainakin ärsyttää enemmän jatkuva Sir BB:n mollaaminen kuin hänen kirjoittelunsa, joista kuitenkin monet osuvat "naulan kantaan", vaikka joukossa on asiattomuuksiakin.
Joakim