2 kor 5
"16. Niinpä emme enää arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta."
=Niinpä emme enää arvioi ketään uskon silmin.
(Kaikki on syntisiä)
"Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta, emme enää tunne."
=Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään uskon silmin, emme enää tunne.
(Siksi olemme yhtä heikkoja ja syntisiä, kuin muutkin, ei se Kristus mitään voimaa anna)
"17. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus."
=17. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis vanha luomus.
(Kaikki olemme syntisiä ja heikkoja.)
"Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!"
=Uusi on kadonnut, uvanha on tullut tilalle!
(Ei vanha ole mihinkään kadonnut, vaan kannamme sitä mukanamme hautaan asti.)
"18. Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran"
=18. Kaiken on saanut aikaan viholline, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sodan ja uskonut meille tämän sitomisen viran.
(Vain meillä on taivasten valtakunnan avaimet, muut menee helvettiin.)
Menikö oikein? Ymmärtäväiset voi tarkentaa.
"16. Niinpä emme enää arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta."
=Niinpä emme enää arvioi ketään uskon silmin.
(Kaikki on syntisiä)
"Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta, emme enää tunne."
=Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään uskon silmin, emme enää tunne.
(Siksi olemme yhtä heikkoja ja syntisiä, kuin muutkin, ei se Kristus mitään voimaa anna)
"17. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus."
=17. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis vanha luomus.
(Kaikki olemme syntisiä ja heikkoja.)
"Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!"
=Uusi on kadonnut, uvanha on tullut tilalle!
(Ei vanha ole mihinkään kadonnut, vaan kannamme sitä mukanamme hautaan asti.)
"18. Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran"
=18. Kaiken on saanut aikaan viholline, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sodan ja uskonut meille tämän sitomisen viran.
(Vain meillä on taivasten valtakunnan avaimet, muut menee helvettiin.)
Menikö oikein? Ymmärtäväiset voi tarkentaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksin armosta
Kaiken perusta on Jumalan armo: ”...sillä armosta te olette pelastetut, uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja” (Ef. 2:8). Jumala vanhurskauttaa ja pitää syntisen yhteydessään armosta. Luther tiivistää tämän Isä meidän -rukouksen viidettä pyyntöä (“...anna meille meidän syntimme anteeksi...”) selittäessään seuraavasti: ”Pyydämme tässä rukouksessa, ettei taivaallinen Isä ottaisi huomioon syntejämme eikä niiden vuoksi torjuisi pyyntöjämme. Sillä me emme ensinkään ansaitse sitä, että saisimme mitä pyydämme, vaan Jumala tahtoo antaa meille kaiken armosta. Me teemme näet joka päivä paljon syntiä emmekä ole ansainneet mitään muuta kuin rangaistuksen” (VK, III, 16). Kristitty on elämänsä loppuun asti itsessään syntinen, mutta Kristuksessa vanhurskas ja pyhä (simul iustus et peccator), ei olemuksellisesti vaan hyväksilukemisen perusteella (tantum imputatione).
Hyvät teot ovat uskon seurausta. Ne eivät ole ansioita, eikä niillä täydennetä vanhurskautta, vaan ne tehdään Jumalan Hengen vaikutuksesta Jumalan kunniaksi. Niihinkin sekoittuu pahoja ajatuksia ja motiiveja, koska me olemme syntisiä, mutta silti ne ovat Jumalan silmissä hyviä tekoja, koska ne tehdään Kristuksen vaikutuksesta uskossa häneen. Pyhityskin on armoa. Soli Deo Gloria.
Inkerin kirkko 1/2003, s. 16-17.
Nimittäin, Aidot avaimet on vieläkin vain, Jumalalla Hän päättää, kuka sinne pääsee. Ja tietenkin Jeesus Kristus, Hän ja Hänen kirkkonsa, ja ei mikään laisuus . Vaan Kristuksen kirkko .
Mikään -laisuus ei ole oikea kirkko tai uskokaan vaan Kristuksen usko ja meitä ihmisiä löytyy yksilöitä hajallaan luultavasti ympäri maailmaa.
Kristitty joukko on siis hajallaan ja ymmärtävät asioiden tilan ja luonteen.
He eivät ole ryhmittymässä mitenkään yhteen, sillä heidän elämänsä on ihmisten parissa.Ei missään -laisuus yhteisöissä.