Pikagallup:
Kuinka moni teistä seurustelee, tapailee, on ihastunut, on juuri eronnut, tai elää ylpeänä yksin sinkkuna. Myös muut vaihtoehdot saa kertoa jos sellainen on päällä.
Kuinka moni teistä seurustelee, tapailee, on ihastunut, on juuri eronnut, tai elää ylpeänä yksin sinkkuna. Myös muut vaihtoehdot saa kertoa jos sellainen on päällä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Yksinäisyyteni on tosin lievennetty tai kovennettu kun minulla on kaverina tuo Pieni Silkkinen II.
Kovennettu se on siinä mielessä etten voi oikein tavata ketään, kun minun pitää hoitaa häntä. Lievennetty se on siinä mielessä, ettei koskaan tarvitse nukkua yksin.
määritellään seurusteleminen?
erakkona olen ollut monasti, sinkkuus on muotisana ja jotenkin ei istu minuun.
Jos tapailen niin en tapaile siinämielessä että etsisin suhdetta.
Ihastunut... en!
Eronnut? Monta kertaa.
saa analysoida vapaasti!
Mitä se on että tapaillaan, mutta ei seurustelumielessä?
mitäs se on että heti ko tavataan niin ruvetaan seurusteleen?täh?eiks ensteks tapailla? häh?
Toivottomasti ihastunut, melkeinpä rakastunut... :S Vaikka tunne on molemminpuoleinen niin aika paljon sais kumpikin tehdä kompromisseja, että tämän sais toimimaan...! Eikä varmaan kumpikaan oikeen tiedä, että olisko niiden arvoista.. :(
ELI siis elän sinkkuuden ja tapailun välimaastoa..! :D
tämän kirjoittajan kanssa.
sinkkuna jälleen
sydän huutaa tuskissaan kun ajattelen häntä.
en ole vieläkään päässyt yli edellisestä, enkä oikein haluaisi pokata laastaria... ehkä täytyy, kun muu ei tunnu auttavan...
Sillä "laastarillakin" on tunteet!
Älä satuta toista ihmistä jos suhun sattuu.
Kyllä sä yli pääset eksästä hyväksikäyttämättä ketään toista paikkaamaan sun särkynyttä sydäntä,usko vaan!
... nii-in ehkä tässä mun tapauksessa on kyse siitä, että mulla on tunne, ettei oikein ole mitään annettava kenellekään. siis eron jälkeen tuntuu vielä niin tyhjältä. Voisi tulkita niinkin, että minut imettiin tyhjiin edellisessä suhteessa. Ei se satu enää, on vain fakta.
Mutta voisin piristää omaa jo toisen elämää, jos oikeanlainen sattuisi kohdalle. Olen ennenkin tehnyt äkkikäänteitä ja yhden "laastarin" kanssa seurustelin harmonisesti 5 vuotta. Pisin suhteeni ja ollaan edelleenkin hyviä ystäviä. Että näin.
Ei siis mulla todellakaan ole edes aikaa - saati intoa - seurustella vain seurustelun vuoksi... enkä siirry lennosta suhteesta toiseen. ehkä oli huono sanavalinta toi "laastari"
Tukevasti varattu, vakavasti suhteessa, löytänyt vihdoin suhteen arvoisen naisen, ihastunut, rakastunut ja tosissaan.
ihastunut ikisinkku. En elä ylpeänä yksin sinkkuna, mutta vaihtoehtojakaan ei ole. Opettelen pitämään itsestäni sen verran, että voisin loppuikäni sietää omaa seuraani, kun ei sitä elämänkumppania vain kuulu.
deittailee onnellisesti ja on äärimyöten ihastunut uuteen kultaansa.
sen verran vakavissamme olemme että asustellaan saman katon alla. Ihanaa ja kamalaa ;)
Ihastun pikaisesti lähes päivittäin, onneksi oikeaan ihastukseen tarvitaan kuitenkin parempaa tutustumista, muuten ei olisi päätä eikä häntää missään.. Ihastun myös kumppaniini uudestaan ja uudestaan.
Eronnut olen monesti pienen eron pienistä suhteista ja yhden ISON eron pitkästä, vakavasta suhteesta. Yksi tähänastisen elämäni opettavaisimmista ajanjaksoista.
Sinkkuaikoja joskus kaiholla muistelen, sitä ihanaa riippumattomuuden tunnetta kun sai päättää ihan yksin kaikesta.
Ilmeisesti olen kuitenkin luotu jakamaan elämäni jonkun kanssa koska lopulta aina päädyn jonkun kanssa lyömään hynttyyt yhteen. Toivottavasti tällä kertaa loppu elämäksi.
Entistä viisaampana ja vahvempana täällä ihana nainen, joka on valmis rakkauteen juuri sen oikean naisen kanssa. Tiedän mitä haluan, tiedätkö sinä?
mutta ennen vuoden vaihtumista astun avoliittoon,muutetaan yhteen ihanaisen kanssa:)
Yhteenmuuttamisesta olen haaveillut jo kauan ja vihdoin se toteutuu.
Vähän jännittääkin ihanasti meidän ensimmäinen yhteinen koti.Kultarakkaalle paljastuu kaikki mun huonot tavat;)
tähän mennessä pitänyt piilossa, eikö? ; )Onnea teille!
Ehkä vähän olen hyviä puolia paljastellut,kun yhteen mun kanssa muuttaa;)
Täytyy varmaan kuitenkin varmuuden vuoksi opetella puristamaan sitä hammastahnatuubia oikein:)
Olen kuin seurustelumme alussa,ihan täpinöissäni pienistäkin asioista.Ajatus yhteisestä hammastahnatuubistakin saa minut onnenkukkuloille:D
Itsekkin odotan tuota hetkeä. Kaikki suhteessa tuntuu niin hyvältä että ois ihana perustaa yhteinen koti. Yritän itseäni rauhottaa et kyllä sitä ehditään ja että ei hosua turhaan. Mutta ei tää tunne muutu edes hetkittäin oon niin umpi rakastunu ja uskon että tää on se oikea. Kun kaikki vaan menee niin hienosti ja kumpikin on niin onnellinen. Jos saa kysyä kauanko ootte ollu yhes? Me ollaan oltu kohta puolitoista vuotta. Mutta onnea teille yhteiseen kotiin toivottavasti ne kaikki puolet toisissanne sopii toisillenne myös saman katon alla.
tunnettu toisemme muutaman vuoden,yhteisten kaverien kautta tutustuttiin ja rakastuttiin melko heti.
Se on sitten melko uutta että nähdään joka päivä ja saadaan nukkua samassa sängyssä joka yö:) Se tässä taitaa jännittää.
Aika ja yhteinen arki sen näyttää pärjätäänkö.Mutta ollaan luvattu tosissaan yrittää,eikä odoteta liian suuria yhteiselämästä.Että se siis olisi ruusuista joka päivä,uskon että me pärjätään:)
Ei se yhteis elämä oo aina niin ruusuista kun se arki tulee kehiin. yutta yhdessähän te sitä etenette että joten se yhteiseen hiileen puhaltaminen yhteiseen hiileen ja yhteinen päämäärä mielestäni on erittäin tärkeä seikka. Itse ainakin yritän olla takertumatta pieniin yksityiskohtiin kun kuitenkin kyse on isommasta asiasta. Ja se et olla tukena toiselle todellakin niin myötä kuin vasta mäessä. ja elämä ei saa olla liian vakavaa pitää pystyä nauramaan monessa asiassa. Mut onnea edelleenkin teidän yhteiselle tielle toivotaan et se kantaa pitkälle ja sen elämän siemen on teidän molempien onni.
Monen monta vuotta olemme jo eläneet suhteessa, joten tämä lienee se "jotain muuta" vaihtoehto. En oikein osaa tätä mieltää enää seurusteluksi, kyllä tämä on ihan toisella tasolla olevaa yhteiselämää. Ihanaa, kaikin puolin.
Olen vapaa, ollut jo pitkään. En kaipaa tunteiden vuoristoratoja, en suurempia perhosiakaan vatsaan vaan vaikkapa sitä pikkutoraa hammastahnatuubista. Siis arkea, arjen pientä hellyyttä, sitä hetkeä kun toinen on siinä. Vieressä.
olen siitä että seurustelen elämäni parhaassa ja vakaimmassa suhteessa. Ihan näin hyvästä en pystyny edes haaveileen mutta onneksi elämä yllätti kerrankin. Ja kumppanini vei minut hyville teille joilla aion pysyä lopun elämääni.
Kiva kuulla, että ihmisillä menee hyvin yhdessä : ). Arvostakaa toisianne ja suhdettanne. Kyllä mäkin vielä joskus : )
seurustelen. ihastuin, tapailtiin, rakastuttiin. :) en ole ennen rakastanut näin vahvasti, enkä kuvittelut että todellakin haluaisin jakaa elämäni jonkun kanssa...
ihanan tytön kanssa :P
vaan en ylpeänä yksin. sinkkuus on toisinaan hanurista.. :/
joo-o, on kyllä kiva kun voi mennä miten lystää jne. mutta ei se pitkäaikanen sinkkuus nannaa ole.epätoivosuutta koetan silti karttaa.. :)