Automaailmassa muutokset käytettyjen skandien ja Toyotan hintasuhteissa ovat jo tosiasia.
Ruotsissa käytettyjen Volvojen ja Saabien hinnat ovat suorastaan romahtamassa, paraiten hintansa pitää käytetty Toyota.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/12/17331
Veikkaan samaa trendiä sovellettavan veneisiin, ensi keväänä Ruotsissa ja sitten pienellä viiveellä Suomessa.
Ruotsissa käytettyjen Volvojen ja Saabien hinnat ovat suorastaan romahtamassa, paraiten hintansa pitää käytetty Toyota.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/12/17331
Veikkaan samaa trendiä sovellettavan veneisiin, ensi keväänä Ruotsissa ja sitten pienellä viiveellä Suomessa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
minäkin olen jo pitemmän aikaa halunnut vaihtaa vanhan swanini käytettyyn bavariaan.
..noilla antiikkiveneillä on ankeeta purjehtia!
Niillä on ihana purjehtia, mutta asuminen niissä on ankeaa.
2 eri asiaa.
niin kuin kirjoitinkin. Sinun mielipiteesi ei liity minuun ollenkaan. Korjaile ihan oma kommenttisi vaan.
Ensin pitäisi päästä swanin kyytiin että voi sanoa minkälainen se on purjehtia.
Toisekseen pitäisi omistaa sellainen, jotta voisi vaihtaa sen bavariaan.
Sinulla kun taas ei ole swania eikä bavariaa, niin on para olla huutelematta asioista, joita ei tunne.
Käy nyt vaan siellä takapihalla tarkistamassa että sen työkelkan pressu on paikallaan.
markkinoiden käyttäytymisen suhteen, ja varsinkaan hintakehityksessä ;)
on siinä, että vene ei toimi kadulla eikä auto merellä. Monissa muissa asioissa löytyy paljonkin yhtäläisyyksiä.
Autojen valmistus teollisuutta, jonka tuotantoa ei pysty heiluttelemaan hetkessä ja ylikapasiteetti tuottaa pian isot varastot myymätöntä tuotetta. Jopa isoimmat venetehtaat sen sijaan lomauttavat melko ketterästi väkensä, mittakaavaero on suuri. On muitakin syitä miksi markkinat käyttäytyvät eri tavoin.
10 vuoden kuluttua, uudesta autosta on enää jäljellä ruosteinen ongelma. Purjevene on autoon verrattuna "ikuinen".
on ehkä 2-3 kertainen.
60 vuotias vene on jo erikoisuus, jota vaalitaan kunnioittaen. 20 vuotias auto on aika tavallinen jokapäiväisessä käytössä. 60 vuotiaita autoja näkee, ehkä enemmän kuin tuin ikäisiä veneitä.
100 vuotta siten Suomi oli täynnä veneitä, missä ne nyt ovat?
Kuinka suuri osuus vaikkapa niinkin lähimenneisyydestä kuin 50-luvulta peräisin olevista autoista on edelleen jokapäiväiväisessä liikenteessä? Entä mikä on samalta ajalta olevien veneiden vastaava osuus. 100 vuotta on liian pitkä tarkasteluväli autojen osalta, käyttö ei olisi edes luvallista.
60 v ikäisiä autoja ei niitäkään ole luultavasti puolta tusinaa enempää museorekisterin ulkopuolella, josko yhtäkään. Ei ole ainakaan muistissa yhtään vastaantullutta kesän jälkeen. Kesällähän niitä joskus juhlatilaisuuksissa ulkoilutetaan hääparien kuljetukseen yms.
Et malttanut lukea kunnolla viestiäni. Tässä sama rautalangasta.
En väittänyt autojen ja veneiden kestävän vuosissa laskien yhtä pitkään. Olisikin aika älytöntä verrata vanhoja veneitä ja autoja saman ikäisiin, verrataan mieluummin yhtä monta kuukautta käytettyihin.
Esimerkiksi 50 vuotiasta venettä on käytetty ehkä 150 kuukautta (alkuvuosina enemmän vuosittain, lopuksi vähemmän). Tuo vene on nyt vanha arvostettu "keräilykappale", jota vaalitaan ja hoidetaan erityisellä huolella vaivoja ja työtä säästämättä.
Vastaavasti 150 kk päivittäin käytetty auto on todennäköisesti vielä hyvässä kunnossa eikä tuota ikää sille pidetä mitenkään erityisesti kunnioitettavana saavutuksena, se on aivan tavallista.
50-vuotiaan veneen käyttökuukaudet ovat todennäköisesti paljon enemmän kuin 150. Jopa pelkässä huvivenekäytössä kertymä on todennäköisemmin jossain 200-250 välillä. Ja monet niistä ovat olleet alunperin työveneinä (kalastuksessa tms.) ja kuukausia on kertynyt reilusti enemmän. Eikä niitä telakointiaikojakaan voi nollan veroiseksi laskea, puuveneeltä etenkään.
Vertailukohdaksi otettavan auton iän tulisi siis olla ennemmin 20-25 vuotta kuin tarjoamasi vajaa 13.
Mutta asiassa on toinen juttu, joka tekee vertailusi ontuvaksi. Autot eivät nimittäin ole perusolemukseltaan radikaalisti muuttuneet oikeastaan koko kehityshistoriansa aikana. Valtavirta on jo T-Fordista lähtien ollut sama: auto on nelipyöräinen laatikko, jolla 4-6 henkeä ja jonkin verran tavaroita pystyy siirtymään paikasta toiseen. Koko on suunnilleen sama jne.
Veneiden maailmassa muutokset ovat olleet paljon radikaalimpeja. 50-vuotiaat huviveneet ovat harvinaisuuksia, koska niitä ei alunperinkään ollut kovin paljoa. 50 vuoden takainen vene oli todennäköisesti soutuvene tai pieni avoin keskimoottorikapine.
Tsekkasin yachtworldistä minkälaisia yli 50-vuotiaita pursia on tarjolla. Valikoimaa oli 469 kpl, joten ei nyt ihan harvinaisuuksista kannata puhua. Vanhimmat purret näyttivät olevan 1900-luvun alkuvuosilta. V. 1904 rakennetun hintapyyntö 850.000 euroa - eikä todellakaan ole soutuvene!
Suomessa on puuveneluokkia, joissa lähes kaikki veneet ovat yli 50-vuotiaita. Katselepa vaikka 6mR tai 8mR luokkia ja veneiden valmistusvuosia.
Todellako noin vähän yli 50 vuotiaita veneitä myytävänä? Suhteutettuna tuo Suomeen täällä pitäisi olla 0,4 tuollaista venettä myytävänä. Niin se varmaan onkin.
Ai että oli jollain kova hinta. Luuletko, ettei vastaavia löydy vanhoista autoharvinaisuuksista?
Autoilla ja veneillä on yllättävän yhdenmukainen elinkaari ja yllättävän yhdenmukaisti näkyvät vanhat erikoisuudet.
1905 rakennetusta pyydetään 18 milj.euroa. Onko tosiaan saman hintaisia autoja markkinoilla? En tunne automaailmaa.
Toinen epäloogisuus oli myyntilukupäätelmäsi. Jos jostain syystä haluat vertailla purkkareita autoihin, laske valmistusmäärät ja markkinoilla olevat yli 50-vuotiaat ja niiden keskihinta.
Minun käytössäni auto on alkanut olla liian vanha jo 15 vuoden iässä eikä siitä ole vaihdossa hyvitetty kuin romun hinta. Voi olla, että jollekin halpisveneelle kävisi samoin. En tiedä. Hyvä vene kestää sukupolvelta toiselle.
http://www.6mr.fi/yachts.php
Jos lasket kaikki Suomessa rakennetut "kuutoset" ja yhä käytössä olevat, saat oikeamman vastauksen elinkaaresta kuin myyntilistoilta.
Tavallaan juuri tuota tarkoitin, kun tuossa ylempänä kirjoitin veneiden määristä ja muutoksista. Soutuvenettä tai pikkufiskaria isompia huviveneitä tehtiin ja myytiin kertakaikkiaan aika vähän 50-luvulla tai sitä ennenkään. Tai hetkeen jälkeenkään. Vasta lujitemuovin tulo materiaaliksi alkoi muuttaa asiaa.
Alle 500 myynnissäolevaa 50-vuotiasta venettä koko maailmassa on pirun vähän sinänsä. Mutta pirun paljon verrattuna siihen, paljonko niitä on ikinä ollut olemassa. Olen aika varma, että jos jotenkin saisimme laskettua kaikki kautta aikojen huvikäyttöön tehdyt katetut yli 5-metriset veneet, purje- tai moottori-, maailmasta, olisi enemmistö niistä yhä käytössä.
Laskepa se aika, joka autoa oikeasti käytetään tai siinä oleskellaan ja vertaa samaa veneeseen. On älytöntä verrata auton seisonta-aikaa veneen käyttökuukausiin.
Yhden kesän aikana perhepurkkareissa asutaan tai niitä käytetään keskimäärin ehkäpä 24 tuntia / vrk kuuden viikon ajan. 24 x 7 x 6 = 1008 h vuodessa.
Jos autolla ajetaan 10.000 km vuodessa ja keskinopeus on vaikkapa 50 km/h, todelliseksi käyttöajaksi tulee 200 h vuodessa.
Jos taas käytät autoa 1000 tuntia vuodessa, merkitsee se 50 km/h keskivauhdilla 50.000 km ajokilometriä vuodessa.
Veneen todellinen vuosittainen käyttöaika voi siis helposti olla viisinkertainen autoon verrattuna.
Pitkänmatkanpurjehtijoilla veneen käyttöaste vastaa asuntoa.
Ymmärsitkö?
Ajamasta 100 vuotta vanhalla autolla?
Jos lasketaan yöeensä veneet.
Soutuveneistä lähtien.
Ainakin 80% 70-luvun soutuveneistä on romutettu.
80-luvun veneistä varmaan 50%.
Mutta miksi verrata isoja veneitä ja autoja, eikö olisi kohtuullisempaa verrtata isoja veneitä (Ne yli 8 m. katetut asuttavat) ja omakotitaloja.
Hinnat pyörii samoissa ainakin.
Autohan on hyvään veneeseen verrattuna halpa, minä maksoin 80-luvun veneestäni enemmän kuin autostani, joka oli 2 vuotta vanha, jonka hinnalla olisi saanut suht hyvän uudenkin auton, kuten toytota avensis tai vastaava.
Auton ja veneen vertailu on kuin vertaisi fillaria ja autoa.
siksi, että pysyisi ees hiukan hanskassa tuo vertailu. Kukaan ei tiedä eikä pysty antamaan mitään järkevää arvaustakaan pienempien veneiden määristä tai iästä. En muuten usko, että 80% 70-luvun soutuveneistä olisi romutettu. Faktaa ei ole panna peliin vaan eipä taida olla kellään muullakaan, näppituntumalla tässä arvaillaan. Isommista on sentään oikeaa numerotietoa olemassa.
Samaa mieltä, että tuollainen perhematkavene vertautuu paremmin taloon tai kesämökkiin.
ja ilmeisesti aika erilailla kuin sinä.
Parempi tapa vertauksiin kuin verrata penkin kulutusaikaa on esimerkiksi verrata kuljettua matkaa.
Autoilla kuljetaan keskimäärin 15.000 km vuodessa, siis auton elinikänä keskimäärin 250.000 km. Se vastaisi 5 kertaa maapallon ympäri.
Keskimääräinen pikkuskandiveneilijä purjehtii 500-800 mailia vuodessa, millä tahdilla 1 pallonkiertoa vastaava matka tulisi kokoon noin 40 vuodessa. 40 vuotta enempää noille veneille en uskaltaisi KESKIMÄÄRÄISEKSI eliniäksi ennustaa.
Se kulkuvälineiden kestävyysvertailusta.
Miksi ihmeessä matka olisi jotenkin merkittävä laskuperuste. Mietitään sitten samantien, miten käsittämättömän ylivoimainen kulkuväline kestävyydeltään on lentokone. Jopa halpa yksimoottorinen potkurikone. Lentokone on kuitenkin sen suhteen hyvä verrokki, että sen ylläpito on hyvin suunniteltua ja hallinnoitua. Ja sattumoisin kaikki huollot tehdään käyttötuntien perusteella.
Ja laski sitten tunteja, kuukausia tai maileja, eivät ne paljoa veneessä näy. 50 v vanha vene, joka on kiertänyt pallon kolme kertaa oli viimeksi kesällä tavatessa aivan yhtä hyvässä käyttökunnossa kuin ensi kertaa nähdessäni 40 v sitten. Verrattaessa täällä käytettyyn saman ikäiseen keskivertoveneeseen ei eroa huomaa.
mutta ei ne lentokoneen kilometrikustannukset autolle pärjää (kuten ei purjeveneenkään kulut).
Taisit nyt viedä aiheen hieman liian kauas purjehduspalstasta, joten jääköön puolestani tähän.
Itse vertaan omaa venettäni vaikka sulkapallomailaan.
Se on välttämätön väline, jotta voin harrastaa.
Jänteitä, grippejä sun muuta joutuu välillä uusia, kovassa käytössä välillä koko maila.
Se kestää aikansa, ja kun se on loppu, pitää ostaa uusi jos haluaa harrastaa.
Harvoin veneeseen sen enempää kuin sulkapallomailaan "KANNATTAA" sijoittaa, ei siinä voitolle koskaan pääse, mutta minkä harrastuksen idea onkaan tuoda voittoa?
Jokainen saa sitten olla ihan mieltä haluaa, olisiko kannattanut ostaa hiilikuitu- titaani- vai alumiinimaila.
Minä ostan juuri sellaisen veneen jolla itse olen tottunut seilaamaan, ja josta tykkään.
Ostakoot muut juuri sellaisen jonka haluavat, siihen on oikeus, ja kiitos laajan venetuotannon ja useiden mallien, siihen on myös mahdollisuus.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Ei se nyt niin kallista ole jollain 4 paikkaisella pikkukoneella lentää.
Tai toisaalta, vietkö minut purjeveneellä malagaan 59 eurolla?
Ryanair vie:)
"Mutta miksi verrata isoja veneitä ja autoja, eikö olisi kohtuullisempaa verrtata isoja veneitä (Ne yli 8 m. katetut asuttavat) ja omakotitaloja."
Höpsis. Tuo on juuri sellaista virheellistä ajattelua, joka saa ostajat maksamaan vanhoista uppotukeista lähes uuden hintoja. Voi olla, että uusi vene ja talo maksavat saman verran, mutta siinä yhtäläisyydet sitten melkein ovatkin.
Veneellä ja omakotitalolla on yksi aivan olennainen ero: omakotitalo _sijaitsee_ jossain. Usein kysymys on suorastaan kiinteistöstä, johon nimenomaan kuuluu omistusoikeus myös siihen tonttiin. Ja vaikka olisi vuokratonttikin, senkin sijainnista maksetaan käytännössä myös kauppahinnassa eikä pelkästään vuokrassa, varsinkin jos paikka on hyvä.
Vaikka oletettaisiin (mielestäni perusteettomasti), että omakotitalolla ja veneellä on yhtä pitkä elinkaari, esim. 100 vuotta, omakotitalon arvo kehittyy terveillä markkinoilla huomattavan paljon suotuisammin kuin veneen. Tämä johtuu siitä, että kun sen sadan vuoden kuluttua talo puretaan ja vene romutetaan, talon omistajalla on edelleen se tontti. Sikäli kun kiinteistöjen hinnat ovat kehittyneet normaaliin tapaansa, sen pelkän tontin arvo on nyt korkeampi kuin talon ja tontin oli sata vuotta sitten.
Tässä en käy vielä edes erittelemään muita eroja, joita veneillä ja omakotitaloilla on ja jotka vaikuttavat arvon kehitykseen.
avaruusromu on kestävää. 30.000 km/t 24/7 vuosikymmenestä toiseen, eikä kulu.
Johan se nähtiin mihin johti kiinteistöjen hillitön hinnan nousu.
Maailman sairain asia on kiinteistökeinottelu.
Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus omaan kotiin, mutta tuollaisella hinnanousulla kuin viimeiset 5 vuotta on ollut, on ihan turha kuvitella nuoren parin ostavan kotia, ettei tarvisi peräsuoli pitkällä painaa kahta duunia.
Kotihan on perustarve, johon kaikila pitäisi olla mahdollisuus ilman elinikäistä velkavankeutta ja suhdanteiden hettelyn myötä menettämisen mahdollisuutta.
Sama kuin ruoalla alettaisiin pelata niin, että 90% suomalaisista joutuisi ostaa ruoankin velaksi, kun ei palkka riitä.
Vastaan nyt hieman jälkijunassa, kun ei ole täällä tullut viime aikoina vierailtua, mutta mitä tarkalleen yrität sanoa vastineellasi? Yritätkö jotenkin kumota argumenttini vai pelkkää tajunnanvirtaako tuotat?
Minä kritisoin omakotitalojen hintojen käyttämistä mittapuuna veneiden hinnoille. Perusteenani oli, että omakotitaloon kuuluu tontti, jonka voi odottaa pitävän arvonsa (ja jopa kasvattavan sitä) talon kulumisesta ja lopulta käyttökelvottomaksi muuttumisesta riippumatta. Sadan vuoden aikajänteellä suurehkossa kaupungissa sijaitseva tontti on historiallisesti ollut lopulta arvokkaampi kuin tontti ja talo alunperin yhteensä. Veneestä sitävastoin jää käyttökelvottomaksi hapertumisen jälkeen lähinnä vain mukavia lomamuistoja ja haalistuvia kuvia valokuva-albumiin.
Sinä sensijaan kirjoitit jotakin kiinteistöjen hillittömästä hinnannoususta ja kiinteistökeinottelusta. En ollenkaan kiistä, etteikö asuntojen hinnoissa olisi viime vuosina ollut ilmaa, mutta miten tämä tarkalleen ottaen liittyy omaan argumenttiini? Minusta ei ole ollenkaan tavatonta todeta, että sadan vuoden aikajänteellä omakotitalotontit (kaupungeissa) ovat perinteisesti kehittyneet arvostuksessa hyvin. Tämä ei johdu mistään kiinteistökeinottelusta vaan asutuksen keskittymisestä, ihmisten vaurastumisesta ja siitä, että keskeisillä alueilla ei yksinkertaisesti riitä kaavoitettavaa maata loputtomiin.
Eikä tästä kannata jatkaa mihinkään kaavoituspolitiikkaan, minä vastustan keinotekoisen niukkuuden luomista ja kaavoituspihtareita ihan siinä missä kuka tahansa järkevä ihminen. Argumenttini veneiden ja kiinteistöjen keskeisestä erosta on silti pätevä.
Tässä kuussa on Vesille.fi listoille ilmestynyt aika paljon käytettyjä veneitä, etupäässä skandeja. Voikohan siitä jo vetää jotain johtopäätöksiä vai odotellaanko vielä?
350000 € 2007 X-Yachts X-46
290000 € 2007 X 40
157000 € 2006 EF 34
147000 € 2008 Finngulf 33
98000 € 1990 Beneteau First 38s5
81500 € 2009 Jeanneau Sun Odyssey 30i
79000 € 1996 Rondo 33
59587 € 1984 Scanmar 33
56000 € 2005 Beneteau 343
55863 € 1991 Maxi 909
54000 € 2000 J-92
24500 € 2008 Skippi 650 Racer
23400 € 2008 Skippi 650 Cruiser
13500 € 1981 Becker 27
12000 € 1985 H Artekno racing
9800 € 1983 Avance 245
9000 € 2004 puuvene C-vene
Että tämä lama ajaa ihmiset myymään rakkaat veneensä.
Mikähän lienee totuus, koska viimeinen c-luokan vene on tietääkseni rakennettu v. 1956. Olisikohan vanha c-vene vain peruskunnostettu v. 2004?
Jos jotain johtopäätöksiä haluaa vetää, olisi ehkä syytä katsella Ruotsin markkinoita. Kruunun arvo on jo heikentynyt 20%. Se kannattaa huomata, jos aikoo hankkia venevarusteita tai vaikka suunnittelee veneen ostoa.
Taloustaantuma ei tietenkään koske pelkkiä skandien omistajia. Niinkö luulit?