Heitetäänpä unelmoinnin puolelle. Paljonko oikeasti kustantaa "perinteinen" karibian kierros.
Lähtö syksyllä, reitti vaikkapa sf-kiel-portsmouth-vigo-madeira-kanaria-(kap verde)-karibia kruisailua 2kk-(bermuda)-azorit-portsmouth-kiel-sf. taitaa olla noin 10000 nm eli vajaa 100 vrk purjehdusta, saman verran laiturissa. yhteensä siis noin puoli vuotta (90 90 vrk vaikkapa).
paatti voisi olla pienehkö, ainakin madonna meni hienosti tänävuonna ARC:ssä. hieman alta kymppimetrisiä saa noin 60000 egellä tämän vuosituhannen malleja (noita isoja veistämöjä katselin).
varusteita niihin joutuu hankkimaan pelastuslautan, ehkä HF/SSB/modeemi, ehkä tutka. Taloudellinen kulkija varmaan ostaisi halvan purjesatsin atlantin ylitykseen, ei harmita repeilyt niin paljon:)
Paljonko laiturimaksuista tulee? Onko vakuutuksia mahdollistakaan hankkia veneelle? Halvemmaksi tulisi varmaan mennä omin nokin rapakon yli kap verdeltä ARC-fliitin sekaan (olis ainakin teoriassa joku lähistöllä, jos paikat hajoo pahemmin).
itse reissaamiseen liittyvät asiat kiinnostaa, työ ym asiat on kaikilla kuitenkin yksilöllisiä.
Toivottavasti jo ennen eläkkeelle jäämistä...
Lähtö syksyllä, reitti vaikkapa sf-kiel-portsmouth-vigo-madeira-kanaria-(kap verde)-karibia kruisailua 2kk-(bermuda)-azorit-portsmouth-kiel-sf. taitaa olla noin 10000 nm eli vajaa 100 vrk purjehdusta, saman verran laiturissa. yhteensä siis noin puoli vuotta (90 90 vrk vaikkapa).
paatti voisi olla pienehkö, ainakin madonna meni hienosti tänävuonna ARC:ssä. hieman alta kymppimetrisiä saa noin 60000 egellä tämän vuosituhannen malleja (noita isoja veistämöjä katselin).
varusteita niihin joutuu hankkimaan pelastuslautan, ehkä HF/SSB/modeemi, ehkä tutka. Taloudellinen kulkija varmaan ostaisi halvan purjesatsin atlantin ylitykseen, ei harmita repeilyt niin paljon:)
Paljonko laiturimaksuista tulee? Onko vakuutuksia mahdollistakaan hankkia veneelle? Halvemmaksi tulisi varmaan mennä omin nokin rapakon yli kap verdeltä ARC-fliitin sekaan (olis ainakin teoriassa joku lähistöllä, jos paikat hajoo pahemmin).
itse reissaamiseen liittyvät asiat kiinnostaa, työ ym asiat on kaikilla kuitenkin yksilöllisiä.
Toivottavasti jo ennen eläkkeelle jäämistä...
Vastaukset 54
Vanhimmat
ja ovat yksilölliset. ARC:n aiheuttamat lisäkustannukset liittyvät osallistumismaksuihin ja pakolliseen turvavarustukseen (mm. EPIRB) sekä vakuutukseen. HF-radiota ja Pactor-modeemia sähköpostia varten ei kannata hankkia, ellet aio Atlanttia kauemmaksi. Paljon halvemmalla voinet vuorata Iridium-kännykän. Se riittää Karibian retkeen.
Jos et osallistu ARC:iin, vakuutuksen ottaminen ei ole pakollista. Ns. komannen osapuolen vakuutus, vastuuvakuutus, on suositeltava. Se korvaa vauriot, jos esim. törmäät kalliisiin veneisiin.
Ankkurointi on yleensä halpaa tai ilmaista. Jos välttämättä haluat hakeutua laituripaikkoihin, se maksaa - ja on kallista varsinkin Euroopan rannikoilla.
Eläminen purjeveneessä ei tule yhtä kalliiksi kuin eläminen kotimaassa. Eniten budjettiin vaikuttaa tulojen loppuminen sapattivuoden ajalta.
Mutta hinnat, jos ei huomioida venettä ja varustamista, sillä joillain on niukat varusteet, toiset haluaa varustaa kunnolla.
Vaan paljonko menee itse matkailuun, arc, satamamaksut, viranomaiset.....
Meillä tuli Karibialle 6500 nm. Eli ei ihan toi sun 10000 pisaa. Satamamaksuihin menee euroopassa ihan älyttömästi, yli 35 E maksu ei ole mikään ihme. Me oltiin ankkurissa niin paljon kun voitiin ja vältettiin kalliita satamia ja silti meni parissa kuussa 1500 E. Biskajan jälkeen oltiin pääosin ankkurissa, Karibialla 5 kk pelkästään ankkurissa. Meidän 12 kk toteutuneet kulut oli seuraavanlaiset.
Satamamaksut 1 683,49 €
Polttoaineet 890,11 €
Iridium GSM 216,00 €
Veneen kulut varaosat 2 741,77 €
Ruoka, huvit, ostokset 8 348,17 €
Yhteensä 13 879,54 €
Lisäksi maksettiin etukäteen vakuutukset vuodeksi veneelle ja itselle ja 500 min Iridium kortti. Niihin meni noin 3000 E. Veneen varusteluun käytettiin noin 15000 E. Siinä on mm. uutta purjetta, vesikone, iridium ja paljon muuta varustetta ja huoltoa.
Eräs kippari sanoi että heillä oli kulut noin 3900 E kuussa samalta reissulta ja luulen että he käyttivät veneen varusteluun saman mitä me koko veneeseen. Erään ruottalaisen tapasin joka käytti 200 E kuussa ja liikkui vanhalla Vegalla. Eli se maksaa juuri niin paljon kuin rahaa on siihen laittaa.
kiitos, juuri omakohtaisia esityksiä kaipasinkin. mittasin matkan 1:kiljoonaan kartalta äkkiseltään. korjataan se nyt siis: 15000nm eli 15000nm/120nm/vrk=125 vrk. reissu pitenee kuukaudella, tai sitten täytyy ostaa isompi spinaakkeri :)
löytyykö ankkuripaikkoja esittämälläni reitillä. karibialla tietenkin, mutta madeira/kanaria on minulle arvoituksia. lomareissuilla ei ainakaan ole näkynyt ankkuroituja veneitä vaan kaikki on ollut laiturissa.
teillä tuli siis n. 40 e/vrk. montako teitä oli?
juoksevat kulut voisi siis jäädä noin kymppitonniin. lisäksi tulisi veneen kuluminen ja "ylimääräinen" varustaminen ehkä kymppitonnilla.
"suunnitelma" onkin painella alkuun pitkillä legeillä etelään ja alkaa rannalla notkuminen vasta sitten kun ei rahaa pala älyttömästi.
vesikonetta ei varmaan tule ostettua, kun paatti ja varustus tulisi olemaan lähempänä vegaa kuin swania. laituripuheissa sanotaan ettei kanaaliin parane mennä ilman tutkaa, mun suunnitelmissa kanaalin läpi mennään edes taas yötä päivää (kalliit satamamaksut ja kiire takasin sorvin ääreen), kuulunee siten hankintalistalle.
Kyllähän ankkuripaikkoja on joka puolella. Eri asia pääseekö niistä kaikista välillä käymään jollalla kaupassa. Kielistä Espanjaan on huonoa seutua ankkuroinnin osalta. Me olimme Espanjan "Ria-alueella" ankkurissa pari viikkoa. Oikein kivaa seutua eikä ole pakko mennä laituriin. Portugalissa oltiin viikon verran ankkurissa ja olisiko ollut 5 laituripäivää. Madeiralla ja Porto Santolla oltiin ankkurissa pari viikkoa, mutta sattui oikean suunnan tuuli, että se oli mahdollista. Eräs toinen vene joutui lähtemään pois Madeiran ankkuripaikalta kovan svellin takia viikkoa aikaisemmin. Kanarialla oltiin noin 4 viikkoa ankkurissa ja pari viikkoa laiturissa, mutta siellä maksut olivat halvemmat.
Tuo "pitkillä legeillä" etelään on osoittautunut aika vaikeaksi viime vuosina. Matalapaine toisensa perään tulee vastaan ja homma ei mene suunnitelmien mukaan. Jatkuvasti on vastatuulta ja kovaa vastatuulta. Kun navtex nakuttaa "gale warning" ja perään vielä "severe gale" niin kyllä alkaa tehdä mieli sataman suojaan. Ja kun vuorovesivirrat ja iso aallokko yhdistetään niin homma alkaa viedä voimia. Välillä joutui kryssimään tuntejakin eikä edennyt kohteeseen edes mailia tunnissa kun virta vei poispäin ja aallokon takia piti laskea kurssia. Biskajalle asti joutuu etenemään säiden ehdoilla ja suunnitelmien teko on aika turhaa. Matka vie luultavasti 2-3 kertaa sen mitä olet ajatellut. Lisäksi vene on aika kovilla kun jatkuvasti kryssitään kovassa tuulessa eli varusterikotkin on yleisempiä.
Köytättekö vesikonetta juomavedenkin tekoon, käytättekö veneen kiinteää vesisäiliötä juomiseen.
Voi olla että tuo vesikone maksaa itsensä jo siinä, kun ei tarvitse jollalla raahata sitä kaikkea juomavettä.
Esim. S/Y Ninni:n kertomusta lukiessa metkalla tuli energiaa niin paljon, että se kulutettiin veden tekoon.
Tuuligene on varmaan ankkurissa maleksivan ehdoton laite, jot uohon veden tuottamiseen.
Kuinka hyvin tuollainen tuuligene riittää sähkön tarpeen ylläpitoon?
ymmärrän että kaikkea ei voi saada. jos haluaa päästä halvalla täytyy mukavuuksista tinkiä tai jäädä kotiin. eläkkeen turvin matkan voin joskus toteuttaa (toivottavasti) mukavasti. Nyt minulla on (pakko olla) vielä tietynlaista sissihenkeä.
ruutupaperisuunnitelmassa kiel-portsmouth 700nm/viikko, tuohon muutama päivä lisää ei alkuperäistä suunnitelmaa kaada. täytyy varmaan mittailla väliä tarkemmin.
Kuinkahan nopea/hinnakas reitti olisi mennä kanavia pitkin biskajalle? sinne voisi ainakin ottaa vaimoväenkin mukaan :)
Ninni tavattiin Antiqualla. Sen kippari kulutti kyllä vähemmän energiaa kuin me, mutta kyllä monet pärjää pelkällä hyvällä tuuligenulla. Tosin olen nähnyt 44-jalkaisen ketsin jossa oli kolme tehokasta tuuligenua mesaanissa ja iso kasa aurinkopaneeleja. Ninnillä taisi olla sama vesikone kuin meillä eli PUR 40. Se vie karkeasti 1 AH 12V/1 L vettä. Me tehtiin lähes kaikki vetemme sillä, myös pesuvedet. Meillä on kolme vesitankkia, kaksi käyttövedelle ja yksi juomavedelle. Lisäksi tehdään pieniin 5 l kannuihin juomavettä vesikoneella. Me tehtiin myös energiaa pienellä kannettavalla 2 kW generaattorilla ja niitä näki myös muilla. Meillä oli kulutus pahimmillaan 250 Ah 12V päivässä. Se silloin kun pakkanen ja jääkaappi päällä ja ollaan kulussa ja sähköpilotti ohjaa. Ankkurissa kulutus putoaa puoleen. Tuuligenu ei tuota mitään kun on alle 10 knotsia tuulta ja ankkurissa sitä monasti etsi niitä heikkotuulisia paikkoja ja pyrkii suojan puolelle. Ongelma on myös myötäisellä kun suhteellinen tuuli on heikompi. Aurinkopaneelit on aika turhia pilvisellä säällä tai jos niitä kulussa ei saa suunnattua aurinkoon. Minusta on hyvä olla monenlaisia sähköntuottajia eli ei kaikkia munia samaan koriin vai miten se sanonta menee.
Juurikin tuolla välillä voit joutua odottamaan kahteen otteeseen viikon satamassa, jos sattuu pahat kelit. Kanaviin ei kannata lähteä isolla veneellä, syväys mieluummin max. 1,6 metrin luokkaa. Ei ne juurikaan maksa se niissä kulkeminen, mutta naftaa palaa kun päivätolkulla koneillaan. Ainakin Hollannin kanavissa joudut yöpymään aina maksullisessa laiturissa, tosin ne ovat halpoja. Likäksi kulkemista rajoittaa nostosiltojen aikataulut ja odotusaikoja tulee. Tosin järkevää on kait vain ohittaa pohjanmeri kanavitse tai sitten painaa suoraan masto alhaalla välimerelle asti.
Meillä oli juomavedet pullossa, tankki vesi riitti vähän aikaa pesuun ja ruoanlaittoon, vesikoneella tehty vesi käy joka paikkaan. Me nyt etupäässä pestiin sillä. vesikoneen varaan ei voi laskea, mutta toisaalta hätätilassa on varana, jos matka-aika viivästyy.
Aurinkopaneelit riittävät.
En ostaisi kanaalin pätkää varten tutkaa ja muualla sitä ei tarvitse. Epirbin kyllä.
- sadevedenkerääjä oli hyvä ja halpa (pressu, jossa keskellä letkuliitin). Kuurojen aikana kerättiin pesuvedet kanisterihin. Juomavettä ei yleensä tarvinnut haaskata pesuun.
- "vesikone" on pallonkierrolla hyvä, Karibian retkellä ei mitenkään välttämätön. Sen suuri etu on bakteerivapaa vesi! Pulloissa säilytettävään juomaveteen liittyy aina infektioriski. Minimi vedentarve on 2,5 - 3 litraa henkeä kohti vuorokaudessa. Käytännössä pesuvedet mukaanlukien kului yleensä 4-5 l/henk/vrk. Itse käytimme kolmen vuoden ajan lähes yksinomaan "vesikoneen" tuottamaa vettä juomavetenä. Vesitankeissa ja kannuissa oli n. 400 l varalla.
- aurinkopaneeli riittänee Karibialle, mutta tuuligenu oli pitemmällä reissulla korvaamaton. Omassa veneessä se oli KISS-merkkinen, halpa tehokas. Se riitti jääkaapin kulutukseen ja tuulisena aikana myös "vesikoneelle".
- omasta mielestäni tutka oli erityisen tärkeä juuri valtamerien ylityksissä. Se toimi tähystäjänä, joka hälyytti muista aluksista ja sadepilvistä.
Jos ostat halvan veneen, edessä on todennäköisesti laaja varustelukierre, rahaa palaa. 10-20.000 voi hurahtaa tosta vaan.
Maileja tulee enemmän kuin tuo 10.000, kierrokselta Suomesta Suomeen ehkä 13-15.000 mailia.
Vaikea tehdä tuota reissua 1/2 vuodessa, luontevaa on käyttää siihen noin 10 kk, mikä nostaa kustannuksia.
Koko matkan kustannukset 2 hengeltä veneen varustelukulut mukaan lukien tulevat olemaan ainakin 30.000 €. Siinä ARC:n 1.000 € osallistumismaksu ei paljon tunnu. Tietysti 1.000 € on paljon rahaa sekin.
Sitä varmaan työpaikalla kysellään ja paluu työelämään (tai sen oletettu vaikeus) on ainakin minun kohdallani syy etten voi pitää sapattivuotta, sen lisäksi tietenkin etten halua asua veneessä.
Mutta eräs tapa olisi purjehtia Karibialle vaikkapa kuunari Helenalla tai muun sinne matkaavan veneen miehistönä. Perillä voisi vuokrata purjeveneen haluamakseen ajaksi ja lentää lopuksi takaisin kotiin. Ei pääomakuluja ja murheita veneen varustelusta ja korjauksista.
Kannattaa joka tapauksessa lueskella muiden matkakertomuksia ja kehittää merimiestaitoja; Kanaalissa esim. on voimakkaita vuorovesivirtoja ja ilman muuta kannattaa kiinnittyä satamaan siksi aikaa kun virta on 5-6 kn vastaan eikä yrittää painaa yötäpäivää eteenpäin korkeiden satamamaksujen pelossa.
ei kai se 5-6kn virta voi kauaa kestää, eikä kulkea koko kanaalin leveydeltä. käsittääkseni vuoroveden voimakkuus on ennustettavissa ja se vaihtelee. lopulliseen reittiaikatauluun voisi tietysti merkitä yhden täpän kanaalin läpäisyyn: ennusteen mukaan pienimmällä vuorovesiajalla pahimmista kohdista läpi.
jos haluaa helpolla karibialle ostetaan tietysti lentoliput. oman paatin kipparoiminen sinne antaa tietynlaisen palkinnon itsessään, paitsi että siellä sitten tulisi myös lomailtua.
kuten kirjoituksistani käynee ilmi, minulle homman hohto (ainakin nyt suunnitellessa) on nimenomaan purjehtiminen uusilla vesillä.
Mielipiteitä on varmaan yhtä monta kuin kippareita.
Meille Englannin kanaali ei ole ollut ongelma. Viimeksi mentiin pysähtymättä missään muualla kuin Falmouthissa. Välillä tietenkin on vastavirtaa, mutta sitten taas on myötäistä. Jos "sääikkuna" on hyvä, miksi pitäisi pysähtyä?
Monissa satamissa on luvallista ankkuroida marinoiden ulkopuolella. Näin teimme esim. Falmouthissa, jossa 5 vrk ankkurointi ei lopulta maksanut yhtään mitään (satamakapteeni ei huolinut maksua, kun satuimme auttamaan erästä konevikaista venettä).
Hämmästelen joidenkin venekuntien huikeita kustannuksia. Meillä 2 hengeltä meni satamamaksut mukaanlukien alle 1000 eur/kk (Pacificin alueella huomattavasti vähemmän). Rahalla on tietenkin ottajia joka paikassa. Riippuu aivan itsestä, miten paljon haluaa mistäkin maksaa. Kustannuksia pystyy välttämään omilla valinnoilla.
YW:ssä oli vuosi pari sitten artikkeli kustannuksista. Jenkkipariskunnan kaikki kulut pääasiassa Karibialla cruisaillessa olivat muistaakseni n. 1000 USD/h/kk. (eli 2 x suuremmat kuin itsellämme).
Jos haluaa katsella maailmaa ja nauttia elämästä, "ainoa oikea tapa" on tehdä se omalla veneellä (henk.koht. mielipide). Lentomatka chartervene Karibialla on myös kokeiltu: ei enää uudelleen. Mieluummin lähden omalla veneellä, mutta en jäisi itäisen Karibian turistisaarille!
Jos kurssi on esim. länteen ja tuuli juuri samasta suunnasta, kuten usein esim. kanaalissa niin luoviessa tuo vmg lienee normaalisti noin 4 solmua. Vastavirta kestää 6 tuntia ja voi olla esim. keskimäärin 2 solmua. Iso aallokko taas tiputtaa tuota vmg:ta helposti solmunkin kun joutuu ajamaan alemmas tuuleen ja aallokko syö venevauhtia. Tällöin ei siis edetä kohteeseen juurikaan. Myötävirta kestää samat 6 tuntia ja silloin vastaan tuleva aallokko nousee vastavirrassa todella korkeaksi ja teräväksi, suorastaan pystyyn ja venettä on vielä vaikeampi saada pysymään hyvässä vauhdissa ja kurssissa kohteeseen. Meno on märkää ja töyssyistä. Tosin nyt virta hieman auttaa, mutta eteneminen on yhä hidasta. On myös paikkoja, joissa virta on 5-6 solmua ja niissä on pyrittävä olemaan oikea-aikaisesti. Suunnitelman pitäminen edellä kerrotun vuoksi vaan on aika vaikeaa, varsinkin mitä pidempää legiä on tekemässä. Päiväpurjehduksella se on kohtalaisesti toteutettavissa, mutta parin päivän suunnitelmat menee uusiksi aika nopeata. Tuo kovaan vastaiseen ajaminen on sen verran rankkaa, että suurin osa odottelee kevyempää ja paremman suuntaista tuulta satamassa.
http://www.dromresan.com/segla/tiofragor/fraga1.shtml
Kuten huomaat tässäkin linkissä todetaan, että keskimääräiset kustannukset kahdelta hengeltä ovat olleet tasoa 1000 e/kk.
Jos budjettiasiat kiinnostavat, lukaisepa kirja
"Yrke: världsomseglare. Hur man finansierar en lisstil", Lars Hässler, Nautiska Förlaget, 1999. Tiedot ovat 10 v takaisia, mutta analyysi vaikuttaa tarkalta - yhden veneen kohdalla.
Kyllä virta on koko kanaalin leveydeltä merkittävä, toki jossain pahempi kuin toisessa paikassa. Taisi sitä virtaa olla pohjanmerelläkin. Oisko se ollut kuus tuntia myötävirtaa ja kuus tuntia vasta virtaa. Lyhyt virraton aika keskellä. Silloin, kun on hyvät olosuhteet voi ajaa pidemmän pätkän yön yli. Pidemmällä ajalla virran vaikutus häviää. Välillä on myötävirtaa ja välillä vastavirtaa.
Jos ennestään harrastaa purjehdusta, ei kustannusten arviointi niin toivottoman vaikeaa ole. Ensi kesänä kulut ylös ruutuvihkoon ja syksyllä vain ynnää kuinka hyvin 1000 e/kk riittää. Mahdollisesti voit tarjota sitten asuntovelkojensa kanssa tuskaileville oivallisen säästövinkin.
2000 dollaria ei ole 3000 euroa.
2000 dollaria on noin 1500 euroa, eli vain 50% enemmän kuin teillä.
Eli vastavirtaa ei satamassa pysty välttämään, sama on edessä kuitenkin kun lähdet. Ellei purjehdi kuutta tuntia, ankkuroi 6h, purjehdi 6h jne.
pysyn siis alkuperäisessä suunnitelmassa. yötä päivää tyrskyä päin :)
tietysti kanavat tai sitten atlantin kautta kierto on mahdollista. kierto kestää kyllä väkisin kauemmin, eikä siellä kelit sen helpompia taida olla.
Nyt Karibialle juuri purjehtineen s/y Meritähden malli:
Ruotsin läpi Götan kanavan kautta ja sieltä Norjaan, sitten Pohjanmeren yli Skotlantiin.
Skotannin läpi Caledonian kanavan kautta, sieltä Irlannin ja Englannin välistä Espanjaan ja Portugaliin, Lissabonista Porto Santolle ja Madeiralle, josta vielä Selvagen Islandin kautta Kanarialle.
Mielestäni tuo on paljon mielenkiintoisempi reitti kuin se perinteinen Euroopan rantoja kulkeva.
Götan kanavan voisi ehkä jättää pois ja purjehtia Itämeren läpi, jos aikataulu ja kustannukset haluaa pitää pieninä.
Ei olisikaan vaikea arvioida, mutta yksi selvä ongelma silti on.
Ongelma tulee siitä, ettet etukäteen tiedä kustannustasoa kuin omalta kesäpurjehdusreviiriltäsi.
Satamakasut ovat meikäläisiä huomattavasti kalliimpia jo Englannin kanaalin rannoilla. Toisaalta ruokakulut halpenevat mitä kauemmaksi seilaat. Mitä isompi vene sen kalliimpia ovat kaikki veneeseen liittyvät menot satamamaksuista ja tarvikkeista alkaen. Jne jne.
Asuntovelkojensa kanssa tuskaileva ei varmaankaan suunnittele mitään Atlantin kierroksia!
vai oliko kysymys mielikuvista?
Hyvää valmentautumista sekä oman oppimisen että veneen testaamisen kannalta on muuten purjehtiminen Norjan-Skotlannin vesillä. Sen ehtii toteuttaa kesälomilla, 5 viikkoa riittää edestakaiseen reissuun.
Kaikki kanavat, kuten Götan ja Kaledonian kanavat, lisäävät kustannuksia (ajankäytön lisäksi).
Niin laittais talon vuokralle, ottais lapset koulusta kotiopetukseen ja lähtis kierrokselle.
niin kannattaa kyllä lähteä. Budjetteja on monenlaisia, mutta jos vaan johonkin raamiin saa mahtumaan niin kyllä kannattaa lähteä. Lapsia voi opettaa veneessä, ei ole siitä kiinni. Ikävä kyllä kaikki jotka pääsisivät eivät ikinä lähde. Ja vastavuoroisesti ne jotka haluaisivat, eivät taas pääse. En kuitenkaan ole kuullut tarinoita että joku olisi katunut lähtöään. Sen sijaan, kiitos nykytekniikan, monista hyvistä reissuista olen netistä lukenut...
PS. ei saisi liian aikaisin kehua, mutta löytyyhän täältä hyviäkin keskusteluita
Minkälainen vene tulisi olla, jotta 7 henkgen perheen kamat mahtuisi ja viihtyvyyttäkin riittäisi tuollaiselle vuoden reissulle?
Joku 42 jalkaa lie minimi?
on monenlaisia. Luin joskus vuosia sitten dunkerin kirjan ja siitä tuli ainakin selväksi, että homma on lähinnä kiinni siitä lähteekö vai unelmoiko vain.
minä en ole kuitenkaan asioihin suinpäin heittäytyvä tyyppi, vaan selvitän etukäteen asioita mahdollisimman paljon. matkalla suunnitelmat tietenkin elävät, mutta päätöksistä tulee parempia, jos vaihtohtoja on olemassa etukäteen.
Oliko kysymyksessä lapsiperhe, 2 aik ja 5 pientä?
"Viihtyvyys" kannattaa testata muutamalla pitemmällä legillä melkeinpä millä veneellä tahansa ennenkuin lähtee vuoden mittaiselle reissulle.
Viihtyvyys riippuu eniten siitä miten miehistö tulee keskenään toimeen. Perhemiehistö on tottunut elämään yhdessä. Satunnaisen kaveriporukan kanssa voi tulla kränää pikkuasioista, vaikka paatti olisi kuinka iso.
näyttäisi että juoksevia kuluja ei juuri kannata murehtia. kymppitonni pitäisi riittää tyhjilleen jäävän kämpän kulut suomessa ( 7 kk on liian lyhyt aika hakea vuokralaista, en nyt viitsisi opiskelijaporukalle omakotia antaa talveksi). tämä budjetti järjestyy pelkästään vuorotteluvapaan tarjoamalla rahoituksella, jos sellainen on mahdollista sitten kun muut asiat on järjestyksessä.
suurin kuluerä tulee veneestä ja varusteista. itseellä kun on tällä hetkellä kotimainen klasikuitu klassikko, arvo n 5000 egee, niin tarvittavan veneen hankinta ja varustaminen mennee sinne 70 kiloeuron huonommalle puolelle. tämähän ei ole suora kuluerä vaan vene on reissun jälkeen olemassa ja vaikka myytävissä jos työpaikka on siirtynyt kiinaan reissun aikana.
venetyypit joiden hintoja katselin (n. 5v vanhat, entisiä chartereita?) ovat first317, elan31, hanse311/312 ja pienet bavariat. tuota kokoluokkaa ei käsittääkseni jatkuvalla syötöllä tule keskellä atlanttia vastaan, mutta niillä reissu luulisin olevan mahdollinen toteuttaa.
Ehkä kannattaisi harkita myös vanhempaa kalustoa. Nuo mainitsemasi veneet on hyviä ja aivan kelvollisia suunnitellulle matkalle, mutta eivät välttämättä paras ratkaisu. Nykyaikaiset veneet kuitenkin ovat ensisijassa suunniteltu päiväpurjehduksille tai lyhyille pyrähdyksille, sitähän 99 % asiakkaista harrastaa. Pitkällä matkalla esim. kapea pistopunkka on nukkumisen kannalta parempi kuin nykyaikainen tuplapunkka. Ja muutenkin monien vanhempien konstruktioiden layout soveltuu modernia venettä paremmin yötäpäivää purjehdukseen. Toki sitten siellä perillä cruisaillessa modernissa on taas puolensa. Suunnilleen samaan hintaluokkaan voisi saada vanhemman ja tukevamman esim. tyyliin Hallberg-Rassy 352 tai Jonmeri 33. Venettä joutuu kuitenkin varustelemaan, virittämään ja tarkastamaan niin perusteellisesti, että uskoisin että varusteluun menee aika sama rahamäärä on vene sitten uudempi tai vanhempi. Jos koneen joutuu vaihtamaan, siitä tulee ehkä 5000 euron ero.
Mainitsemiani malleja olen harkinnut lähinnä koska:
ce luokka on A, osittain huuhaata verrattuna vanhoihin malleihin, mutta esim itseoikaisevuus muistaakseni 135 asteen kulmaan asti on mielestäni tärkeää.
uudet paatit ovat nopeita: ainakin osaavissa käsissä, jollaiseksi aion tulla.
alle kymmenen vuoden ikäisessä pitäisi esim moottorin olla vielä kunnossa. ensimmäinen purjeiden uusinta alkaa olla edessä, mutta vanhoilla läsyillä on tarkoitus mennäkin ainakin esim atlantin yli.
barduunaton osatakila on mielestäni tehokkaampi ja helpommin hallittava kuin vanhoissa yleinen mastonhuipputakila.
noissa näyttää olevan tarvittava elektroniikka valmiina tutkaa lukuunottamatta. on tosin monissa vanhoissakin jälkiasennettuna.
Tuleva veneeni tulee todennäköisesti olemaan viimeinen veneeni, joten sen tulee olla myös hyvä päivä/viikonloppuvene.
että valtamerireissuihin älä valitse takaviistoon suunnattuja spriidareita (sellaisethan on useimmissa barduunattomissa osatakiloissa). Valtamerilenssit on pitkiä. Hankaat isopurjeesi puhki aika nopeasti, jos purje nojaa spriidarien nokkiin ja vantteihin.
Itse olen seilannut isoilla vesillä pitkään ja omasta mielestäni toppiriki on ehdottomasti paras, mieluiten kutteri. Sinä tietysti päätät itse, mitä sitten hankitkin.
Kaikki vaijerit kannattaa joka tapauksessa uusia, jos ne ovat yli 5 vuotta vanhoja. Jos hankit uudet hyvintehdyt purjeet, niillä kierrät pallon ilman ongelmia. Roinaa ei kannata ottaa mukaan, ei varsinkaan elekroniikkaromua.
sopivia tuohon Karibian kierrokseen. Silläkin uhalla, että täällä ahkerasti vanhoja pieniä veneitä edustava besserwisser tulee tämän tyrmäämään, uskallan ehdottaa hieman isompikokoista. Siis jos vaan saat irti sellaisen. Samalla vesi- ja pa-säiliö kasvavat, olo veneessä olisi muutenkin mukavampaa.
Mainitsemasi tyyppiset veneet (ja miksei nuo merkit) ovat mukavia ja suunniteltu etelän vesille lomakäyttöön. Sitä reissusi pääasiassa on. Pitkät ylitykset vievät vain muutaman viikon.
vanttiin laitettava "suojapyörä", olen sellaisia jossain nähnyt. Yksi vaihtoehto voisi olla tikata valmiiksi paikkalappu purjeeseen saalingin kohdalle.
kun kerrot faktasi, suosittelen entistäkin voimakkaammin sitä veneen vuokrausvaihtoehtoa jos todella olet lähdössä. Vene on sijoituksena siitä huono, ettei sitä voi realisoida kuin taloudellisesti hyvinä aikoina, ellei halua hävitä ihan järjettömästi rahaa. Mutta onhan H-veneelläkin Atlantti ylitetty, joten ei tilanteesi mitenkään mahdoton ole nytkään, jos todellista sissihenkeä löytyy.
ole uhkarohkea. Listaamillani veneillä atlanttia ylitetään perheporukassa vuosittain. reilusti modifioidulla holkilla yksi saksalainen pariskunta on kerran ylittänyt atlantin (matkalla muistaakseni katkesi mastokin, toisella yrittämällä sitten onnistuttiin).
en siis lähde ennätysten tekoon halvimman veneen enkä pienimmän budjetin suhteen. Haarukoin toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. tarkoitus ei ole myöskään tehdä matkaa velaksi, tästä aiheutuu se että veneen hankin aikaisintaan 2012 ja lähtö lienee aikaisintaan 2013. ehtisin kaksi kesälomaa tutustua veneeseen.
fakta oli että: "oman veneen kipparoiminen karibialle on tavoite sinällään" tai jotain sinne päin.
Erilaiset "lelut" sopii tänne sisämeren oloihin ja saaristoretkiin.
Vahvikkeet täytyy joka tapauksessa laittaa purjeen niihin kohtiin, jotka osuvat takilaan (myös silloin kun isossa on reivejä). Vahvikkeiden oikeat paikat selviävät, kun purjeeseen on tullut jälkiä kosketuskohdista.
Saalinkien takareunoihin kannattaa teipata halkaistu muoviputki hankaussuojaksi, kun lähdet ensimmäiselle Atlantin ylityksellesi.
Sen barduunattoman osatakilasi takaviistoon sojottavat saalingit ovat ongelma teitpä mitä suojauksia tahansa.
Hommaa valtameripurjehduksille mahdollisimman vahva takila, mieluiten ei vanttien T-päätteitä (niihin tulee rasitusmurtumia helposti). Norseman-tyyppisiä vaijeripäätteitä pidetään pitkäikäisempinä ja luotettavampia kuin puristettuja päätekappaleita. Jos olet uusimassa alkuperäistä rikiä, harkitse vanttien ja staagien vaihtamista alkuperäisiä tukevampiin.
Ennenkuin päätät venetyypistä katsele myös nimenomaan valtamerikäyttöön suunniteltuja ja rakennettuja veneitä, esim. englantilaisia Vancouver 34, Rustler 36 ehkä Victoria 34...
Kun vene on hankittu, kannattaa tehdä reiluja testipurjehduksia ennen valtamerille lähtöä. Pohjanmeren ylitykset on sopivia ja ne ehtii toteuttaa kesälomilla.
Itsellänikin on ollut H-vene, enkä minäkään lähtisi sillä Atlantille. Mutta "ikävä" kyllä tiedän myös hyvin että se asettaa seuraavan veneesi purjehdus- ja merenkulkuominaisuuksille niin korkeat vaatimukset etteivät nuo mainitsemasi veneet ole kelvollisia paitsi tiloiltaan.
Tässä on tullut hyviä kommentteja venevaihtoehdoista ja takiloista. Kannattaa kuunnella kokeneita valtameripurjehtijoita tai muitakin merikelpoisen veneen omistajia sekä lueskella muitakin kuin kotimaisia venelehtiä. Jokin aika sitten Yachting World lehdessä oli juttu eskaaderipurjehduksesta maailman ympäri. Pienin n. 20:stä veneestä oli muistaakseni täälläkin mainittu Rustler 36. Veneen "jalkoihin" on turha kompastella, meriveneet ovat paljon pitempiä kuin vastaavan kokoiset tilaveneet. Ominaisuudet ja hintalappu ratkaisevat, ei mallimerkintä. Jos nyt on mahdollisuus uida vastavirtaan eli ostaa rauhassa kun muut myyvät paniikissa, saa projektia edistetyksi aika harppauksen.
Maailmalle ehkä rustler 42 ois sopivan kokoinen.
Tai Bowman 42.
Pienehköissä
Varustuksen erot kannattaa huomata hintavertailussa. Aika monessa valtameriveneessä on näyttänyt olevan myös valtamerivarustus jo valmiina (autopilotti/ tuuliperäsin, tutka, ankkurivinssi ketju, isot tankit, pel.lautta, myrskyfokka trysail jne. Joissakin on ollut jopa water-maker ja HF-radio valmiiksi asennettuina).
Saaristo- ja rannikkokäyttössä olleissa perhepursissa (ransikset tms) on yleensä pelkkä perheretkeilyn varustus.
Kun katselee jenkkien vehkeitä, on isot genut, sähköä menee, on ilmastoinnit ja muut.
Yksi pariskunta kirjoitti että veden keskikulutus heiltä kahdelta oli n. 25 gallonaa päivässä.
Oliskohan jenkkikirjoittajalle käynyt yksikkökämmi eli unohtanut kirjoittaa oikean yksikön, vaikka onkin tehnyt muunnoslaskun eurooppalaisten iloksi? 25 jenkkigallonaahan on 95 litraa. Ei mene jakeluun, millä opilla sellaisen saisi kaksi henkeä päivässä kulumaan. Brittigallonahan on vielä isompi, sillä laskettuna tuo olisi lähes 115 litraa. Mutta tuskin jenkki sitä yksikköä olisi käyttänyt.
Jopa 25 LITRAA per 2 naamaa tuntuisi aika isolta kulutukselta. Kymmenen pitäisi riittää juhlavasti.
kuluu n. 50 l / käynti, 2 x tuo eli ko veneessä ei hiki haise
yhteenveto
juoksevat kulut 7 kk reissulle:
juoksevat kulut 10000 sisältää laiturimaksut, polttoaineet, ruuat juomat, veneen korjauksia vähän, rannassa pörräämistä (vähän)
veneen yleisiä kuluja pohjamaalaus purjeet kuluu ehkä 2000. purjesatsi voisi olla uutena luokkaa 7000, mutta ei kulu loppuun tuolla reissulla. etenkin kun tarkoitus on ajaa vanhoilla purjeilla mahdollisimman paljon. säästetään uudet purjeet kerhon lys-hyrjasteluihin.
hankintoja (hinnat marineasta ja kartat http://www.tidesend.com/main.htm löytyy ehkä halvemmallakin)
pelastuslautta 1200, tutka 3000, epirb 1000, myrskyfokka ( babystaaki) 1000, varapurjeet vaikka käytetyt, karttoja 1000 (kyselen varmaan tällä ja muillakin palstoilla reissun tehneiden vanhoja karttoja sitten kun lähtö on näköpiirissä) jos paatin saa halvalla joutuu ostamaan mahdollisesti muuta.
missähän skaalassa nuo tidesend-kopiot ovat ei selvinnyt minulle?
vene 50-60keuroa
taitopuolella tarvitaan vhf-lupa, varanavigointi taito=tähtitieteellinen navigointi tai ostetaan käsigps:iä varalle ja tietysti paljon purjehdusta (en nyt siis mikään aloittelija ole, mutta yötäpäivää avomerella on uutta)
1. viesteistäsi päätellen purjehduskokemuksesi on erittäin vähäinen. Pelkästään purjehdus täältä Kanarialle voi viedä sinulta 2-4 kk.
2. Karibian hurrikaanikausi päättyy marraskuussa. Siksi ei pidä startata Karibialle ennen sitä. Toisaalta sinun ei kannata ajoittaa Pohjanmeren-Engl.kanaalin-Biskajan ylitystä syysmyrskyjen ajaksi. Kesäkuukaudet on turvallisempi valinta varsinkin, jos nämä merialueet eivät ole ennestään tuttuja.
3. Pohjois-Atlantin talvimyrskyt alkavat laantua vasta huhti-toukokuussa. Ei kannata startata paluumatkalle yhtään aikaisemmin.
Ehdotan, että suunnittelet reissun yhden vuoden kestoiseksi. Starttaat kesäkuussa ja palaat seuraavan vuoden kesäkuussa. Sitä ennen harjoittelet avomeripurjehdusta, aluksi vaikkapa muutamassa kisassa, sitten vetäiset kesälomallasi non-stopia Kieliin ja takaisin (noin 5 5 vrk), seuraavana kesänä Itämeren Pohjanmeren yli ja takaisin.
oli ruotsalaisella foorumilla. Kannattaa todella harjoitella purjehtimista ennenkuin ilmoittautuu ARC:iin. Ruotsalaisten haveri Portugalin rannikolla päättyi onnellisesti, vaikka ARC jäikin starttaamatta.
http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=6145
Siinä nyt vaan loppui kipparilta pää.
Venehän kesti vallan mainiosti.
Kipparilla loppui panokset kun nuoremmat vielä nukkuivat.
Oli tieten kuvitellut että purjehtiminen on aina kuin elokuvissa auringonpaisteessa kalastellen ja martineja napsien.
1 olen kipparoinut holkkia 10 v suomen aluevesillä.
azoreille alunperin "laskettu" aika on 2 kk, tätäarviota pidensin keskustelun edetessä kahdella viikolla. mahtuu tuohon sinunkin haarukkaasi.
2 startti oli ajoitettu arc:n kanssa samaan aikaan, lienee optimaalinen lähtöaika.
katsoin tämän syksyn sään kanaalista ja biskajalta (http://www.weatheronline.co.uk/cgi-bin/aktframe?TYP=windrichtung&ART=tabelle&JJ=xxxx&MM=03&TT=15&TIME=1200&KEY=UK&LANG=en&SORT=1&INT=06)
elo-lokakuussa kovimmat keskituulet 9 m/s (=33 kph) ko sivuston tilastojen mukaan kanaalinsaarilla. ehkä ne yleistykset säästä ei aina pidä paikkaansa.
takaisin tulo ajoittuisi jäiden lähdön aikaan. nykyäänhän jäät ovat häipyneet suht hyvissä ajoin.
3 onkohan noista keleistä tilastoja olemassa? tosin avomeriylityksillä on enemmän kuin todennäköistä, että joutuu ainakin kovaan keliin tai jopa myrskyyn ( 25m/s)
kiitos kommenteista, on hyvä ettei kaikki ole joomiehiä. näin tulee katsottua useampia näkökantoja.
edellinen säälinkki antoi näköjään esimerkki-taulun, ei todellista säätä. jatkan siis googlausta...
"azoreille alunperin "laskettu" aika on 2 kk, tätäarviota pidensin keskustelun edetessä kahdella viikolla..."
Katso aluksi karttoja! Ei ole mitään järkeä lähteä ensin Azoreille, joka on reitin varrella vasta paluumatkalla.
Hortasta Falmouthiin on 1227 nm ja Falmouthista Kielin kanavan sulkuun 620 nm. Loppumatka Kielistä Suomeen lieneekin sinulle tuttua purjehdusta, joten tiedät montako vrk siihen omalla veneelläsi keskimäärin menee.
Takaisintulon ajoitus "jäiden lähdön aikaan" on kuitenkin pähkähullu ajatus, koska se tarkoittaisi Atlantin ylitystä juuri pahimpien talvimyrskyjen aikaan. Usko pois, paras aika lähteä Karibialta kohti Bermudaa on vasta huhtikuun puolivälin jälkeen!
Tuulitilastot vuoden jokaiselta kuukaudelta löydät vaikkapa karttaohjelmista. Yleistietoa eri reiteistä voisit opiskella kirjasta: "World Cruising Routes", J. Cornell.
Hanki vene ja treenaa avomeripurjehdusta. Ehdit suunnitella Atlantin ylityksen aikatauluja, kun ensin olet oppinut tuntemaan vuorokausivauhtisi ja jaksamisesi.
jälkeen ajatus luistaa paremmin. kap verdelle oltiin tietysti menossa aluksi.
alkuperäinen kymysys on saanut vastauksen, kiitos kaikille vastanneille.