Esimerkiksi vanhassa Wallas 1800B lämppärin ohjeissa tms. mainitaan että tämä pakoputki läpivienteineen on sellainen kaksi seinämäinen systeemi, josta sisemmästä putkesta menee pakokaasut ulos ja siitä ulommasta ottaisi tuloilman.
Kysymys kuuluukin onko se toiminnan tai muun kannalta pakko toteuttaa noin. Eikö se riitä, että lämmitin ottaa ilman siitä puhalluspuolen vastapäisestä aukosta ?
Kyselee epätietoinen
Kysymys kuuluukin onko se toiminnan tai muun kannalta pakko toteuttaa noin. Eikö se riitä, että lämmitin ottaa ilman siitä puhalluspuolen vastapäisestä aukosta ?
Kyselee epätietoinen
Vastaukset 26
Vanhimmat
On selvää, että valmistajan ohjeita olisi noudaterrava, mutta mainitsen vain että itsellänikin on ollut mainittu "peltiWallas" asennettuna ilman tätä ulkovaippaa ja hyvin pelasi. Kansihelana oli asiaankuuluva alkuperäinen siltä ajalta eli likimain lehmäntatin näköinen härpäke. Hyvinhän tuo pelasi. Tietenkin on huolehdittava varmanpäälle että läpiviennin lämpöeristys on asianmukainen. Päädyin tähän ratkaisuun siksi, että "peltiWallas kuumeni ulkokuoriltaan aika tavalla enemmän kuin nämä nykyiset. Hyödynsin tätä vaatteenkuivauskomeron muodossa ja halusin sinne aktiivisen tuuletuksen. Muuten, vehje ei ota paloilmaa päätyritilästä, vaan sieltä päältä keskiputken (varsinainen pakoputki) ympäriltä. Oletko asentamassa lämmitintä ja onko Sinulla manuaali? Voin meilata sen jos tarvitaan. Valmistajan sivusto ei näytä enää tuntevan sitä. Muuten ihan ok-peli (ei turhaa elektroniikkaa) mutta osien saanti jo hankalaa. Ennenkaikkea tulee vaikeuksia polttimen huoltosarjan kanssa.
Tuossa olisi linkki yhteen aikaisempaan keskusteluun tästä aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=669&posting=22000000032764391
Mahdollinen asennus tapahtuu keväällä, jahka saan huollatettua laitteen. Sain yhdestä liikkeestä jo huoltotarjouksen maininnalla, että siihen ei juuri enää mitään muuta osia löydy kuin juuri tuo polttimen huoltosarja.
Veneessäni on kyllä toimiva Wallaksen liesilämmitin puhallinkannella, mutta tuo toinen toimiessaan olisi varmasti mukavampi lämmityskäytössä.
Laitoin profiilisi yksityisviestiä tuosta manuaaliasiasta.
Kyllähän tuo paloilman otto sisältäkin toimii, mutta vaarat on pidettävä mielessä. Palossahan kuluu merkittävä määrä happea ja jos korvausilmaa ei tule riittävästi ja se otetaan asuintiloista, niin hiilidioksidipitoisuus voi nousta vaarallisen korkeaksi. Eli _riittävästä_ tuuletuksesta ja ilmansaannista on lämmittimen sijaintipaikasta ehdottomasti huolehdittava! Tätä varmasti valmistajatkin ovat ajatelleet toteuttaessaan useimpiin lämmittimiin paloilman oton veneen ulkopuolelta...
Arille tuli nyt huti. Vaikka lämmitin ottaisi kuinka paljon paloilmaa sisätilasta niin kajuutan hiilidioksidipitoisuus ei nouse, koska palokaasut (mukaanlukien hiilidioksidi) johdetaan pakoputkea pitkin ulos. Itse asiassa, hiilidioksidipitoisuus laskee, koska lämmitin vaihtaa kajuutan ilmaa, eli vie ulos myös hengityksellä ja kynttilällä tuotetun hiilidioksidin. Raitis korvausilma löytää aina tiensä sisään. Jos paloilma otetaan sisältä, toimii lämmitin myös ilmanvaihtokoneena.
Niinkuin kirjoitin, valmistajan ohjeissa on hyvä pysyä. Kuitenkin mainitsen, että kaikki Wallaksen LIEDET ottavat paloilmansa sisätiloista. Tämä seikka on vilahtanut mainoksissakin korostaen juuri tuuletusominaisuutta, tosin lämmittimien osalta mainitaan samaan hengenvetoon ulkoaotto. Tietenkin paloturvallisuudests on huolehdittava, pakoputki on kuuma. Mutta todellakin, en ole yllyttämässä ketään omiin viritelmiin tässä asiassa.
Palokaasuista tuossa edellä ei ollut puhe vaan siitä, että paloreaktio kuluttaa ilmasta happea. Hiilidioksia syntyy sisälläolijoiden uloshengityksestä. Jos tila on tiivis ja samassa tulassa on sekä ihmisiä että lämmitin (ari siis varmaankin tarkoitti varoituksellaan tätä tapausta), niin olosuhteet ainakin teoriassa vaaratilannteen muodostumiselle ovat olemassa. Tilannetta tietenkin edesauttaa, jos lämmitettävä ja puhaltimen puhaltama ilma otetaan ulkoa, mutta taitaa noissa vanhemmissa lämpoäreissä raitisilmanottokin puuttua.
Itse en näe yleensäkään tuolle paloilman otolle ulkoa muuta syytä kuin se, että paloilman ottoon lämmitettävästä sisätilasta liittyy joku vaara. Oman käsitykseni mukaan vaaratilanne voi syntyä siis silloin, kun
a) lämmitin on samassa tilassa kuin ihmiset
b) tila on tiivis eli tilan riittävästä ilmanvaihdosta ei ole huolehdittu
c) puhalluslämmittimen puhaltama ilma otetaan samasta tilasta
d) käyttö on pitkäaikaista ja käytön aikan ollaan nukkumassa
Vielä pitää puuttua esittämääsi "Itse asiassa, hiilidioksidipitoisuus laskee, koska lämmitin vaihtaa kajuutan ilmaa, eli vie ulos myös hengityksellä ja kynttilällä tuotetun hiilidioksidin". Tuo ei voi pitää mitenkään paikkaansa, koska ei lämmitin millään tavalla käytä hiilidioksia vaan happea, jota tarvitaan paloreaktiossa, jonka savukaasut puolestaan puhalletaan ulos.
Sulla on fundamentaali ajatusvirhe: lämmitin ei mitenkään valikoi sisään imemäänsä kaasua. Se imee ilmaa kaikkine kaasuineen, ei valikoiden happea tai hiilidioksidia. Jos kajuutan sisäilmassa on hiilidioksidia ja lämmitin imee sitä sisäilmaa niin lämmittimen läpi virtaa ulos myös kajuutan sisäilman siältävä hiilidioksidi. Korvausilmaksi tulee raitista ulkoilmaa jolloin kajuutan hiilidioksidipitoisuus pienenee. Tämä on ihan selvä homma.
Mikä on sitten syynä siihen, että lämppäreissä paloilma otetaan ulkoa jos parempi vaihtoehto on ottaa se sisätiloista? Wallaksessa ymmärrän sen, että pakoputken kaksikerrosrakenteella on myös turvallisuusfunktio, mutta miksi sitten vaikkapa omassa Webasto AT3500:ssa paloilmaa varten on oma syöttöputki, joka suositellaan vedettäväksi ulkotilaan?
se se veto voi toimia myös väärin päin ja silloin palokaasut saapuu hyttiin.
Laittamalla pakoputken ja imuputken päät ulos vierekkäin varmistetaan, että niiden välille ei synny lämppärin toimintaa haittaavaa paine-eroa. Jos ilma otetaan sisältä niin pakoputkeen osuva tuulenpuuska saattaa sammuttaa lämppärin.
Ei paloilman sisältä ottaminen välttämättä parempi vaihtoehto ole. Sitä vaan tuossa korjailin, että ei se kajuutan hiilidioksidipitoisuuden kannalta vaarallista ole, päinvastoin
miksi se paine-ero pyritään pitämään vakiona ja mitä muuta se tuulen puuska saattaa aiheuttaa? Ei se liekki sammu jos pakoputki on 1-2 metriä.Ja jos ei sammu eikä ole flekti puhaltamassa, niin mitä sitten tapahtuu.
no ei tieteskään lämppäri valikoi mitä ilmaa se ottaa, mutta eihän sitä valikoi siellä veneessä sisällä olevat ihmisetkään! Vai mitä?!?!? Siitä huolimatta ihmiset kuluttavat happea ja niin kuluttaa lämppärikin. Tämähän on aivan päiväselvä juttu. Siksi lämppäriä ruokitaan ulkoilmalla ettei se syö happea sieltä missä ihmiset. että revi siitä senkin SpK!
Ei tää niin vaikeaa voi olla. Wallaksen paloilmatuuletin ei takuulla pysty imemään sellaista tyhjiötä, ettei jäljelle jäävä ilma olisi hengityskelpoista. Eikä liene tavallista, ettei veneessä mitään tuuletusta olisi. Jos sellainen on tilanne, ei siellä ihminen kauaa viihdy. Kuten Sepeteus jo alempana mainitsi, ottavat Wallaksen liedet paloilmansa aina sisältä.
Vajaus korvausilman saannissa ei ole ihmisille niinkään vaarallinen, vain epämiellyttävä, mutta lämmitin kyllä nokeentuu. Minä näkisin tuplaputken käyttöön oleellisesti kaksi syytä. Kuuman pakoputken palovaara on jo tullut pariin kertaan mainittua. Lisäksi mahdollinen vuoto pakoputkessa menee tuplaputkessa paloilman mukaan, eikä sisätiloihin. Ja vielä, jos samassa tilassa lämppärin kanssa on tuuletusventtiili lähellä pakoputkea, sieltä vielä ulkokauttakin kiertää pakokaasuja sisään.
Ei se ole häpeä, että vanhemmallakin iällä oppii uutta.
Usko nyt hyvä mies, että lämmitin ei ota kajuutasta happea, vaan ilmaa. Siis ilma on se kaasujen seos jossa on typpi, happi, hiilidioksidi ym - kaikki mukana. Ulkoa tulee tilalle korvausilmaa aina jostain raosta. Ulkoa tulevassa "puhtaassa" korvausilmassa on vähemmän hiilidioksidia kuin lämmittimen imemässä "likaisessa" kajuuttailmassa, joten kajuutan sisäilma raikastuu tai puhdistuu, eli hiilidioksidipitoisuus laskee.
Ikävä kyllä en taida osata tätä paremmin selittää. Jos ei riitä niin joku muu saa yrittää.
Kuvittelisin, että tuon kaksiseinämäisen systeemin perimmäisenä ideana on toimiminen lämmönvaihtimena. Kun kuumat palokaasut poistuvat sisäputkea pitkin, esilämmittää kuuma sisäputki sitä ympäröivässä ulkoputkessa kulkevaa tuloilmaa ja sen kuumentamiseen lopulliseen puhalluslämpötilaansa vaaditaan vähemmän energiaa = vähemmän polttoainetta.
Epäilemättä toimintaa ei ole mikään pakko toteuttaa tuolla systeemillä, mutta hyötysuhde jää huonommaksi imettäessä tuloilma sisään esilämmittämättömänä.
Kuinka kokonaisuutenaan sitten oikeasti käy hyötysuhteelle, liekö merkitystä? Jos paloilma on kovin kuumaa, on se myös harvempaa ja vähähappisempaa kuin esilämmittämätön.
Itselläni on tilanne että haluan ottaa paloilman sisätilasta juuri ilmanvaihdon takia, ja lähinnä mietin kuinka pitkä se "pääliputken" pituus olisi jotta tilanne olisi optimi. Taidan yrittää haistella pakoputkesta josko palamisen puhtaus kertoisi parhaan mitoituksen.
Arvelen että turvallisuus lienee kuitenkin se oleellisin seikka, eli ettei suojaamaton pakoputki pääse kosketukseen palavan materiaalin kanssa missään tilanteessa (ja niitä tilanteitahan veneissä yleensä tulee).
on myös kaksoisvaipallinen piippu.Ja syy on se että monesti saattaa kelistä riippuen ruveta veto toimimaan väärin päin.Ja jos lämmitin on tarkoitettu toimimaan kaksoisvaippa piipulla, en ottaisi riskiä poistamalla tulo ilmaputkea.Voi käydä niin että palokaasut tulee sisään, kun raitis ilma saapuu palotilaan piipun kautta.Näitä häkä kuolemia vääristä piipuista johtuen saattuu keski-euroopassa satoja vuodessa asuin-taloissa joissa on väärin asennettu lämmitin
onkin varmasti niissä lämmittimissä missä ei ole paloilmapuhallinta, vaan kun ne Wallas-liedet ovat ilman tuplaputkea kuten tuolla jo on kirjoitettu.
keskustellaan ovat eri asia.Tässä kyseisessä mallissa ei ole flektiä, joten...
Niin jotta missä ei ole flektiä? Wallas 1800B:ssä ON paloilmapuhallin. Se ei ole näkyvissä purkamatta mutta sijaitsee samalla akselilla kuin raitisilmapuhallin laitteen yläosassa. Ilma johdetaan ala-laatikkoon puhaltimen puoleisen päädyn takanurkassa olevan kanavan kautta. Taitaa olla paras kun laitetaan se ulkovaippa ihan suosiolla niin loppuu tämäkin sotiminen.
löytyy lasikuitusukkaa eristeeksi, jolla eliminoit palovaaran. Sukkaa myy esim. Maritim.
Ei se niin hengenvaarallista ole, mutta pienempikin hipaisu lasikuitusukkaan panee kutittamaan. On meinaan tänään viimeksi jouduttu hipaisemaan Wallaksen polttoaineputken suojusta ja sormissa tuntuu.
sellaisia kamiinoita riippumatta ovatko pelti tai b, että ottavat paloilman suoraan ulkoavaruudesta ja palauttavat pakokaasut sinne. Tuotettu mahdollinen lämpöenergia sitten siirretään puhaltimen, kenties yhdysrakenteisen välityksellä sisäilmaan. Silloin meillä on kyseessä ikäänkuin patterilämmitys, jonka tuuletusvaikutus perustuu lämpötilaeroihin. Jos kamiinan jäähdytykseen otettava ilma otetaan lämmitettävän tilan ulkopuolelta, siis wallaksen tai muun vempeleen puhallin kiskoo korvausilman lämmitettävän tilan ulkopuolelta niin ilmanvaihto tehostuu.
Kovin syvärunkoisissa pikkuveneissä painovoimaisen ilmanvaihdon - perinteisen kamiinan vedon aikaansaaminen saattaa olla vaikeaa (ei nyt ihan maston korkuista piippua tarvita).
Joka tapauksessa on huolehdittava riittävästä korvausilman saannista..
on se kumma kun joka toinen vähintään käyttää näitä Wallaksen puhaltimia, vaikka jokainen itseäänkunnioittava ihminen tietää, ettei näitä tulisi käyttää ollenkaan. Vaan tulisi turvautua johonkin toiseen merkkiin, (Safire, Eber etc).
kyllä ole mitään ongelmia ollut Wallaksen kanssa.
Näitä laitteita pitäsi käyttää useammin kuin keraan kaksi kesässä.