huostaanottoja?? Vai alkaako viimeistään tuolloin huostapurku buumi?? Entäs ne lain mukaiset palvelut??
Kuntien talous sortuu vuonna 2010
julkaistu tänään klo 16:42, päivitetty tänään klo 17:17
Kuva: YLE
Talouden kriisi iskee suomalaisiin kuntiin täydellä painolla vuonna 2010. Verotulojen kasvu putoaa nollille ja kustannukset jatkavat nousuaan. Kunnissa varaudutaan työntekijöiden ja palvelujen vähentämiseen sekä ennennäkemättömiin tuloveron korotuksiin.
Talouden kriisi iskee suomalaisiin kuntiin täydellä painolla vuonna 2010. Verotulojen kasvu putoaa nollille ja kustannukset jatkavat nousuaan. Kunnissa varaudutaan työntekijöiden ja palvelujen vähentämiseen sekä ennennäkemättömiin tuloveron korotuksiin.
Suomalaisten kuntien talous luisuu kohti supistuvien tulojen ja kasvavien menojen syöksykierrettä. Pahin vuosi on kunta-alan mukaan 2010, jolloin työttömyyden ja lomautusten aiheuttama verotulojen vähyys iskee kuntiin täydellä painolla.
Suomen Kuntaliiton kuntatalousosaston johtaja Martti Kallio sanoo, että vuonna 2009 menee vielä aika hyvin.
- Verotulot eivät romahda, ne ovat kasvaneet pari vuotta. Nyt verotulojen kasvu putoaa nollille. Kustannukset kuitenkin nousevat ja kunnilla on omat palkkasopimuksensa voimassa, jotka lisäävät menoja noin 5 prosenttia. Tämä suhde on kaikista ongelmallisin, Kallio sanoo.
Hänen mukaansa 2010 on se kohtalon vuosi jolloin kuntien tulovirta hiipuu koko vuoden painolla.
Artjärvellä pelätään tulevaa kunnallisveroprosenttia
Jo ennestään velkaisessa pienessä kunnassa kansainvälisen talouden kriisi muuttuu nyt kuntalaisien kukkaroa kouraisevaksi todellisuudeksi.
Artjärvellä on edessä ennennäkemätön kunnallisveron korotusputki. Kunnanjohtaja Kimmo Kuparinen laskee, että vuonna 2010 korotus olisi yksi prosentti, jolloin kunnan tuloveroprosentiksi tulisi 21.
- Mutta sitten jo taloussuunnitelmakauden lopussa, eli vuonna 2012 jopa sellaista lukua on tuotu esiin kuin 22,75 jos ei muilla keinoilla päästä tasapainoon. Tämä on kuntalaisten veronmaksun sietokykyä vaativa talussuunnitelma, Kuparinen tuskailee.
Eikä tässä kaikki; Artjärvellä kunta myy vuokra-asuntoja, karsii sosiaali- ja terveysmenoja ja ulkoistaa palveluja.
Kunnatkin turvautuvat lomautuksiin
Johtaja Martti Kallio Kuntaliitosta uskoo, että kunnatkin alkavat käyttää lomautuksia
- Ja sitten kun ihmiset siirtyvät eläkkeelle, niin yrittävät vähentää työntekijöiden määrää.
Kaikkein nopeimmin kunnissa putoaa yhteisöveron kertymä. Lomautusten ja työttömyyden leviäminen murtaa seuraavaksi tuloveron tuottoa. Tämän jälkeen vaarassa ovat myös kuntien investoinnit. Niistä luopuminen syventäisi taantumaa entisestään.
Kuntien suurta talousvaakaa tasapainotetaan nyt investointeihin ja toimintamenoihin käytettävän velan lisäämisen ja menojen karsimisen välillä. Kuntasektorin kokonaisvelka on jo 9 miljardia euroa.
YLE Uutiset
Kuntien talous sortuu vuonna 2010
julkaistu tänään klo 16:42, päivitetty tänään klo 17:17
Kuva: YLE
Talouden kriisi iskee suomalaisiin kuntiin täydellä painolla vuonna 2010. Verotulojen kasvu putoaa nollille ja kustannukset jatkavat nousuaan. Kunnissa varaudutaan työntekijöiden ja palvelujen vähentämiseen sekä ennennäkemättömiin tuloveron korotuksiin.
Talouden kriisi iskee suomalaisiin kuntiin täydellä painolla vuonna 2010. Verotulojen kasvu putoaa nollille ja kustannukset jatkavat nousuaan. Kunnissa varaudutaan työntekijöiden ja palvelujen vähentämiseen sekä ennennäkemättömiin tuloveron korotuksiin.
Suomalaisten kuntien talous luisuu kohti supistuvien tulojen ja kasvavien menojen syöksykierrettä. Pahin vuosi on kunta-alan mukaan 2010, jolloin työttömyyden ja lomautusten aiheuttama verotulojen vähyys iskee kuntiin täydellä painolla.
Suomen Kuntaliiton kuntatalousosaston johtaja Martti Kallio sanoo, että vuonna 2009 menee vielä aika hyvin.
- Verotulot eivät romahda, ne ovat kasvaneet pari vuotta. Nyt verotulojen kasvu putoaa nollille. Kustannukset kuitenkin nousevat ja kunnilla on omat palkkasopimuksensa voimassa, jotka lisäävät menoja noin 5 prosenttia. Tämä suhde on kaikista ongelmallisin, Kallio sanoo.
Hänen mukaansa 2010 on se kohtalon vuosi jolloin kuntien tulovirta hiipuu koko vuoden painolla.
Artjärvellä pelätään tulevaa kunnallisveroprosenttia
Jo ennestään velkaisessa pienessä kunnassa kansainvälisen talouden kriisi muuttuu nyt kuntalaisien kukkaroa kouraisevaksi todellisuudeksi.
Artjärvellä on edessä ennennäkemätön kunnallisveron korotusputki. Kunnanjohtaja Kimmo Kuparinen laskee, että vuonna 2010 korotus olisi yksi prosentti, jolloin kunnan tuloveroprosentiksi tulisi 21.
- Mutta sitten jo taloussuunnitelmakauden lopussa, eli vuonna 2012 jopa sellaista lukua on tuotu esiin kuin 22,75 jos ei muilla keinoilla päästä tasapainoon. Tämä on kuntalaisten veronmaksun sietokykyä vaativa talussuunnitelma, Kuparinen tuskailee.
Eikä tässä kaikki; Artjärvellä kunta myy vuokra-asuntoja, karsii sosiaali- ja terveysmenoja ja ulkoistaa palveluja.
Kunnatkin turvautuvat lomautuksiin
Johtaja Martti Kallio Kuntaliitosta uskoo, että kunnatkin alkavat käyttää lomautuksia
- Ja sitten kun ihmiset siirtyvät eläkkeelle, niin yrittävät vähentää työntekijöiden määrää.
Kaikkein nopeimmin kunnissa putoaa yhteisöveron kertymä. Lomautusten ja työttömyyden leviäminen murtaa seuraavaksi tuloveron tuottoa. Tämän jälkeen vaarassa ovat myös kuntien investoinnit. Niistä luopuminen syventäisi taantumaa entisestään.
Kuntien suurta talousvaakaa tasapainotetaan nyt investointeihin ja toimintamenoihin käytettävän velan lisäämisen ja menojen karsimisen välillä. Kuntasektorin kokonaisvelka on jo 9 miljardia euroa.
YLE Uutiset
Vastaukset 2
Vanhimmat
todennäköistä, että tulee jollakin tavalla vaikuttamaan myös huostaanottoihin ja sijoituksiin, mutta miten.
Ihmeelliseltä tuntuisi, jos yhtä äkkiä, kaikki perustuisikin siihen että ei ole rahaa ja kunnat köyhyyttään irtisanoisivat niiden kuntien kanssa tehdyt sopimukset, joissa lapset ovat sijoituksessa. Eli pienet kunnat tässä on eniten pudotus uhan alla, ne jotka on lapset huostaanottaneet ja ovat palveluista maksumiehenä siihen kuntaan, missä lapset asuvat, sijoituksessa.
Siinä moni sijoitus, joka voi olla hyvinkin aiheellisestikin tehty, voi olla kohtalokas, niille lapsille, jotka ei jostain syystä voi palata kotiin. Mihin nämä laitetaan, kadullekko? vai suostuuko se kunta alkamaan maksumieheksi, jossa lapsi asuu, epäilempä. Hehän ei välttämättä ole huostaanoton kannattajia tai katsovat muuten asiaa omalta kantiltaan "järkevästi"...onhan lama.
Kyse on kuitenkin 100000 euroista/lapsi vuosi tasolla per kunta. Hullusti saattaa käydä.
Yhtä äkkiä raha ei enää näytteliskään pääosaa sossujen valtakaudella,. Sossut kuolevat sukupuuttoon tai kuopataan....eli ovat kaivaneet itselleen hautaa, järjettömillä huostaanotoilla, lasten todellista hätää tuntematta ja edullisempaa kotihoidon tukea antamatta, näin tehden vuosia aikaisemmin...
2010 ja jälkeen aletaan siivoamaan ja erottamaan "jyvät" akanoista.
Kestetään vielä hetki...tehdään sossujen valtakaudelle loppu, oikeen näyttävästi.
säästää ja tulisikin säästää: turhista huostista. Turhaan rutistaan toimentulotuista. Niiden määrä on murto-osa yhden sijoitetun kustannuksista. Yhdellä sijoitetulla voitaisiin auttaa 50 toimeentuloluukulla, jonne varmaan laman aikana alkaa porukkaa lappamaan.