Olen pitkään katsellut noin 0.5 hehtaarin palstaa järvenrannalla..jossa tällä hetkellä kasvaa jarviruoko..alueella on sateidenjälkeen aina vesi eli lenkkareilla asiaa ei alueelle oikeestaan ole milloinkaan .. mutta vaikuttaa maaperältä hyvinkin rikkaalta silla ruokokasvillisuus on todella paksua..mitähän puulajia olisi järkevää yrittää sille alueelle.. haapahan on kova versomaan ja meenee kosteassakin paikassa?
mikähän olisi paras puu "kosteikolle"
hyötykäyttöön..
162049
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Riisihän siinä kasvaa todella hyvin.
Tosin en tirdä onko paikka pitkäjyväisen vai puuron. Huumoria.
Mätästys ja mäntyä mättäisiin.
Tervaleppää suosittelen ainakin Etelä-Suomeen. Mätästyksen sekin varmaan vaatii ennen istutusta. Kasvaa suht nopeasti, ja uudistuksen voi tehdä kantovesoista.
puu vesijättömaalle. Mätästät ja istutat mättäälle. Veikkaan, että maassa on boorinpuutosta, joten ehkä olisi hyvä levittää pellon metsityslannosta.
Tuskin kannattaa kauheasti tonkia järvenrantapalstaa ellei halua ikäviä yllätyksiä viranomaistaholta. Kosteikkojahan pitää suojella. Silti voisi suositella tervaleppää niinkuin tuolla joku toinenkin teki.
nimittäin vesijättömailla on omat lainalaisuutensa.
Rajapyykkien sisältä löytyy kyllä :)
täällä tuoa järven pinta vaihtelee välillä niin että keväisin omistaakin järven pohjaa :)
Luultavasti olisi kannattavaa jotenki kyllä huolehtia että ei vesijättö pääse pyykeistä eteenpäin tulevaisuudessa..hmm
Vesijättö ei ole sinun omistuksessa!
Siis pohjanmaalla kukaan ei omista jokien läheltä maata, sitäkö tarkoitat?
Vesijättöjä syntyy maan kohoamisen, vesistöjen kuivatuksen tai kuivumisen sekä vedenpinnan alentamisen seurauksena.Vesijättö on useimmiten rantaviivan siirtymisen seurauksena syntynyt kapea nauhamainen maakaistale rantatilan ja vesirajan välissä.
Sinulla voi mennä kun sotket Pohjanmaan tulvat asiaan.
Vesijättö syntyy vesitön laskemisen tai maan kohoamisen johdosta. Vesijätön omistaa vesialueen omistajat yhteisesti, yleensä jakokunta. Kiinteistön omistajalla mahdollisuus lunastaa kiinteistön kohdalta vesijätön itselleen.
Minun mielestäni sinne sopisivat parhaiten pitkospuut.
istuttaminen Kemera-rahoitukelpoinen vai pitäisikö rahoitusta hakea eun suunnasta hankerahoituksena.
Näin saat omalle työllesi parhaan korvauksen:
Uhanalaisen pitkos-puuston palauttaminen rantametsävyöhykkeelle lisäämään metsien virkistyskäyttöä sekä vähentämään eroosioalttiiden luonnontilaisten rantakavustojen kulumista.
Hehtaarikustannus 340 000 € johon haemme eu rahoitusta 120 000 sekä kansallista rahoitusta 100 000 € loput rahoituksesta talkootyönä jonka arvoksi jää 120 000 €.
Ehdottomasti tervaleppää.
Sitten siitä tulee tervaleppäkorpi, jota et saa hakata, mutta katsella saat.
vuosituhansien aikana luonnostaan tullu lepikkoa ,tuskin tulee viljelemälläkään.
Syynä tuo mainitsemasi asia ,että lenkkarit kastuu joka sateen jälkeen ..alue tulvii.
Alkutalven tulvissa aikaan vedet jäätyy ja tuhoaa aina puuston.
Ensi kesänä kuivuu alavia rantametsiä paljon.
Vedet jää talveksi monessa järvessä korkealle.
Istuta koripajua ja hopeapajua. Kyllä on äkkiä valtavat puut korjattavana ja ovat kauniitakin. Koripaju kasvaa n. 2 metriä vuodessa ja siitä voi punoa monenlaista, voi myydäkin. Ostajia on. Tulee suoria kauniita piiskoja nopeasti. Kun käy kaupassa, on sillä aikaa kasvanut kori.