hei auttakaa miestä mäessä?olen vasta ostanut veneen(ht.75hp. ja uisteluun pieni 5hp.) jos noi haluis yhdistää yhdeksi nelitahti koneeks ni minkä kokoiseksi?ni mul ny 2 tahtiset ja armottomia bensasyöppöi!vene on 4,80pitkä ja 1,8 levee ja ei olis kantavuuden kans ongelmia ku yleensä yksin käyn kalas. ja sit ku oon lukenu näit juttui ni mitä tarkottaa pitkä/lyhyt riki?
riki?
tiedoton?
71008
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pitkärikinen: potkurinakselin keskiön etäisyys veneen peräpeilin yläreunasta luokkaa 500-650 mm; lyhytrikinen: sama etäisyys n. 400 mm.
Mitataan kavitaatiolevystä peräpeilin yläreunaan,eikä potkuriakselilta.
Koneen teho riippuu veneestä. Pelkillä mitoilla ei asiaa ratkaista. Täytyisi tietää mikä vene on kysymyksessä ja mitä tehoja valmistaja siihen suosittaa. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää, että nelitahtisessa on hiukan enemmän potkua. Jos koneesi on nyt 75 hv ja se tuntuu hyvältä, niin oikea koko nelitahtisessa lienee 60-70 hv. Toisaalta veneeseesi saattaa riittää 50 hv nelitahtinen.
Juuri toisinpäin, eli 75 (2t)hv -> 80 (4t)hv:
Nelitahtiset ovat hevosiinsa nähden painavampia ja muutenkin laiskempia kuin kaksitahtiset. Vauhti kärsii. Itse laittaisin 10 % tehokkaamman nelitahtikoneen kuin mitä kaksitahtisen tarvitsisi olla. Veneen peräkuormansieto kannattaa tarkistaa, koska nelarit ovat joskus rajustikin 2 tahtisia painavempia.
Mistä tulee tieto nelarin laiskuudesta 2-tahtisiin verrattuna? Minusta ainakin Yamahan F50:n maksimi vääntömomentti on hyvää tasoa jo paljon pienemmillä kierroksilla kuin 2-tahtisessa ja näin ollen liukuunnousuvahdilla on raakaa vääntöä mukavasti tarjolla. 5 aikuista 4,7 m veneessä nousee mukavasti liukuun mutta ei kulje enää kuin 25 solmua (yksin 32).
Olisi hauska nähdä numeroita mutta koskaan en ole nähnyt ainakaan venelehtien julkaisevan perämoottorien vääntö- eikä tehokäyriä.
Itselläni on kyseinen kone M busterissa joten jotain kokemusta on.
Pari numeroa vanhassa venelehdessä,missä kerrottiin uudesta 2t evinrudesta, on juttua juuri tuosta laiskuudesta valitettavasti en muista numeroa.
Pari vuotta sitten testasivat buster M ja 40 2t ja 4t jammu eli saman valmistajan koneet ja ero oli esim. vauhdissa yllättävänkin suuri 2t eduksi.
Meille oli ensimmäinen ja viimeinen 4t kone,mutta tämähän onkin vain minun mielipide.
Hauskaa talvea.
Käsitys on varsin yleinen ja myös valmistajat myöntävät sen esitteissään epäsuorasti vertaamalla nelariensa kiihtyvyyttä vain nelareihin ja toisaalta 2T-koneiden kohdalla toteavat tuotteen kiihtyvän paremmin kuin kilpaileva nelari.
En yhtään aliarvio jammun nelari-50 vääntöominaisuuksi, se pärjää ihan hyvin kun vastassa on jammun alle 700 cm3 50hv 2T, mutta ei pysy enää mukana kun vastaan pannaan jammun 7-kymppisestä alas virtetty 50hv versio. 2T koneen liikkuvat palikat painavat vähemmän ja koneesta on sen vuoksi helpompi saada mekaanisesti kiihtyvämpi. Kun tilanteeseen liitetään vielä suurempi paino joka kekittyy vielä perälaudan ulkopuolelle, niin siinä on ainakin osa syistä jotka selvittävät käsityksen muodostumista.
Vääntökäyriä on vähän nihkeästi saatavilla, mutta verrattaessa kotimaisten lehtien mittaamia tehokäyriä testien yhteydessä, ei nelarien vääntökäyrät ole mitenkään vakuuttaneet . Huipputeho on usein tullut jopa yikierroksilla joten koko tehokäyrä on nouseva. 2-tahtarien käyrät ovat useimmiten malliltaan sellaisia, että huipputeho saavutetaan ennen suositellun kierroslukualueen huippua, jolloin paras vääntö jää jonnekkin kierrosluvun puolenvälin - 2/3 paikkeille, eli juuri halutulle käyttöalueelle. Potkurivalinnasta ja välityssuhteesta sitten riippuu miten teho saadaan välitettyä työntövoimaksi käyttöalueella. Kuitenkin näyttäisi siltä, nelarien luonteeltaan kesympää suorituskykyä on tehtaiden toimesta parannettu myymällä ne mieluummin yli kuin alitehoisena verrattuna 2T-kilpailijoihnsa. Tästä taas seuraa tietysti harha, että nelarissa on ruutia, mikä tietysti on järjestelyn tarkoituskin.