Merivuokosta kävelee jo muurahaiset kyljestä sisään ja joka paikka vuotaa.
Tarantellan kylkeen voi lyödä lekalla edelleen.
Keskustelu teräs vs lasikuitu voidaan lopettaa.
Tennistermein teräs hävisi suoraan 3 erässä 6-0, 6-0, 6-0
Tarantellan kylkeen voi lyödä lekalla edelleen.
Keskustelu teräs vs lasikuitu voidaan lopettaa.
Tennistermein teräs hävisi suoraan 3 erässä 6-0, 6-0, 6-0
Vastaukset 25
Vanhimmat
Etä tuossa tapauksessa olisi pelattu vain 2 erää.
Betoni se alkaa vasta kovettumaan ja kestää isältä pojalle (ja pojanpojalle).
Sinbadin pursiseurasta, joka aikaisemmin oli Merivuokon kotisatama. Siellä talviseisokilla on parhaillaan mm. teräsvene Joanna Saturna, rak.v. 1903.
Sekään ei ole vanhimpia yhä käytössä olevia teräsveneitä.
Miksi vertailuun haluttiin ottaa kaksi äärimmäisyyttä?
1. maailman parhaan venesuunnittelijan, Olin Stephensin, ja laadustaan kuuluisan venevalmistajan Nautorin valmistama Swan 37 - joka on koko ajan ollut hyvässä hoidossa
2. stadilaisen hitsarin itsensä suunnittelema ja omakotitalon pihalla halvoin kustannuksin rakentama teräsvene - rakentajansa ensimmäinen omatekoinen teräsvene, jolla on kierretty maailman kaikki valtameret eikä veneen ylläpitohuolto ole ollut kovinkaan tunnollista.
Hae Merivuokon vertailukohteeksi joku omatekoinen v. -75 rakennettu muovivene, jolla on purjehdittu Etelänapamantereelle, oltu vuosia tropiikissa, kyljellään matalikoilla, jne. Vertaa niitä - jos löydät verrokin.
Kun nyt satun hyvin tuntemaan yhden itse rakennetun ja -75 ensimmäistä kertaa vesillelasketun lasikuituveneen, niin verrataan. Etelämantereella se ei ole käynyt, eikä ajettu matalikkoihinkaan. Käytännöllisesti katsoen koko ikänsä se on kuitenkin ollut Välimerellä ja sitä eteläisemmillä leveysasteilla. Ei rungossa ole pienintäkään ongelmaa. Ikkunat ja helat aina silloin tällöin vuotavat ja niitä on vaihdeltu. Niilla asioilla ei tietenkään ole mitään tekemistä materiaalin kanssa.
ja huollettua muovikippoa rupeat vertaamaan Dunckerin veneeseen.
Ja "rungossa ei ole pienintäkään ongelmaa". Helppo noin on väittää, mutta v. -75 tehdyssä polyesterilaminaatissa on todennäköisesti eri asteista osmoosivauriota.
No... heitit hauskan vitsin kumminkin! Heh hee.
Kokeilkaa itse yachtworldistä!
Panin hauksi 37-40ft purjeveneet, jotka on rakennettu 1970 tai aikaisemmin ja ovat myynnissä Euroopassa.
Lasikuituveneitä oli yllättävän vähän ja korkein hintapyyntö 80.000 euroa olikin nimenomaan Swan 37:sta vuodelta 1970!
Teräsveneitä oli tarjolla enemmän ja ne olivat vanhempia, mutta hinnat olivatkin yllättävän korkeita. Kallein hp oli 235.000 euroa, rakennusvuosi 1913. Halvin hp oli 18.500 e (vm 1951).
Omatekoisia ei näyttänyt olevan yachtworldin myyntilistoilla.
Muurahaisjuttusi ei saanut tukea yachtworldin sivuilta. Siltä osin jutussasi oli perää, että Swan on aika kallis vanhanakin. "Tarantellan kylkeen voi lyödä lekalla edelleen" - paljonkohan lyöjä joutuisi maksamaan?
Niitä kusilaituveneitä siihen aikaan vielä niin paljon tehtykään. Kokeile puuveneitä - niitä on paljon. Itsellänikin 50-luvulla tehty ja ei paljon uutta kalpene.
Syntyy reikä Tarantellan kylkeenkin kertalyönnillä.
synny, lekan varsi katkeaa ja lyöjä teholle!
Ei ihan Tarantellan kylkeä koestettu, mutta sitä 50 x 50 palaa, joka yli jää, kun kansiluukulle tehdään reikä. Pitihän saada käsitys siitä, minkälaisen materiaalin kanssa oli tekemisissä. Laminaatilla oli paksuutta ehkä 12 mm, ei ainakaan enempää ja ilman gelcoatia, joten jäljet olivat hyvin näkyvissä. Reunoiltaan kahden lankun varassa olevan palan keskelle kun löi 7 kg lekalla, tuli pintaan lekan pään kokoinen vaaleampi paikka. Ei mitään mahdollisuuksia saada sitä palaa käsin hajalle.
ei ehkä ole kuin puolet mainitsemastasi.
Onhan Tarantella aika viimeisen päälle viritetty, mutta että runkokin ohennettu, ei kai?
Et taida tietää, miten veneet siihen aikaan rakennettiin. Eikä muuten menisi leka läpi, vaikka olisi niin ohutkin.
Erilaisia kivoja kuvia löytyy plaanaa.comin kuvasivuilta, kannataa selailla
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=1&t=249&st=0&sk=t&sd=a&start=50
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=1&t=249&st=0&sk=t&sd=a&start=350
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=1&t=249&st=0&sk=t&sd=a&start=475
Omistaja oli varmaan ankkuripaikalle tullessaan ihmetellyt kylkeen ilmestynyttä luttua. Sattoi runko alkaa styyrpuuriin puoltamaankin.
kun laiva törmäsi kylkeen. Meni mastokin siinä samalla. Rysäyksessä ei tullut raatoja ja paattikin pysyi pinnalla niinkuin kuvasta näkyi.
Oli 40 jalkainen lasikuituvene pökännyt kylkensä puhki laiturin rakenteisiin. Nyrkin mentävä reikä oli laidan yläosassa, keulassa. Vene oli komean näköinen, mutta laidassa paksuutta vain pari milliä, ihmetellä täytyy että pysyi koko komeus kasassa. Luultavasti köliä kohti mentäessä mattokerroksia on paksummasti, mutta kuitenkin kovin huteralta tuntuu.
Mihin tämä alkuolettamus perustuu, onko Merivuokko pohjassa vai onko tämä jonkun pursiseurakommodoorifriikin tuklkinta? Missä Faktat?
Merivuokon kotisivuilla? Näyttäähän paatti olleen koko ajan pinnalla, vuodet ympäriinsä Äitsaaressa. Ihmeellistä herjaamista kuitenkin. Varmaankin niiden juttuja, jotka kiillottelevat uusien muovipurtiloittensa kylkiä purjehtimatta ikinä edes Itämerta kauemmaksi.
http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/
Kannattaisi varmaankin miettiä investoinnin suuruutta ja purjehdittuja maileja. Joku halusi verrata takapihalla hitsattua Merivuokkoa Nautorin tekemään Swaniin. Miksi?
poistua maailman hienoimmasta saaristosta ja itämereltä valtamerelle lojumaan ja hikoilemaan viikoiksi tynnyriinsä?
Suomessa on kaunein saaristo, paras ruoka, puhtain ruoka, ahkerimmat työntekijät, paras laatu, fiksuimmat ihmiset....
Todellisuudessa suomalaiset on tyhmiä, laiskoja punaniskoja.
On niitä maailmalla muitakin kauniita meriä ja saaristoja, jossa voi uidakin, ilman että saa levämyrkytyksen.
Nuo molemmat ovat yleisesti tunnettuja yksilöitä ja kyse oli materiaalien vertailusta. Onhan täällä useasti esitetty väite, että teräs on Maailman Vahvin Aine, usein vielä viitaten Merivuokkoon.
meri taitaa olla Itämeri. Se on hienoin vain juuri niin kauan kunnes on käynyt katselemassa muita meriä.
sen näen.
Miksi ihmeessä mennä täältä maailman parhailta purjehdusvesiltä jonnekin etelään?
Ei siellä voi edes purjehtia säädyllisesti toppa- ja sadeasussa, siellä lämpö ja aurinko pakottavat riisuutumaan lähes ilkosilleen. Hyi.
Siellä tuuleekin usein niin, että on isoja aaltoja ja vene kallistelee. Toista se on Suomen kesässä ahtailla saaristoväylillä.
Ja ankkuroida siellä saa mihin tahansa lahteen, ei tule kukaan ohjaamaan jonnekin parempaan paikkaan. Suomessa sentään isäntä tulee haulikon kanssa.
Ja sitten se jatkuva uiminen ja snorklailu, kalojen katselu lämpimässä ja kirkkaassa vedessä alkaa pian kyllästyttää. Toista se on kotivesillä, kylmä vesi virkistää paljon enemmän, jos vaan uskaltaa kylmään sameaan veteen levän sekaan sukeltaa.
Välimeren pikkusatamien ravintoloissa oudon tuoreen tuntuinen ruokakin on halpaa, Suomessa sentään kova hinta takaa pakastekalan laadun.
Niin että eiköhän motoroida porukalla ensi lomallakin heikossa vastatuulessa ja tihkusateessa Elisaareen Kabanossia grillaamaan. Paljon savuava grilli ja hyvä vaatetus, niin hyttysetkään ei niin paljoa kiusaa. Muuten, onko siellä niitä punkkeja tai hirvikärpäsiä?
Muita meriä on tullut käytyä katsomassa. Intian Valtameri on jäänyt vähälle, mutta muihin en vaihtaisi. Onko se Intian Valtameri sitten juuri se oikea? Kaikilla on hyvät puolensa ja kaikki kannattaa kokeilla, ihan mielelläni sen viimeisenkin käyn vielä katsomassa. Mutta omaa saaristoa parempaa ette mistään löydä, se on ainutlaatuinen. Sinne on aina hyvä palata.
Alla joku mainosti etelän vesien lämpöä. Tiettyyn rajaan saakka lämpö on mukavaa, mutta kun sitä on liikaa, on olo tukalaa ja rajoittunutta. Kun kauppakassin kanssa kävelee tarkoin palmun varjojen kautta, eikä ole enempää vaatteita vähennettäväksi, ei olo ole sellaista kuin postikortista päätellen luulisi.
paska on painavin, se tippuu maailman vahvimmaltakin mieheltä!