Kävinpähän taas näyttelyssä katsomassa koiria ja jäin vilpittömästi kauhistelemaan useimpien näyttelyssä loistaneiden sakujen rakennetta.
Olen siis ihan tavallinen koiraihminen enkä millään tavalla sen syvällisemmin saksanpaimenkoiriin perehtynyt, mutta ihailen kumminkin saksanpaimenkoiria, ennen kaikkea käyttölinjaisia yksilöitä: tuskinpa on vaikuttavampaa ilmestystä kuin voimaa, energiaa ja itseluottamusta uhkuva uljas ja luonnonkaunis, sudenharmaa käyttösaku porhaltaessaan tokokentällä tai metsälenkillä! Siksi järkytynkin kerta toisensa jälkeen nähdessäni noita näyttelylinjaisia yksilöitä, joilla on raskas etuosa, massiivinen, löysä pää, käsittämättömän muotoinen köyrä selkä ja rajusti maata kohti putoava lantio, jotka röhnöttävät rumasti eteenpäin etupainoisuuttaan ja joilla on niin ylikulmautuneet raajat, että takakintereet pahimmillaan liki viistävät maata. Poissa on uljaus, poissa on luonnollisuus. Tätäkö Max von Stephanitz oikeasti halusi?
Nyt kysyisinkin teiltä paremmin asiaan perehtyneiltä, että mihin ihmeeseen tämä nykyinen "saksan mallin mukainen" rakenneihanne oikein perustuu? Mitä mieltä itse olette koirienne rakenteesta, kuuluuko sen todella olla sellainen ja millä tavalla esim. jyrkästi putoava lantio koiran ominaisuuksia parantaa? Entä vieläkö löytyy "vanhanaikaista mallia" eli suoraa selkää, tasapainoista rakennetta ja normaaleja kulmauksia ihannoivia ja vaalivia henkilöitä?
Olen pitkään haaveillut koirasta ja saksanpaimenkoirakin on usein heilutellut häntäänsä haaveissani, mutta suoraan sanottuna karsastan nykysakujen rakennetta ja heikkoa terveystilannetta niin paljon, että tuskin tulen tämän rotuista hankkimaan. Olen siis ihan tavallinen mattimeikäläinen näissä asioissa, mutta haluaisin vain todella tietää, mihin on kadonnut unelmieni uljas ihannekoira ja mistä ja miksi nämä nykyiset kummajaiset ovat oikein ilmestyneet...
Olen siis ihan tavallinen koiraihminen enkä millään tavalla sen syvällisemmin saksanpaimenkoiriin perehtynyt, mutta ihailen kumminkin saksanpaimenkoiria, ennen kaikkea käyttölinjaisia yksilöitä: tuskinpa on vaikuttavampaa ilmestystä kuin voimaa, energiaa ja itseluottamusta uhkuva uljas ja luonnonkaunis, sudenharmaa käyttösaku porhaltaessaan tokokentällä tai metsälenkillä! Siksi järkytynkin kerta toisensa jälkeen nähdessäni noita näyttelylinjaisia yksilöitä, joilla on raskas etuosa, massiivinen, löysä pää, käsittämättömän muotoinen köyrä selkä ja rajusti maata kohti putoava lantio, jotka röhnöttävät rumasti eteenpäin etupainoisuuttaan ja joilla on niin ylikulmautuneet raajat, että takakintereet pahimmillaan liki viistävät maata. Poissa on uljaus, poissa on luonnollisuus. Tätäkö Max von Stephanitz oikeasti halusi?
Nyt kysyisinkin teiltä paremmin asiaan perehtyneiltä, että mihin ihmeeseen tämä nykyinen "saksan mallin mukainen" rakenneihanne oikein perustuu? Mitä mieltä itse olette koirienne rakenteesta, kuuluuko sen todella olla sellainen ja millä tavalla esim. jyrkästi putoava lantio koiran ominaisuuksia parantaa? Entä vieläkö löytyy "vanhanaikaista mallia" eli suoraa selkää, tasapainoista rakennetta ja normaaleja kulmauksia ihannoivia ja vaalivia henkilöitä?
Olen pitkään haaveillut koirasta ja saksanpaimenkoirakin on usein heilutellut häntäänsä haaveissani, mutta suoraan sanottuna karsastan nykysakujen rakennetta ja heikkoa terveystilannetta niin paljon, että tuskin tulen tämän rotuista hankkimaan. Olen siis ihan tavallinen mattimeikäläinen näissä asioissa, mutta haluaisin vain todella tietää, mihin on kadonnut unelmieni uljas ihannekoira ja mistä ja miksi nämä nykyiset kummajaiset ovat oikein ilmestyneet...
Vastaukset 68
Vanhimmat
todella typerän kuvan,kun jaksat jauhaa tota mantraa.Älä mene näyttelyyn vaan koulutuskentälle niin näet kyseisiä koiria.
Vanhan mallisen sakemannin ihailijana menin tyhmä kerran näyttelyssä ihmettelemään yhden pennun omistajalle että mitäs rotua toi sun koiras on. Hämmästykseni oli suuri kun kyseinen pitkäkarvainen nallekarhun näköinen olikin saksanpaimenkoira.
Makuja on monia saksanpaimenkoirapiirissä.
itsekkin ällistellyt Moista
http://www.spl.fi/jalostus/rotumaaritelma/index.php
Ja pelkkä lukeminen ei riitä, pitää myös ymmärtää.
perehtynyt saksanpaimenkoiriin? Itselläni on ollut aina saksanpaimenkoira. Maata viistävä takapää on "nykyään" vanhanmallinen. mutta itse en edes uudenmallista suoraselkäistä sakua ottaisi!Minun sakuni on voimaa, energiaa ja itseluottamusta uhkuva uljas ja luonnonkaunis,ei kylläkään harmaa, kuten minusta ei sakun kuulukkaan olla...
Harmaa väri on alkuperäiväri sakemannilla
Totta kai kaikilla on oma makunsa ja omat mielipiteensä, sitä kunnioitettakoon, ja näyttösakuissakin on toki joitain hyvinkin hienoja yksilöitä, mutta valitettavasti yhä edelleen ainakin niissä näyttelyissä, joihin itse olen osunut, korkealle menestyneiden koirien rakenne on pahimmillaan ollut todella hurjaa katsottavaa. Enkä millään tohdi uskoa, että nuo ylilyönnit rodun heikkoa terveydentilaa (tässä ennen kaikkea selkä- ja lonkkaviat) ainakaan kohentavat. Muutenkin karsastan terveyden kustannuksella, ja käyttörotujen kohdalla myös käyttöominaisuuksien kustannuksella, tapahtuvaa ulkonäköjalostusta.
Mainittakoon, että lähipiirissäni on ollut neljä saksanpaimenkoiraa, kaikki näyttelylinjaisia, ja niistä vain yksi ehti täyttää 10 vuotta. Yksi lopetettiin kaihin ja loput lonkkavian takia. Ehkä tästä vahvat ennakkoluuloni nykysakuja ja niiden jalostusta kohtaan...
Mutta ei jaksa tapella. Monipuolisuus on rikkaus ja kaikilla oikeus mielipiteisiinsä, mutta pidetään järki päässä ja arvot järjestyksessä koirankasvatuksessa, ettei tartti viattomien (koirien) kärsiä, eikä tää sitten todellakaan koske vain saksanpaimenkoiraa...
=)
Itselläni on ollut aina sakuja. On ollut sekalinjaisia ja puhtaita käyttölinjaisia. Tällä hetkellä on PUHDAS GEELI jonka sukusiitos % on yli 10. Lonkat A/A kyynär 0/0. Tähän tulokseen ei päässyt sekalinjanen ei edes puhdas käyttis. Ja käyttö ominaisuuksia on vaikka muille jakaa. Joten ihan turhaa ja kateellisten panettelua koko geelien mollaus.
ps. koirapuistossa isonvillakoiran omistaja rupesi ihmettelemään koiransa liikuntaan, kun sakuni liikkui kuulemma niin terveesti omaansa verrattuna.
Hehheeehhheeeh, hahhaaahhhhahhhh....
heh...heh....
Yksikään ihminen, joka on talutellut käyttölinjaista ei ota sen jälkeen näyttelylinjaista edes vahingossa... ja pidä sitä parempana... ihan fuulaa.
Sairaita ja terveitä on molemmis linjois, jos se on joku määre.
maata viistävä perä vanhanmallinen ja uudenmallinen suoraselkäinen....???????? jjiiihaaaaaa taas..
Ei niitä ainakaan näyttelyissä näy, korkeintaan hakevat sen pakollisen "G"n papereihin pentunäyttelystä. Hyvä niin, pysyy koirakanta kirjavampana ja on valinnanvaraa jokaiselle harrastajalle.
Yleisesti ottaa pannuun tuo "näyttis vastaan käyttis" riitely. Eikö ole rikkaus että yhden rodun sisältä voit löytää kauniin punaruskean kyttyräselkaisen sohvaperunan tai saalishullun harmaan kojootin? Ylilyöntejä on molemmissa päissä linjaa, itse en ikinä ottaisi näyttelylinjaista koiraa harrastuskoirakseni mutten myöskään kivitä pois purutreeneistä niitä jotka niin tekevät! Koira käytön mukaan.
UGH, olen puhunut!
""Eikö ole rikkaus että yhden rodun sisältä voit löytää kauniin punaruskean kyttyräselkaisen sohvaperunan tai saalishullun harmaan kojootin?""
Tää oli päivän paras!!!!sain kunnon naurut
Oikeesti olen nauranut samaa minun harmaa sakuni joskus näyttää ihan kojootilta ja helvetin saalishullu se tosiaankin on:D:D:D
Kytyräselänen soffaperuna ja harmaa saalishullu kojootti...sulla leikkaa :D:D
Kyllä itsekin kauhistelin hetken aikaa sakukehän laidalla Messarin näyttelyssä. Pahimmat köyryselät taitavat onneksi olla jo historiaa, mutta itse kiinnitin huomiota koirien löysiin liikkeisiin ja ennenkaikkea kinnerahtauteen. Miten täysikasvuinen, jo useamman vuoden ikäinen koira voidaan palkita korkeasti, kun sillä takakintereet hinkkaavat toisiinsa juostessa. Missä tahansa muussa rodussa noin ahtaista takaliikkeistä saa sinisen nauhan...
Mutta eivät kovin terverakenteisia ole enää myöskään ääripään käyttölinjaiset, todellakin jotkut muistuttavat sahapukin ja jämtlanninpystykorvan sekoitusta. Kummatkaan ääripäät eivät mielestäni enää ole rotumääritelmän mukaisia, sellaisia kuin rodun luoja tarkoitti.
Itse olen päätynyt ns. sekalinjaiseen vaihtoehtoon, koirassani on 5. polvessa näyttelylinjainen koira, muuten puhtaasti käyttölinjainen. Arvostan kasvattajia, jotka yrittävät säilyttää koirissaan niin terveyden, luonteen, käyttöominaisuudet kuin myös ulkonäön. Ei mikään helppo tehtävä, mutta näin saadaan säilytettyä myös jonkinlainen tasapaino äärilinjojen välillä. Vaikka välillä onkin vaikeaa ymmärtää toisten valintoja, niin tärkeintähän on että jokainen voi löytää itseään miellyttävän vaihtoehdon. Ei ole syytä tapella kaikenaikaa vaan ennemminkin keskittää voimavarat saksanpaimenkoiran hyväksi. Hyvää Joulua kaikille sakuihmisille ja kaikenlinjaisille sakuille!
Kasvattajat kasvattavat sitä, mitä tuomarit arvostavat, koska ostajat kaikenlisäksi ostavat niitä.
Tämä pätee niin näyttö-kuin käyttöpuolella.
Jos käyttöpuolen tuomarit alkaisvat rokottaa liian nopeista liikkeistä, liian kiihkeästä esiintymisestä, muutaman vuoden kuluttua käyttösakemannit olisivat juuri näitä toivotun kaltaisia.
Jos nly tuomarit nostaisivat harmaan sekalinjaista muistuttavan muutamana peräkkäisenä vuotena saksan päänäyttelyn voittajaksi, katoaisivat banaanit vähitellen kuvasta.
kanssasi!! Tuomareille siis pikku toivomus jo ensi vuodelle :-).
ne tuomarit rinnastaa sitä ROTUMÄÄRITELMÄÄ siihen koiraan ja se harmaa sekalinjainen ei välttämäti ole kovin lähellä sitä. Se että aina huudetaan sen "vanhanajan" sakemannin perään niin minkä perään huudeltiin 80 luvulla kun silloinkin kuuli puhuttavan niistä vanhanajan koirista? Kultaako aika muistot vai onko näillä juuri aloittaneilla Wannabee aktiiveilla vain tarve olla äänessä vaikkei ihan kaikkee vielä tietäiskään?
vielä löytyy! Itselläni on ns. vanhanlinjainen (eli kasvattajalta joka on kasvattanut 25 vuotta) ja tämä oma koirani on pitkälti hänen narttujensa jälkeläinen. Tyttö on esitetty 2 kertaa erikoisnäyttelyssä alle 2v ja molemmilla kerroilla SG, suoritti bh-kokeen alle 2 vuotiaana ja jäljelle lähdetään keväällä. Terveyskin kohdillaan A ja 0. Lieneekö sitten vaan hyvää tuuria saada toimiva, terve ja vielä ihan ok-ulkomuodonkin omaava saksanpaimenkoira...?
Tasapuolisuuden vuoksi lisätään seuraava esimerkki:
Tuomarit päättävät, että takapolvien pitää koskettaa maahan joka askeleelle, etupään täytyy olla 3/4 koiran massasta. Käyttispuolella koiran pitää muistuttaa botrsua, ja tällaisia koiria saamme alle kymmenen vuoden.
Rotumääritelmä on niin kuin se luetaan.
Ei nyky nly sakemannilla, eikä käyttö sakemannilla ole mitään tekemistä rotumääritelmän kanssa.
Saksanpaimenkoiran kantaisää Hektor Linksrheinia (myöh. Horand von Grafrath) rodun perustaja Max von Stephanitz kuvailee näin: ”Totteli ohjaajaansa pienimmästäkin vihjeestä, mutta omissa oloissaan hurja tappelija, vimmatun pahankurinen, riehakas ja villi.” (Vaikea ainakin minun kääntää, mutta tässä alkuperäinen kuvaus: “Gehorsam auf den leisesten Wink, aber, sich selbst überlassen, der tollste Unfugstifter, der wildeste Raufer und ein zügelloser Hetzer.”)
Kokoa tällä kevytrakenteisella uroksella oli 61 cm.
Vaikuttuneena nimenomaan tästä koirasta von Stephanitz perusti saksanpaimenkoiralle oman rotujärjestön.
Rodun perustajan alunperin tavoittelema saksanpaimenkoira oli siis melko erilainen kuin se, jota tänä päivänä usein kuulee ”rodunomaiseksi”, "toivotun kaltaiseksi" yms. saksanpaimenkoiraksi kutsuttavan.
Kyllähän isoon rotuun mahtuu monenlaista painotusta, mutta ainakin tuo alkuperäisen kaltainen rotutyyppi olisi hienoa saada säilymään.
on muuten tuollainen, ruumiinrakenteeltaankin (olen kuvia nähnyt Hektorista), mutta koira on sakemanni/belgianpk risteytys ja säkä on 71 cm. Ihan henkkoht ja salaa olen sitä mieltä, että rotuun pitäisi vaivihkaa sekoittaa belggaria. Niin hieno koira se on tämä seropi.
Jos haluat Belgin niin osta sellainen! Älä jauha paskaa että sakemannistakin pitäisi saada samanlaisia! Kaksi eri rotua, kaksi eri asiaa!
älä?
on ainakin kotona tälläinen "vanhanajan saku" ikää on vasta 4v ja on näyttelylinjainen, niin ettei ne kaikki vielä oo luiskaperäsii.
jalostanut kahdesta näyttelylinjaisesta käyttölinjaisen. Sillä on BH, eikä oo luiskaperäinen.
Mitä tarkoittaa "vanhanajan saku"? Onks se siis sellainen tossa aiemmin mainitun Horandin tapainen, eli sellanen ku millasena Stephanitz sen näki?
korjataan, että vanhalinjainen jos se on siitä kiinni, eli suoraselkäinen, eikä luiskaperäinen.
öhh,, eiks luiska perä ja suora selkä voi olla samas koiras?
Banaaniselkä jossa selkä menee kaarelle tai karpinselkä jossa on ihan kulma on eri asia kuin suoraselkäisyys. Mutta suoraselkäisellä koirallakin voi olla äärimmäisen laskeva selkälinja eli siis luiskaperä.
Kaulan liitoskohdasta ylälinja kulkee hyvinmuodostuneen sään ja hieman LASKEVAN selän yli hieman LASKEVAAN lantioon asti selkälinjaa rikkomatta....
...lantion tulee olla pitkä ja hieman laskeva(n.23 astetta)ja se liittyy ylälinjaa rikkomatta hännän kiinnityskohtaan.
TAKARAAJAT:...reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja muodostavat 120 asteen kulman.
Tämä on ratsumestarin laatima rotumääritelmä,ja kun katsoo ensimmäisiä koiria,ne eivät täytä näitä kriteereitä,vaan ne ovat ne ekat yksilöt,ja niistä oli tarkoitus lähteä jalostamaan tuota rotumääritelmän,ja siis ratsumestarin silmissä siintänyttä sakua.
Tuo "suoraselkäisyys" sopii huonosti mestarin itsensä laatimaan määritelmään,mutta kyllä nää vanhanajan tietäjät taitaa tuntea rodun TODELLA paremmin.Ei voi kuin nauraa teille wannabee sakutietäjille,rotumääritelmää teistä ei täällä ole lukenut kai kertaakaan,saati verrannu eri yksilöitä tähän.
saksanpaimenkoirat ovatkin eriasia kun vanhanlinjaiset? Ainakin itse en lähtisi ihan niin kauaksi kun ihan spk-alkujuurille vaan tyyliin 70-80 luvuille. Moniko tällä palstalla kirjoittelija on harrastunut ko. vuosikymmenillä? Itse aloitin 80-luvun alussa ja kaipaan silloisia koiria enkä vain ulkomuodollisesti vaan kyllä luonteellisestikin. Ne eivät olleet viettihyrriä, niitä kiinnosti ihan oikeesti miellyttää omistajaansa ei palloa tai mutukkaa... Tottakai silloin oli koirien luonteissa eroja, kuten on nytkin!
Niin siis nuo lainaukset on NYKYISESTÄ rotumääritelmästä. Viimeisin rotumääritelmän versio, johon Stephanitz itse on ollut vaikuttamassa, on vuodelta 1930. Löytyyköhän sitä keltään? Voi olla erilainen ainakin päätellen siitä, miltä rodun Siegerit silloin näyttivät: täällä Stephanitzin aikakauden viimeiset (vuosilta 1922-1929)
http://www.sensuroitu.net/GSD/1922.htm.
täll meidän omall ei kyll oo laskeva selkälinja vaan todellakin suoraselkäinen, nuo perse alhaalla roikkuvat on tosi rumii ja alistetun näkösii.
ovat olleet.
Kyllä se rotumääritelmä on muuttunut paljonkin ennen ja jälkeen ratsumestarin.
Eka rotuyhdistys ja -määritelmä tehtiin 30 vuotta ennen ratsumestaria.
Ratsumestarin mielestä Horad/Hektor oli rodun ihannekoira. Siis lähellä täydellisyyttä ja sen vuoksi sitä käytettiin tiiviisen sukusiitokseen.
Eniten noissa kuvissa pistää silmään koirien "keveys". Pitkäjalkaisemman näköisiä kuin nykyään. Varmaan liikkuneet aikas kepeästi. Paimenkoiratausta näkyy noissa vielä. Näyttäis siltä, että heti Stephanitzin kuoltua koirat alkoi muuttua raskaammiksi.
...HIEMAN laskevan selän yli HIEMAN laskevaan lantioon asti, SELKÄLINJAA RIKKOMATTA...
...reisi ja sääri muodostavat (VAIN) 120 asteen kulman...
Katoppas joku kerta nykyisiä muotovalioita oikein kriittisesti ja vertaa niitä kirjaimellisesti rotumääritelmään.
Miksi ihmeessä kohtuus ei riitä ja koirat pitää ylityypittää? Tuomarit silmät auki ja järki päähän!! Murh!
Nuo koirat vastaavat tismalleen käsitystäni ja mieltymystäni ihannesakuista!! Löytyy tyylikkyyttä ja uljautta, ja sitä luonnollisuutta myös! Rotupiirteet näkyy selvästi, mutta mitään ei ole vedetty yli.
Eipä näy tuollaisia enää nykyään missään...
muistuttaa eniten noita 70-luvun koiria, näistä Arras vom Haus Helma ja Dick von Adeloga isommilla päillä ja hieman eri pigmentillä. koirallamme tosi hieno musta maski ja mustaa & ruskeaa yhtä paljon värityksessä. (nykyään meinaa olla todella paljon enempi ruskeaan meneviä). suora selkä,terve ja mahtava luonne :)
omasta sanoi eläinlääkäri että todella hyvän mallinen saksanpaimenkoira ja häntäkin lähtee juuri oikeassa linjassaja tää lääkäri tuntee sakut rotuna, hänellä itsellään on ties kuinka mones samanrotunen koira. meidän oma ois kuulemma hyvä malliltaan esim. poliisikoiraksi.
oli eka saku 75-82. varsinainen poliisikoira REX:) viimeisin sakuni kuoli liki 15 vuotiaana v.2007
Nyt minulla on aikalailla samanoloinen 7-kuinen kakara tuossa kasvamassa kuin ekani oli.. Välillä ihan liikutun yhdennäköisyydestä ja "tutusta" käytöksestä.
(koirat eivät ole tietääkseni sukua toisilleen). Tämä tuntuu olevan hiukka sosiaalisempi kuin ensimmäinen, mutta muuten yhtä "jäpäkkä".
Käyttölinjaista etsin, ja näyttelylinjainen jäi käteen;)
Ja tyytyväinen olen valintaani...
Suojeluun en tod. näköisesti olisi innostunut vaikka olisin käyttiksenkin ottanut, joten eiköhän me tämän kanssa harrastella ihan iloksemme kansallisella puolella.
Minulta ei ole pois se että muut menestyvät puruissa , eikä se että toiset saavat sertejä näyttelykehissä.
Siihen nähden miten paljon saksanpaimenkoiria myydään , niin näyttiksiä kuin käyttiksiäkin, surullisen harvan kanssa harrastetaan yhtään mitään. Suurin osa saksanpaimenkoirista menee pihavahdeiksi, komeiksi koristeiksi juoksemaan ikänsä talon nurkalla olevaa tarhaa ympäri.
Siksi mielestäni on yks hiton hailee mikä koiran linja on, kunhan sen kanssa touhutaan ja harrastetaan.
myös luonteeseen ulkonäköseikkojen lisäksi? Voi olla, että olen väärässä, mutta mun mielestä sekin on mennyt huonompaan suuntaan. Edellinen sakuni oli sitä "vanhaa kunnon sakua". Terveyspuoli ei ollut ihan parhaasta päästä, mutta luonne oli loistava. Vaikka se olikin se pentueensa dominoivin uros, se oli miellyttämishaluinen aina ja perusluonne sanalla sanoen: kiltti. Nykyinen on sellainen epeli, että jos on väsynyt, kuumeessa tai muuten ei ihan terässä, yrittää se oitis niskanpäälle. Olen kuullut muiltakin samaa näiden nykysakujen luonteesta.
Varmaan tuo ulkomuoto ei niin suuri uhka ole geeleillä, jos vielä saisisvat muutaman kilon karsittua.
Suurin uhka, ja jo toteutunut kauhukuva on luonteen romahtaminen.
Matkalaukku, pahvipää, kallotyhjiö ovat melkein rotumääritelmään lisättäviä määreitä pitkästi nly puolelle jalostetuille koirankuvatuksille.
Tämä on ns. rappeutumis ilmiö. Tuttu jo Euroopan aatelisten keskuudessa.
Ahdas sisäsiitos, määrättyjen asioiden korostaminen vaikuttaa yllättävästi psyykkiseen kehtykseen.
oikea vertaus, tuo viittauksesi degeneroitumiseen. Sitten myös käyttisten vietit. Olisko mahdollisesti syy siihen, että otsikoihin on niin useasti sakemannikin viimeaikoina päässyt.
Ei vissiin ole tähän mennessä päässyt yhtään käyttölinjan sakemannia otsikoihin muutakuin virkakoirissa jotka ovat löytäneet kadonneita ihmisiä.
Uutisotsikoiden purematapauksissa ei taida olla yhtäkään käyttistä, kaikki näyttelylinjaisia tai paperittomia.
Että nämä purematapaukset ovat seurauksia syistä.
Ja se syy on narun yläpäässä.
Jos koira huolletaan hyvin, tehdään peruskoulutus koiran luonteen mukaisesti, muistetaan, että yksilöillä on eroa kuin yöllä ja päivällä, ei ongelmia pitäisi esiintyä.
Tietenkin on aina suurempi vaara, kun jokin käyttöpuolen vahvaluonteinen, dominoiva kaksiviettinen koira joutuu omistajalle, joka sen inhimillistää, pyytää siltä, teitittelee sitä, lepertelee, jne... voi tapahtua kauheita.
Samoin kun tällainen koira sattuu egoaan pönkittävälle, seuraukset voivat olla pahat.
Mutta molemmat omistajatyypit saavat beaglestakin ongelmakoiran.
"Tietenkin on aina suurempi vaara, kun jokin käyttöpuolen vahvaluonteinen, dominoiva kaksiviettinen koira joutuu omistajalle, joka sen inhimillistää, pyytää siltä, teitittelee sitä, lepertelee, jne... voi tapahtua kauheita. "
Tuskin siinä yhtään huonommin käy kuin sen näyttelylinjaisen koirankaan kanssa.
Tosi on että oli koira melkein millainen vaan, jos omistaja on epäjohdonmukainen eikä kohtele koiraa koirana ja laumassa itseään arvoasteikossa alempana, näitä purematapauksia tapahtuu.
Voisin kyllä väittää että se piesty koira todennäköisesti ei ole vaaraksi kenellekkään. Koiran elämä on kyllä huonoa ja vääränlaista, mutta nää ihmisiä pureskelevat ongelmatapaukset ovat lähtöisin tilanteista joissa koiraa ei hallita ja se kuvittelee olevansa laumassa se joka päättää miten asioihin reagoidaan.
Ongelma voi olla arka tai sairas koira.
Tällainen ahdistettuna "nurkkaan" voi tehdä pahojakin.
Arkoja on niin nly kuin ktö puolella.
Näissäkin tapauksissa ohjaajalla vastuu. Huono koiranluku taito ei tee hyvää.
sähkäri,että kysyvät koiranomistajalta koiran linjoissta,jos ei ole uhri muistanut asiaa tiedustella omistajalta!!
Mihin perustat tietosi koirien lijoista,tai suvuista tai suvuttomuudesta julki tulleista purematapauksissa?Tuskin kuitenkaan mihinkään faktaan,ehkä toiveisiin ja sitä kautta pelkoon,jos purema tapaukset olisivatkin käyttöpuolen tekosia,niin joku voisi epäillä niiden erinomaisuutta.
Myös vastapuolen mustamaalaus on syy,jopa ilman sen parempia perusteluita ja tietoa,pelkkä mutu-tieto riittää.
Siksipä työni(pieneläinhoitaja 22v) ja harrastus ja luoennetestituomarin laskutikkuna toimineena(15v) antavat minulle jonkin moisen otannan koirien luonteiden kehityksestä spk:lla,ja muutama henkilökohtainen kisakoira,joista 3KVA x2-3 lajia antaa ehkä tuloksista ja tilanteesta toisen kuvan.
Aloitetaanpa koirista jotka tulevat meille hoitoon,esim.poliisin virkakoirat.Kun aloittelin kesätyöläisenä 80-luvulla leikkauksesta toipuva poliisikoira oli kuin mikä muu koira tahansa ja se heräsi ilman kuonokoppaa,vain joku yksilö sai kopan agressiivisen käytöksen vuoksi.Nykyään kaikille laitetaan koppa,agressiivisen käytöksen vuoksi.Käytös ei ole varmaa agressiota,vaan epävarmaa käytöstä ja koirien omilla jaloilla seisominen on harvinaista,ja tästä johtuen koirat ovat erittäin stressaantuneita.
Nlylinjaisissa taas on havaittavissa täydellistä flegmaattisuutta,ettei koira reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin,joko vasta kaikenmaailman hiluvinguttimilla ja loikkimisilla,tai ei lainkaan.Siksipä nuo purutapaukset jotka olit valmis jakamaan nlylinjaisten ja seropien kesken,tuntuvat kaukaa haetuilta,koska kyseisiä yksilöitä on huomattavan vaikea saada edes paistinlastalla irti sohvasta.Vaikea sellasta on kuvitella raatelemassa pururadalla.
Erään näyttelykoira kasvattajan luonnetestatuista koirista ei yksikään ole saanut hylsyä,ja +1 tulokia muutama,suurin osa tuloksista on+2.Luulisi nyt jonkun testatun saaneen hylätyn tuloksen,kun kerran niin viiruja ovat päästään.Normi saku menee lt +2 arvosta läpi,heittämällä,siis pitäisi mennä.LT miinuksen jostain osiosta napanneita sakuja on molemmissa linjoissa,ja yllätys oli melkoinen kun esim.yhdessä tärkeimmässä osiossa,eli toimintakyvyssä käyttälinjaisia koiria oli enemmän kuin nlylinjaisia ja muutama seka,joita pidän joissain tapauksissa kaikkein epäonnistuneimpina.Sekalinjaisia kasvattaa yleensä henkilö,jonka nlykasvatus ei ole tuottanut mainittavaa tulosta.Voihan sitä tietytsi siirtyä "toiseen" leiriin,mutta yhteinen tekijä kasvattajilla on vähäinen nly menestys.Ei kaikki,ei pidä yleistää.Mutta tulokset näillä koirilla on vähäisiä eikä ainakaan luonteiden osalta voi sanoa homman menneen eteenpäin.Näillä kasvattajilla on myös ollut puutteita luonteissa jo nlykasvateilla,ja sitten päätetään astuttaa se keskinkertaisen ulkomuodon omaava,luonteelliesti jo nlykoiraksi riittämätön yksilö oman kentän kovimalla käykoiralla.Jalostukseen riittää usein harmaa väri,sama kenttä ja BH.Näin ollaan näppärästi siirrytty jalostuksessa eteenpäin,eikös vaan?
Miinus osioita löytyi molemmista linjoista,keskeytyksiä ja hylättyjä koiria enemmän käyttö-ja sekalinjaisista.
Sama hermostunut ja epävarma käytös on nähtävissä töissä hoitamissani koirissa.Jotkut nlylinjaiset voidaan taluttaa teuraaksi,ja käylinjaisista löytyy täysin kurahermoissia amokkimaisessti käyttäytyviä yksilöitä,ja pidän paljon suurempana ja vaarallisempana riskinä käylinjaisten joutumista alottelijalle tai henkilölle,joka ei ole niin aktiivinen ja touhuuva.Se lapatossu kaupungissa on huomattavasti parempi vaihtoehto aloittelevalle,kuin se suupielet korvissa läähättävä markkinapallo,vai mitäs luulet?Kummasta oletettavasti luetaan sensaatiolehden raatelu-uutinen,lapatossusta vai markkinapallosta,ja kumpi on herkempi ohjaajan virheille,se joka venyy kuin purukumi vai se joka ei pysty pysähtymään hetkeksikään?Entä kumman ääripään koira sopii perheeseen jossa on lapsia ja aikuinen jonka koiranlukutaito on 0?
Niin ne käyttökoirathan ei mene ongelmaperheisiin,eikä alkajille,vaan kaikki yksilöt saavat omistajikseen harrastajat ja kokeneet omistajat?Kun katsoo rekisteröinti määriä ja katsoo kisakoirien määriä,yhtälö ei toimi.Johonkin katoaa suuri määrä käyttökoiria ilman tuloksia,myös hoidossa käyneiden harmaiden koirien määrä kertoo muusta kuin siitä,että käyttökoiria on vain harrastajilla.Harmaat on 99% käyttö-tai sekalinjaisia,ja kyllä meillä ainakin käy asiakkaana sellasia omistajia,joiden koiratietous ja kokemus on onnetonta ja koiranlukutaidot sitä luokkaa,että Teddynalle olis sopivin.Yleesä käylinjan hankintaan on vaikuttanut naapuri,vanhanajan suoraselkä ja väri!Siis ulkomuoto seikat!!!!
Sairauksia esiintyy molemmissa linjoissa yhtälaisesti,anaalifisteliä nlylinjaisissa enemmän kun taas selkäongelmia käylinjassa.Kuvattuja koiria on käylinjassa enemmän,ja lonkkatilasto on parempi,mutta etuosassa on rikkinäisiä hälyyttävä määrä,samoin polviongelmia.Niissä esiintyy pikkukoirille tyypillistä polviluxtraatiota,jotka johtuu polvikulman suoruudesta,eli niiden täälläkin inhottujen mutkien vuoksi.Kun kulman kuuluisi olla voimakas tehokkaan liikunnan aikaansaamiseksi,sen vajavaisuus tai polvikulman täydellinen puuttuminen aiheuttaa polven kääntymisen nurinperin.
Näyttelyissä koiria käy enemmän kuin käykoiria kisoissa,tottakai,mutta nlyistä aktiivimpaan harrastukseen siirtyy helpommin,koska ekan koiran kanssa tehty harjoittelu helpottaa siirtymistä vaativampaan tekemiseen.Nlykoirat(siis aktiivit) ovat paremmin hoidettuja kuin käylinjaiset,karvaltaan,kunnoltaan ja yleiskuvaltaan.Kun puhutaan nlykoirien nallekarhumaisuudesta,runsas turkki saattaa hämätä,esim.minun koirani on todella hoikka karvapeitteen alla,myyränturkkinen lajitoveri tottakai näyttää hoikemmalta,kuin tuo osapäivähippi.
Minun nykyinen koirani on nlylinjainen,treenataan jälkeä ja suojelua,silloin tällöin piipahdetaan näyttelyissä.Niin minä olen toiminut kaikkien koirieni kanssa,ennen vielä hiihdettiinkin talvisin.Ääripää yksilöitä löytyy kaikista linjoista,kaikilta kasvattajilta ja jopa useammasta pentueesta.
Jos koiran kasvatus menee vain yhden tai kahden ominaiuuden korostamiseksi jalostuksessa,negatiiviset ominaisuudet tulevat kasvattajallekkin yllätyksenä.Kokonaisuuden etsiminen,oman koiran virheiden tiedostaminen ja myöntäminen,sukujen ja ykilöiden yhteensopivuus,riskinotto ja hyvä tuuri ovat niitä asioita,joita tarvitaan kokemuksen ja kokeneempien neuvojen lisäksi.Ja silti voi mennä pieleen.
Jos koiran valintakriteeri on harmaa väri,suoraselkä,vanhanaikainen koira,niin enempää ulkomuoto seikkojen ei voi antaa vaikuttaa.Noi on juuri niitä wannabee susikoira ihmisiä,joilla ei ole tarkoituskaan harrastaa yhtään mitään vaan päteä koirapuistossa.
Koira pitää valita aktiviteetin,harrastuksen,elämäntilanteen ja terveyden perusteella,ei värin,koon,selän suoruuden tai polvikulman perusteella.Kun harkittu ja mietitty asia sitten toteutuu,omilla teoilla on merkitys koiran terveyteen ja käytökseen.Eikä nämäkään asiat vielä takaa täydellistä onnistumista.Kromosomien kiinnittyminen on itseasiassa se kaikkein vaikuttavin tekijä,mutta siitä saadaan tietoa vasta myöhemmin,eikä sitä näe päällepäin.Jos näkisi,niin taatusti kasvattajat päästäisivät päiviltä ne sairaat ja epäonnistuneet yksilöt,pois pilaamasta tilastoja.
Linjoissa, kasvattajissa,kaikessa on hyviä ja huonoja,luonteissa ongelmia käykoirilla,ja nlykoira omistajan halusta huolimatta voi muistuttaa sahapukkia,terveys voi olla ongelma molemmissa linjoissa,kasvattaja voi valita materiaalin väärin,riskeistä välittämättä tai tietämättään,näitä kaikkia esiintyy sp harrastuksessa,mutta mikään näistä seikoista ei parane tai katoa vaikka kuinka haukkuis nlykoirien selkiä ja kulmia.
Mun harrastusta ei haittaa joidenkin fanaattinen suhtautuminen omiin koiriinsa,linjoihin tai muuhun,kun puhutaan asiaa ja totta.Tulokset puhuu puolestaan ja harrastuksen monipuolisuus takaa jokaiselle jotain.Minun koirani on minun koirani,ja jos se ei jotain miellytä,niin mitä sitten.
Jos nlylinjaiset koirat saa tollasia inhon ja vihan tunteita pintaan,kannattas varmaan mennä johonkin ammattiauttajalle,ja välttää menemästä nlyyn,sillä siellä niitä varmaan on enemmissä määrin.Mä ainakin pyrkisin pysymään kaukana,jos mä saisin tollaisen primitiivisen ja hallitsemattoman reaktion,kuin esim.ketjun aloittaja.Jotenkin sairas ajatus inhota ja vihata jotain,noin kamalasti ja sitten vielä tietoisesti hakeutua paikkaan,missä vihan kohteet varmasti on paikalla.
Ihan sama mitä harrastatte ja minkälinjaisella,kunhan harrastatte.Nlyissä ja kisoissa käyvät koirat ovat harvemmin niitä median sensaatioita,vaan ne on niitä koirapuistokoiria,joiden omistajilla on muutakin ongelmaa,ja koira on hommattu jonkin jatkeeksi ja ylhäällä näkyvin perustein.Ja näiden koirien hyvyys muuttuu näiden omistajien käsissä näiksi ikäviksi uutisiksi,tahallaan tai osaamattomuutta,koiran luonteesta aina riippumatta.Epäjohdonmukainen ja epäoikeudenmukainen käytös koiraa kohtaan,tekee hyvästäkin koirasta ongelmatapauksen,vain hitaammin,kuin huonommasta.
tästä, lämpimästi. Vaikka kyllä joku tästäkin vielä vastaan vänkää.
Luonnetestissä ennen sai hyvät koirat hylkäävän.
vaikka esim Bc Eros.
Nykyään oikeinkin mukavat koirat saavat 170 tienoilla pisteitä. Jotkut yli 200. Se, että koira saa luonnetestistä korkeat pisteet eivät tee siitä hyvää saksanpaimenkoiraa. Vain kouluttamalla koiran kokeeseen - ja mahdollisimman pitkälle - tietää saksanpaimenkoiran luonteen.
Saksanpaimenkoira on käyttökoira ja sen sen luonne mitataaan käytössä ja koulutuksessa.
Koiran tulee olla koulutettavissa kaikkiin palveluskoiralajeihin sekä työtehtäviin vaivattomasti sekä nopeasti. Jos ei ole, yksilö ei ole hyvä.
Tuomarina kolmekymmentävuotta toimineena, ja muutaman kva kouluttaneena voin sanoa, että äärimmilleen jalostettu nly linjainen on täysi pahvipää. Johtuneeko "puhdasrotuisuudesta".
Korostan vielä, että nämä ovat ääripään koiria.
Myös käyttölinjaisissa on, no ulkomuoto? Mutta saattaa olla erittään hermorisapäiä, ja vaarallisia arkuutensa tähden.
sensaatiolehdille kirjottamaan kehoittavalle
varmasti tiedät? Lukiko lehdissä kertaakaan että: paperiton saksanpaimenkoira hyökkäsi ulkoilijan kimppuun tai näyttelylinjainen vässykkä riehaantui yllättäen ja puri lasta? Tiesitkös, että myös se paperiton voi olla käyttölinjainen, on niilläkin kaikilla joku suku takana.
Tiedän. Sekarotuisten puremistapaukset eivät kuulu tälle palstalle.
Olen omistanut ns. "nly" ja "ktly" linjaisia, ja väärissä käsissä voivat olla molemmat vaarallisia.
Mutta olen sitä mieltä eikä siinä tarvita paljoa kokemusta, että äärimmilleen jalostettu nly linjainen on pahvipää. Ja äärimmilleen jalostettu käyttis voi olla täysin koulutuskelvoton.
kattavasti ilmaisit "tietämyksesi tason".
Joskus joutuu tulemaan alemmalle tasolle, kun keskustelija majailee siellä.
tämä on vielä ihan sivistynyttä verrattuna esim. poliittisiin keskusteluihin. Rauhallista Joulua!
Hieman asiallisuutta, kiitos.
En ole wannabee-susikoiraihminen, jolla olisi tarvetta päteä koirapuistossa, vaan tervettä ja hyväluonteista tosiharrastamiseen sopivaa koiraa etsivä harrastaja. En ole saanut näyttelyistä hallitsemattomia enkä primitiivisiä reaktioita, enkä inhoa ja vihaa saksanpaimenkoiria, totaalisen päinvastoin, siksi näyttelyissä käyn ja siksi tätäkin palstaa jaksan seurata, usko tai älä.
Sinullekin selvennettäköön, että tarkoitus ei ollut tulla julistamaan omia totuuksia ja mollaamaan tiettyjä linjoja ja tiettyjä harrastajia, kuten erittäin moni muu tämän palstan käyttäjistä tekee, vaan herättää keskustelua äärimmäisyyksiä ja epätervettä rakennetta korostavasta kasvatuksesta ja yleisesti nykysakujen tilanteesta. Minulla ei ole saksanpaimenkoiran näyttelyjalostusta vastaan yhtään mitään niin kauan, kuin ylityypittäminen vältetään eikä koirien luonne ja terveys kärsi. Itse olen ylilyöntejä huonoksi onnekseni(??) onnistunut näkemään aivan liian usein, siksi tämäkin keskusteluketju. En ole eläessäni saksanpaimenkoiraa omistanut, mutta olen rodun ihailija ja aidosti huolissani sen tulevaisuudesta. (Ilmeisesti muut kuin "asiantuntijat" eivät saisi huoltaan ja mielipiteitään ollenkaan tuoda julki? Tuonpa silti.)
Ihan oikeassa olet, ettei saksanpaimenkoiraa (eikä mielestäni mitään muutakaan palveluskoiraa) tulisi ottaa, ellei sen kanssa aiota harrastaa mitään. Ihan oikeassa olet myös siinä, että koiraa ei koskaan tulisi ottaa ensisijaisesti sellaisten seikkojen kuten ulkonäön tai värin perusteella. Terveyden ja luonteen tulee jalostuksessa AINA olla ulkonäön edellä, ja juuri sitä haen takaa!
Erilaisuus on rikkaus, ja on upeaa, että saksanpaimenkoirasta löytyy niin monenlaisia yksilöitä monenlaiseen käyttöön ja monenlaiseen makuun. Ylityypittäminen ja terveyden kustannuksella tapahtuva jalostus on kuitenkin mielestäni huutava vääryys rotua kuin rotua kohtaan ja mielestäni moraalisesti erittäin kyseenalaista.
Maailmassa on jo aivan tarpeeksi (liikaa) alkuperäiset luonneominaisuutensa ja ulkonäkönsä menettäneitä, seura- ja näyttelykoiriksi taantuneita rotuja. Saksanpaimenkoira on upea ja monipuolinen palveluskoira. Toivomus: pitäkää se tulevaisuudessakin sellaisena. Ja anteeksi, kun vedin herneet nenään. =)
tämä sakki enimmäkseen valitettavasti on. Nähdään vain se oma totuus, eikä kokonaisuutta.
HERMOISTA!
Kyllä lt kertoo nimenomaa siitä mitä koira on LUONNOSTAAN ei hankituista ominaisuuksita.Onhan olemassa monen monta koiraa joilla on suojelutulos,mutta normielämä ei koirilta onnistu kun hermot on kuraa.
Ja kyllä mä luotan niihin lt tuomareihin enemmän,kuin esim.sinun tietotaitoosi,joka vaikuttaa vähäiseltä.
Kyllä luonnetesti on huomattavasti parempi luonteen mittari kuin joku sutsutulos tai jalostustarkastus.
Niihin pystyy kouluttamaan paskankin koiran, luonnetestiin ei.
Mun koiralla on sutsutulos, A75, B82 ja C87, siis kerroppa sinä nyt vähän millainen koira se on, niin ja millainen kouluttaa, minkämoinen kotioloissa jne.
Odotan mielenkiinnolla.
mistäköhän saisi sellaisia perus sakuja jotka osaavat olla kilttejä ja lempeitä,eikk´´tarttis olla mitään superkäyttöjä tai näyttely linjaisia´´ ja niil sais olla keskipitkäturkki ei lyhyttä kuten ei myöskään liian pitkää´!
et poliisikoira rex on tosi söpö vaik marc hoffman ei oo siin enää vaan lorezo fabbri sattuisko kukaan tietämään minkä linjan saku se on?´´
minä en tykkää ollenkaan semmoisista köyrä selistä... hyi millaiseksi joku on jalostanut koiran ! minä haluaisin että olisi vaan niitä suoraselkäisiä sakemannea !! mutta olen myös löytänyt netistä semmoisia sakemanni kenneleitä missä on vain suoraselkäisiä sakemanneja ! :) semmoisesta ostaisin saksarini !!!
rahaa vai?
Vietin lapsuudessani kesiä Tanskassa maatilalla 60-70 luvuilla.
Siellä oli maatiloilla vapaina juoksentelemassa saksanpaimenkoiria jotka hoitivat vahtikoiran ja paimenkoiran tehtäviä.
Ne olivat omasta mielestäni niitä hyviä vanhanajan susikoiria.
Varsin kookkaita,selkä oli vain erittäin lievästi alas laskeva,lähes huomaamattomasti.
Karvoitus oli yleensä pitkän sorttinen.
Ei esiintynyt luonnevikoja,ei neuroottisuutta.
Olivat vieraita kohtaan epäluuloisia mutteivat rynnänneet suoraan puremaankaan.
Monella maatalon pojalla oli kaverina susikoira,varsinaisia Rin Tin tinejä vai onko aika sitten kullannut muistot?
Kukaan silloin edes puhunut mistään lonkkavioista tai selkävioista.
Kaivelin vanhoja valokuvia muistin tueksi....kyllä ne olivat vain niin totaalisen erilaisia kuin nämä nykyiset sakemannit,ei samaksi roduksi tunnistaisi.
Ei taida ihan tuollaisia susikoiria enään löytyä Tanskastakaan.
Ai niin....vaikuttikohan se koirien terveyteen mitenkään mutta söivät samaa ruokaa sikojen kanssa..... :-)
sama sankari joka kirjoitti tämän saman lorun jo jokin aika sitten tänne ja ite vastailee omaan aloitukseensa! Just jeejee mikä älynväläys ;)
Ihan voisin vinkkiviitosena sinulle että hanki elämä....
Miksi olet niin tyhmä että saman kirjoituksen laitat tulemaan? Oletko ottanut yhteyttä oman paikkakuntasi mielenterveys toimistoon?
Halpaan menin minäkin, ennen kuin aloin tarkemmin katsoa että hittojako tätä taas vaahdotaan !!
Yli vuoden takainen Käyttis/ Näyttis painiottelu.
Revanssi vissiin!!
Hyvä vitsi!!