Eli siis, erosin poikaystävästäni noin puoli vuotta sitten, enkä vieläkään ole päässyt yli. Kaikkea mahdollista on yritetty mutta ajatukset ajautuvat aina vaan tähän samaan tyyppiin. Pahinta on vielä että olemme samassa koulussa ja näemme todella usein. Lupasimme olla ystäviä mutta keskustelut ovat nykyään aika lyhkäsiä ja aina jos hänellä on hauskaa minä olen hiljaisempi ja myös toisinpäin. Eli tuntuu, etää tilaa ei ole molemmolle. Ja emme pysty pitämään yhdessä hauskaa. Ottaa vaan niin paljon päähän aina kun muistelee vanhoja aikoja ja toivoo vieläkin, että siihen aikaan voisi palata. onkos mitään vinkkejä miten pääsisi lopullisesti yli? tai jotain mikä helpottaisi.
miten päästä yli?
minni__123
1339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itselläni on aikalailla sama juttu, siitä on jo yli 5 kuukautta kun erosin poikakaverista. Olen hänen jälkeen seurustellut yhden kanssa, ja nyt parhaillaan seurustelen. Pidän todella paljon tästä ihmisestä, kenen kanssa nykyään olen, mutta silti en voi mitään että on vieläkin hieman tunteita tätä edellisestä poikakaveria kohtaan. :/
Välillä on tullut aikoja, että olen saanut tämän eksäni ajatuksista pois, mutta sitten se taas tulee takaisin ajatuksiini. Välillä vaan kun ei voi olla ajattelematta häntä.
Nyt sitten tämä eksä rupesi ottamaan yhteyttä tässä joku parisen viikkoa sitten, selitti kaikkea mm. "olet tärkeä", "olisin tahtonut sillon olla sun ka...", "haluun olla yhteydessä", "lupaan vastata jatkossa paremmin sulle", "haluaisin nähdä sut, kun ei olla aikoihin nähty". No itsehän tahdoin todella kovasti nähdä häntä (siis kaverimielessä). Vaan hän sitten vähän niinkun päätti "leikkiä" mun kanssa. Yhteyttä ei pahemmin enään pidä, lupauksesta huolimatta. Monta kertaa on pitänyt nähdä, vaan hänelle aina tullut joku este "ei jaksa", "oon kaverilla" ym.
Tässä muutama päivä sitten päätin, että nyt pistän ihan kokonaan yhteydenpidon häneen poikki, koska en jaksa enään sellaista katella. Puhelinnumeron hävitin kokonaan, ettei tule unissakaan soitettua/lähetettyä hänelle viestiä ym. Vaan musta tuntuu, että sorrun antamaan hänelle anteeksi jos hän yhteyttä ottaa.. :/ huoh.