Yhteenveto

Yhteenveto Islamilaisesta ruokavaliosta

Rauha Teille,

Koska tämä aihe käsittää useita eri asioita ja näkökulmia, kirjoitamme asiasta Herra Sistanin fatwojen perusteella, niin että kerralla käsitellään tärkeimmät säännökset.

Paras tapa tutkia uskontoa, on sen perusteella mitä ihmisiltä vaaditaan sen laeissa. Mielipiteet voivat olla ristiriidassa, mutta kun tarkastellaan lakeja, näkyy millainen uskonto on kyseessä. Haluan siis korostaa, että Islam on shiianäkökulmasta helppo uskonto ja olemme tästä asiasta hyvin ylpeitä. Lukiessaan tekstiä lukija voi käsitellä kaikkia ruokavalioon liittyviä kysymyksiä, tulee huomaamaan tämän.

Käsittelemme ensin lyhyesti muutamaa periaatetta, joita ei enää myöhemmässä tekstissä uudelleen selitetä:

1. Nädjes on rituaalisesti epäpuhdas (esim. veri, virtsa, uloste, alkoholi, sika, haram-liha eli liha, jota ei ole teurastettu islamilaisittain jne.). Ainetta joka on nädjes ei saa syödä eikä juoda. Aine, joka ei itsessään ole nädjes, voi tulla sellaiseksi, jos siihen sekoitetaan nädjes ainetta tai jos se joutuu kosketuksiin, jonkin esineen kanssa, joka on nädjes. (Esim. kattila jossa on käsitelty sianlihaa, pitää puhdistaa, ennen kuin siinä valmistetaan halal-lihaa. Muussa tapauksessa halal-lihakin muuttuu nädjesiksi).

2. Shiialla on yksimielinen laki, että kaikki asiat ovat puhtaita, niin kauan kuin ei tiedetä, että se on nädjes. Tämä koskee kaikkia paikkoja ja kaikkea.

3. Estehaleh tarkoittaa aineen muuttumista toiseksi aineeksi, niin että siitä ei enää käytetä samaa nimitystä. Paras esimerkki tästä on luonnollisen alkoholin muuttuminen etikaksi.

Ruokaa koskevat yleiset säännöt

Tässä käsitellään pääkohdat fatwojen sisällöstä.

Herra Sistanin fatwa 154:

Kirjan kansojen (esim. juutalaiset, kristityt) ruoka on sallittua, ellei tiedetä varmasti, että se sisältää kiellettyjä aineita. Kirjan kansat ovat rituaalisesti puhtaita.

HUOM! Fatwat 155 – 158 eivät koske lihaa, eläinrasvaa tai lisäaineita.

fatwa 155:

Ei-muslimit, jotka eivät kuulu Kirjan kansoihin (esim. hindulaiset, buddhalaiset) eivät ole rituaalisesti puhtaita. Muslimi saa syödä heidän valmistamaansa ruokaa kahdella ehdolla: hän ei tiedä, että ruokaan on koskettu märin käsin ja että hän ei tiedä, että se sisältää kiellettyjä aineita.

fatwa 156:

Muslimi saa syödä sellaisen henkilön valmistamaa ruokaa, kenen uskoa tai uskontoa hän ei tiedä, ellei hän tiedä, että se sisältää jotain kiellettyä. Muslimin ei ole pakko (wajeb) kysyä henkilöltä hänen uskostaan tai uskonnostaan.

fatwa 157:

Muslimin ei ole pakko kysyä ruuan sisältämistä aineista eikä sitä, onko kokki koskenut sitä märin käsin.

fatwa 158:

Kaikki pakattu ruoka on muslimille sallittu, vaikka hän epäilee että se sisältää jotain kiellettyä tai hän epäilee, että valmistaja on koskenut sitä märin käsin.

(Aeimmin toimme jo yleissäännöt, että kaikki on puhdasta. Käytännössä jos henkilö epäilee eikä tiedä jotain asiaa, se on rituaalisesti puhdas.)

fatwa: 183:

Q: Onko luvallista syödä halal-ruokaa, joka on höyrykypsennetty sellaisen lihan höyryssä, joka ei ole Islamin lakien mukaan teurastettu?

A: Se ei ole sallittua, koska ruoka, joka kysymyksessä mainittiin, katsotaan epäpuhtaaksi (nadjes), sillä se on ollut märässä kosketuksessa, sellaisen lihan höyryyn, joka ei ole teurastettu islam lain mukaan.

Liha

fatwa 159:

Muslimi saa ostaa kaikenlaista halal-lihaa muslimikauppiaalta, joka myy sitä muslimeille.

(Fatwa sisältää myös yksityiskohtaisia sääntöjä islamilaisen teurastuksen hyväksyttävyydestä.)

fatwa 160:

Jos muslimi tietää, että liha on eläimestä, jota ei ole teurastettu islamin lakien mukaan, liha on nädjes (mayta=meiteh).

fatwa 161:

Jos muslimi ostaa tai saa lihan ei-muslimilta tai toiselta muslimilta joka on saanut sen ei muslimilta eikä kysynyt teurastuksesta, liha on haram. Jos muslimi ei tiedä oliko eläin teurastettu islamin lakien mukaan sitä ei kutsuta nädjes, mutta silti liha on haram.

(Koska tiedämme, että ei-muslimin (kafär) kautta ei tule islamilaisittain teurastettua lihaa.)

fatwa 173:

Q: Lihapaketin päällä lukee, että se on tuotettu Muslimimaassa ei-muslimien yrityksessä, ja että ”teurastettu islamin lain mukaisesti”. Saammeko syödä tätä lihaa? Voimmeko syödä lihaa, joka tulee Muslimien yrityksestä ei-muslimimaista? Mikä on sääntö, jos lähde on ei-muslimien yritys ei-muslimimaasta?

A: Paketin päällä olevalla merkinnällä ei ole mitään merkitystä. Jos tuottaja on Muslimi tai se oli tuotettu paikassa, jossa Muslimit ovat enemmistö ja ei tiedetä, että tuottaja oli ei-muslimi, on luvallista syödä sitä. Mutta jos tuottaja on ei-muslimi tai se oli tuotettu paikassa, jossa Muslimit eivät ole enemmistö (englannin kielinen fatwa: ”eikä tiedetä” onko tuottaja Muslimi), ei ole luvallista syödä sitä.

fatwa 175:

Q: Useat yritykset teurastavat suuria määriä kanoja kerralla (so. samanaikaisesti). Jos teurastuskonetta käyttävä henkilö on Muslimi, joka sanoo (englanninkielinen fatwa ”takbirin”) ja Allahin nimen vain kerran, kanojen (samanaikaisen) teurastuksen aikana, onko luvallista syödä tuota lihaa. Jos epäilemme, ovatko tällaiset kanat halal, voimmeko (hylätä epäilykset) syödä niitä ja olettaa että ne ovat rituaalisesti puhtaita (tahir)?

A: Jos hän toistaa Allahin nimeä, niin pitkään kun kone jatkaa teurastusta, se on riittävää. Tapauksessa jossa epäilee sen olevan halal (epäilys koskien Allahin nimen lausumista), sitä voidaan pitää rituaalisesti puhtaana ja käyttää.

fatwa 176:

Q: Onko luvallista ostaa lihaa supermarketista, jonka omistaja on Muslimi ja joka (myös) myy alkoholia, jos ajattelee että se on teurastettu Islamin lakien mukaan?

A: Kyllä, se on luvallista; ja se on halal syötäväksi, vaikka se alun perin olisi tullut ei-muslimilta, niin kauan kuin on todennäköistä, että kaupanpitäjä on varmistanut, että se teurastettiin sharia-lain mukaisesti; mutta ei jos tämä ei ole todennäköistä, se ei ole sallittu..

(Se että muslimi myy alkoholia on synti, mutta tämä asia ei liity siihen onko liha halal.)

Kala:

fatwa 162:

Kala on halal, jos
1) jos sillä on suomut (ts. se ei ole ns. ihokala)
2) muslimi on varma tai tietää että se pyydystettiin elävänä tai että se kuoli ollessaan verkossa

Kalan teurastajan ei tarvitse olla muslimi eikä hänen tarvitse sanoa ”Bismillah”.

fatwa 163:

On sallittua syödä katkarapuja, jos ne on pyydystetty elävinä.

On kiellettyä syödä sammakoita, hummeria, kilpikonnia, äyriäisiä, etanoita ja rapuja.

fatwa 164:

Halal-kalojen mäti on sallittu ja haram-kalojen mäti kielletty.

Viinietikka:

fatwa 188:

Q: On olemassa etikka, joka tehdään viinistä, niin että se on ensin viiniä ja sitten tuotantoprosessin aikana se muuttuu etikaksi. Siksi pullon etiketissä lukee ”viinietikka” erotuksena etikoista, jotka on tehty ohrasta tai muista aineista. Yksi merkeistä (jotka erottavat viinietikan viinistä itsestään) on, että nämä viinietikkapullot ovat etikkojen kanssa eikä koskaan ole tapahtunut, että ne olisi laitettu viinihyllyihin. Lisäksi ei ole eroa tällaisen etikan ja esim. taateleista tehdyn etikan välillä. Joten, voiko tätä viiniä, joka on muuttunut etikaksi, pitää etikkana muutoksen (estehaleh) sääntöjen mukaan.

A: Jos etikka nimitystä voidaan käyttää siitä tavallisten ihmisten mielestä, kuten kysymyksessä kuvaillaan, sama sääntö jota sovelletaan etikkaan koskee sitä (Se on puhdas sekä luvallinen).

Alkoholi:

fatwa 165:

Muslimille on kiellettyä juoda viiniä, olutta tai mitään joka päihdyttää – kiinteää tai nestemäistä.

(Juominen on kielletty – vähän tai paljon)

fatwa 166:

Muslimille on kiellettyä syödä pöydässä, jossa tarjoillaan alkoholia. Ehtiate wajeb on edes istua pöydässä, jossa tarjoillaan alkoholia.

fatwa 167:

Muslimille on luvallista mennä paikkoihin, jossa tarjoillaan viiniä ruuan kanssa, edellyttäen että se ei edistä tuon ravintolan suosiota.

fatwa 168:

Kaikki alkoholi, joka on tehty (johdettu) joko puusta tai muista lähteistä on tahir (rituaalisesti puhdas). Siksi ruoka, jonka valmistuksessa on käytetty alkoholia, on tahir (rituaalisesti puhdas). Nesteet joihin sitä on liuotettu ovat myös tahir (rituaalisesti puhdas).

fatwa 63:

Q: Ovatko alkoholijuomat puhtaita? Onko olut puhdas?

A: Ei ole epäilystäkään alkoholijuomien epäpuhtaudesta. Mitä tulee olueeseen sen on epäpuhdas ehtiate wajeb; kuitenkin se on epäilemättä haram.

(Viini ja olut eivät ole valmistettu puusta tai muista lähteistä so. kemiallisesti. Tästä selviää myös, jos lääkäri käyttää puusta tai muista lähteistä valmistettua alkoholia puhdistusaineena, ne ovat Herra Sistanin fatwan mukaan rituaalisesti puhtaita. Tästä syystä myös deodorantit, hajuvedet ovat rituaalisesti puhtaita.)

fatwa 39:

Kaikki alkoholit, jotka on valmistettu (uutettu) puusta tai muista lähteistä (so. kemiallinen ”zänäti”) ovat rituaalisesti puhtaita, eivät najes (rituaalisesti epäpuhtaita). Siksi lääkkeet, hajuvedet, makeiset (”shokolad” persiankielinen fatwa), ruoka (”food” englanninkielinen fatwa), jotka sisältävät alkoholia ovat puhtaita ja niitä voi käyttää. On myös luvallista syödä sellaista ruokaa, jos alkoholin määrä on erittäin pieni, esim. 2 %.

(Huom. tästä selviää, mikä alkoholi on puhdasta ja mikä epäpuhdasta eli mitä voi syödä ja mitä ei. Alkoholin valmistustapa (eli ei koske esim. viiniä ja olutta) on tiedettävä. Ilmiselvää on että mikä tahansa aine, joka päihdyttää on kiellettyä syödä/juoda).

fatwa 186:

Q: Onko luvallista juoda olutta/kaljaa, jossa lukee ”alkoholiton”?

A: Se ei ole luvallista, jos ”olut/kalja” tarkoittaa juomaa, jota tehdään ohrasta, joka aiheuttaa lievän humalan. Mutta jos se tarkoittaa ohrasta tehtyä juomaa, joka ei aiheuta lievää humalaa, siinä ei ole ongelmaa.

Juusto:

Q: Jotkut ei-muslimimaissa valmistetut juustot sisältävät juoksutetta, joka on otettu naudasta tai muista eläimistä. Emme tiedä, onko juoksute otettu eläimestä, joka oli teurastettu Islamin lakien mukaan; emmekä tiedä onko se muutettu joksikin muuksi aineeksi (estehaleh). Onko luvallista syödä tällaista juustoa?

A: Ei ole mitään ongelmaa tällaisen juuston syömisessä.

Liivate (gelatiini)

fatwa 178:

Q: Gelatiinia käytetään lukuisissa juomissa ja ruoka-aineissa Lännessä. Emme tiedä onko gelatiini kasvisperäistä vai eläinperäistä; ja jos se on eläinperäistä emme tiedä onko se luusta tai luun ympärillä olevista kudoksista. Emme myöskään tiedä oliko eläin halal meille vai haram. Saammeko syödä tällaista gelatiinia?

A: On luvallista syödä sitä, jos epäilys kohdistuu siihen, onko se eläin- vai kasvisperäistä.

Ehtiat: jos tiedämme että se on eläimestä otettu, ei ole luvallista syödä sitä, ilman varmistumista siitä, että eläin oli teurastettu sharian mukaan, vaikka se olisi valmistettu tuon eläimen luusta.

Tietysti jos kemiallinen muutos (estehaleh) tapahtuu gelatiinin teollisen valmistusprosessin aikana, ei ole ongelmaa syödä sitä.

Samoin jos epäilee, oliko eläin teurastettu Islamilaisittain vai ei, sittenkään ei ole ongelmaa (tästä eläimestä tehdyn) gelatiinin lisäämisestä ruokaan niin pienin määrin, että se täysin liukenee siihen.

Lisäaineet ja säilöntäaineet:

fatwa 189:

Q: Ruokien ja makeisten samoin kuin purkkiruokien valmistajia vaaditaan mainitsemaan myytävän tuotteen ainekset. Estääkseen ruuan pilaantumisen tuottajat lisäävät säilöntäaineita niihin. Nämä säilöntäaineet voivat olla eläinperäisiä ja ne luetellaan kirjainkoodeilla kuten ”E” ja lisänä numero kuten ”E472” jne.

Mikä on sääntö koskien seuraavia tilanteita?

A:

1. Kun ei tiedetä näiden säilöntäaineiden alkuperää?
2. Jos näkee listan, jonka ovat julkaisseet ne, joilla ei ole tietoa kemiallisen muutoksen säännöstä (estehaleh: puhdistava aine) ja listassa lukee, että ne ja ne kirjaimella ja/tai numerolla koodatut aineet ovat kiellettyjä, koska ne ovat eläinperäisiä?
3. Kun tutkii alustavasti ja päätyy siihen, että säilöntäaine ei säilynyt alkuperäisessä muodossaan vaan muuttui ominaisuuksiltaan ja muuttui toiseksi aineeksi?
4. On luvallista syödä ruokaa, joka sisältää näitä säilöntäaineita.
5. Jos ei ole varmistettu, että se on eläinperäistä – vaikka sellaista väitetään – on luvallista syödä sitä. Samoin (se on luvallista), jos on varmistettu (että se on eläinperäistä), mutta on epävarma tuleeko se epäpuhtaasta (mayta) ja että sen ruokaan sekoittunut määrä on niin vähäinen, että se on täysin liuennut tavallisten ihmisten mielestä.
6. Ei ole ongelmaa soveltaa sääntöä puhtaudesta ja luvallisuudesta, silloin kun kemiallinen muutos on todistettu siinä muodossa että se muuttuu toiseksi aineeksi ja tavallisten ihmisten mielestä mitään alkuperäisestä aineesta ei ole jäljellä.

fatwa 190:

Q: Jos pyydetään vastaamaan seuraaviin kahteen kysymykseen:

a) Onko gelatiinia itsessään pidettävä puhtaana (tahir)?

b) Jos epäilemme onko kemiallinen muutos (estehale) tapahtunut (gelatiinin valmistusprosessissa), koska on epävarma käsitteestä ja estehale-säännön soveltamisen laajuudesta, ulotammeko aiemman tiedon (esteshab) niin, että gelatiini on vielä puhdasta?

A:

a) Gelatiinia joka on peräisin eläimestä, jos alkuperän epäpuhtautta ei ole todettu (esimerkiksi, jos on mahdollista, että eläin oli teurastettu Islamin lakien mukaan), pidetään puhtaana. Kuitenkaan, sitä ei pitäisi lisätä ruokaan, paitsi sellainen määrä, että se liukenee täysin. (Tämä tarkoittaa että se on puhdas (tahir), mutta sitä pitäisi käyttää ruokaan vain hyvin pieniä määriä).

Tämä (jälkimmäinen varotoimi) on tapauksille, joissa ei ole varmistettu että eläin oli teurastettu Islamin lain mukaan eikä estehale ollut tapahtunut. (Jos toinen näistä kahdesta asiasta varmistettiin, sitten ei pitäisi olla mitään rajoitusta gelatiinin käyttämiseen ruuissa).

Yllä oleva sääntö ei muutu jos gelatiini oli peräisin sellaisista osista eläintä, joilla on tunto (kuten jänne, rusto) tai sellaisista joissa ei ole tuntoa (kuten luut). Tämä sääntö osista joilla ei ole tuntoa perustuu ehtiate wajeb.

Kuitenkin jos sen epäpuhtaus on todettu (esimerkiksi, että tiedetään että se tulee kiistämättä epäpuhtaasta eläimestä tai sellaisen eläimen jänteistä, jota ei teurastettu islamin lain mukaisesti, tai sen puhdistamattomista luista, (missä tapauksessa sitä pidettäisiin motenädjdjes, koska se olisi ollut märässä kosketuksessa epäpuhtaaseen osaan), sitten sitä pitäminen puhtaana ja luvallisena käyttää ruoka-aineissa riippuu estehalen toteamisesta. Ja tässä tapauksessa (tapahtuiko estehale vai ei) pitäisi katsoa ihmisten yleistä havaintoa. Olemme selittäneet kriteerit aiemmin.

b) (Esteshab) on periaate, joka sanoo, että epäilyksen tapauksessa pitäisi käyttää aiempaa tietämystä tästä asiasta ennen kuin todistetaan toisin). Esteshab-periaatetta ei voi soveltaa tapauksiin, joissa epäillään (lain) koskeeko laki asiaa eikä tapauksissa laista itsestään – koska on todistettu asiaa kuuluvissa Usul-tieteen kohdissa, koska epäpuhtauden (najasat) aihe liittyy yleiseen käsitteeseen tavallisten ihmisten näkemyksestä, tarkkojen ihmisten silmissä, sen osioiden jatkuvaan olemassaoloon – tämä tekee epäilyksen estehalen tapahtumisesta (onko sen soveltaminen rajoitettua vai laajaa) epävarmuudeksi epäpuhtaiden osioiden olemassaolon jatkuvuudesta (gelatiinissa). Ja siksi on kysymys lain soveltamisesta. Siksi ei ole ongelmaa soveltaa esteshab-periaatetta tähän tapaukseen. Allah tietää parhaiten.

fatwa 191:

Q: Olemme epävarmoja länsimaissa kaupoissa myytävien ruokien ainesosista: voi olla että siinä ei ole meille kiellettyjä aineita tai se voi sisältää niitä. Saammeko syödä sellaisia tuotteita katsomatta niiden ainesosia, tai kysymättä niistä? Vai eikö se ole meille luvallista?

A: On luvallista (syödä sellaista ruokaa) niin kauan kuin ei tiedetä että se sisältää lihaa, rasvaa ja niistä otettua, jotka ovat meille kiellettyjä.

fatwa 192:

Q: Onko luvallista käyttää ruuissamme öljyjä, jotka on otettu kalasta, joka on meille kielletty? Entä tällaisten öljyjen käyttäminen muihin asioihin?

A: Ei ole luvallista syödä sellaisia öljyjä, mutta niiden muu käyttö on sallittua. Allah tietää parhaiten.

SUOMEN SHIIAMUSLIMIT
uskonnollinen yhdyskunta

Sheikh Vakili
puheenjohtaja