Sony 32W4000 100 Hz?

... tähän full hd-asiaan nyt oikeastaan pitäisi suhtautua. Monet sanovat, että ehdottomasti on hankittava full-hd. Ja silloin tietysti ajatellaan, että siinä pitää olla myös mpeg-4 full-hd -viritin. Mutta, jospa ostaisi nyt full-hd tv:n ilman tuota asiaankuuluvaa viritintä. Sitten joskus kun nuo full hd-lähetyksen ensi vuosikymmenen puolessa välissä mahd. alkavat hankitaan tallentava laite, jossa on tuo mpeg-4 -viritin ja sen avulla katsotaan full-hd-lähetyksiä. Eli aivan samalla tavalla kuin digiboksia käytetään tänään. Onko tässä mitään järkeä? Viisaammat kertokaa!
Silloin varmaan olisi myös jo hallinnassa nämä sopivuusasiat, mikä toimii minkäkin kanssa jne.

digilight kirjoitti:

... tähän full hd-asiaan nyt oikeastaan pitäisi suhtautua. Monet sanovat, että ehdottomasti on hankittava full-hd. Ja silloin tietysti ajatellaan, että siinä pitää olla myös mpeg-4 full-hd -viritin. Mutta, jospa ostaisi nyt full-hd tv:n ilman tuota asiaankuuluvaa viritintä. Sitten joskus kun nuo full hd-lähetyksen ensi vuosikymmenen puolessa välissä mahd. alkavat hankitaan tallentava laite, jossa on tuo mpeg-4 -viritin ja sen avulla katsotaan full-hd-lähetyksiä. Eli aivan samalla tavalla kuin digiboksia käytetään tänään. Onko tässä mitään järkeä? Viisaammat kertokaa!
Silloin varmaan olisi myös jo hallinnassa nämä sopivuusasiat, mikä toimii minkäkin kanssa jne.

...paljon arvoa tulevaisuutta varten. Tulevat hd lähetykset kun alkavat n. 5-7 vuoden kuluttua, niin tuon ko. telkkarin hd viritin ei tue silloisia lähetettäviä lähetyksiä, joten joudut ostamaan joka tapauksessa uuden hd virittimen, jos haluat katsoa tuolla telkulla tulevia hd lähetyksiä.

digilight kirjoitti:

... tähän full hd-asiaan nyt oikeastaan pitäisi suhtautua. Monet sanovat, että ehdottomasti on hankittava full-hd. Ja silloin tietysti ajatellaan, että siinä pitää olla myös mpeg-4 full-hd -viritin. Mutta, jospa ostaisi nyt full-hd tv:n ilman tuota asiaankuuluvaa viritintä. Sitten joskus kun nuo full hd-lähetyksen ensi vuosikymmenen puolessa välissä mahd. alkavat hankitaan tallentava laite, jossa on tuo mpeg-4 -viritin ja sen avulla katsotaan full-hd-lähetyksiä. Eli aivan samalla tavalla kuin digiboksia käytetään tänään. Onko tässä mitään järkeä? Viisaammat kertokaa!
Silloin varmaan olisi myös jo hallinnassa nämä sopivuusasiat, mikä toimii minkäkin kanssa jne.

itsekkin haluaisin ehdottomasti fullhd ruudun/resoluution 40":n (en välttämättä 32":n). ja samalla haluaisin full hd virittimkien.. mutta miksi maksaa hd virittimestä, jos/kun se ei toimi 1v kuluttua?

lisäksi toi w4500 vs w4000 tuo mukanaan paremman kontrastisuhteen 1:33000 vs 1:50000 sekä 50 hz vs 100 hz.. ja niistä voisi maksaakkin lisää..

mutta jonkin liikkeen mukaan w4500 malli tuodaan suomeen ohi sonyn maahantuonnin -> ei hyvä jatkoa ajatellen. ja ne kauppaa jotain w4370 mallia joka on teknisesti sama kuin w4500, mutta pari sataa kalliimpi.

-> aikas sekavaa sanon mä...

pardonpond kirjoitti:

...paljon arvoa tulevaisuutta varten. Tulevat hd lähetykset kun alkavat n. 5-7 vuoden kuluttua, niin tuon ko. telkkarin hd viritin ei tue silloisia lähetettäviä lähetyksiä, joten joudut ostamaan joka tapauksessa uuden hd virittimen, jos haluat katsoa tuolla telkulla tulevia hd lähetyksiä.

suht uudessa tekniikan maailmassa oli haastattelussa joku digitan (?) mies. hänen mukaansa HD lähetykset saattaa alkaa jo ensivunna, mutta tottakai maksullisina..

ne dumppaa nyt noit "muka hd viritn tv'tä".. ja seuraavaksi tammi-maaliskuussa tulee joku leima joka takaa full hdn jatkossa.. ja seuraavaksi tv jossa on hd sekä kovalevy.

-> rahastusta.

digilight kirjoitti:

... tähän full hd-asiaan nyt oikeastaan pitäisi suhtautua. Monet sanovat, että ehdottomasti on hankittava full-hd. Ja silloin tietysti ajatellaan, että siinä pitää olla myös mpeg-4 full-hd -viritin. Mutta, jospa ostaisi nyt full-hd tv:n ilman tuota asiaankuuluvaa viritintä. Sitten joskus kun nuo full hd-lähetyksen ensi vuosikymmenen puolessa välissä mahd. alkavat hankitaan tallentava laite, jossa on tuo mpeg-4 -viritin ja sen avulla katsotaan full-hd-lähetyksiä. Eli aivan samalla tavalla kuin digiboksia käytetään tänään. Onko tässä mitään järkeä? Viisaammat kertokaa!
Silloin varmaan olisi myös jo hallinnassa nämä sopivuusasiat, mikä toimii minkäkin kanssa jne.

Ensinnäkin, jos televisiota katsotaan liian kaukaa, ei Full HD:stä ole hyötyä, oli kuvamateriaali mitä tahansa. Tuo "liian kaukaa" on 32" televisiolle yli 1,5 metriä, 40" televisiolle yli 2 metriä, jne.

Jos siis katsot 32" televisiotasi vaikka 2 metrin päästä, on aivan yhdentekevää onko se Full HD vai normi HD (1366*768).

Toiseksi, televisio kannattaa ostaa nykyistä käyttöä varten, ei tulevaisuutta, koska tekniikka kehittyy tällä hetkellä todella nopeasti. Vuoden päästä saat kuitenkin paremman television puolet halvemmalla. Joten jos et nyt tarvitse kaikkia hienouksia, niin älä myöskään maksa niistä, vaan osta nyt halpa malli, ja uusi sitten kun uusille ominaisuuksille on käyttöä.

... kirjoitti:

Ensinnäkin, jos televisiota katsotaan liian kaukaa, ei Full HD:stä ole hyötyä, oli kuvamateriaali mitä tahansa. Tuo "liian kaukaa" on 32" televisiolle yli 1,5 metriä, 40" televisiolle yli 2 metriä, jne.

Jos siis katsot 32" televisiotasi vaikka 2 metrin päästä, on aivan yhdentekevää onko se Full HD vai normi HD (1366*768).

Toiseksi, televisio kannattaa ostaa nykyistä käyttöä varten, ei tulevaisuutta, koska tekniikka kehittyy tällä hetkellä todella nopeasti. Vuoden päästä saat kuitenkin paremman television puolet halvemmalla. Joten jos et nyt tarvitse kaikkia hienouksia, niin älä myöskään maksa niistä, vaan osta nyt halpa malli, ja uusi sitten kun uusille ominaisuuksille on käyttöä.

... perustuu nämä tarkkoihin etäisyyksiin perustuvat huomiosi Full HD -kuvan tarpeettomuudesta. Onko sinulla mahdollisesti omakohtaista kokemusta tai muuta faktatietoa asiasta.

digilight kirjoitti:

... perustuu nämä tarkkoihin etäisyyksiin perustuvat huomiosi Full HD -kuvan tarpeettomuudesta. Onko sinulla mahdollisesti omakohtaista kokemusta tai muuta faktatietoa asiasta.

mutta on asiasta faktatietoakin. Tässä kuvassa resoluution merkitys katseluetäisyyden suhteen:
http://kotisivu.dnainternet.fi/markovir/kuvat/Kuvia/resolution_chart.png

Tuon kaavion mukaan 32" televisiolla Full HD -resoluutiosta (1080p) alkaa olla havaittavaa hyötyä noin 150cm katseluetäisyydellä, ja täysi hyöty saavutetaan noin 120cm päästä. Vastaavat etäisyydet 40" televisiolle ovat noin 210cm ja 150cm.

Katsojan näön tarkkuudella on toki merkitystä, mutta tuo kaavio vastaa ainakin hyvin omia kokemuksiani. Lähdemateriaali vaikuttaa myös resoluution merkitykseen, leffoissa 720p:n ja 1080p:n ero on merkityksettömämpi kuin peleissä (tosin 1080p:tä tukevat videopelit ovat vielä harvassa). Skaalatussa DVD- tai TV-kuvassa on mielestäni ihan yhdentekevää, onko resoluutio 720p vai 1080p.

Full HD:tä ei siis missään tapauksessa kannata ajatella ominaisuutena, joka parantaa kuvanlaatua (edes BD-leffoissa), vaan ominaisuutena, joka mahdollistaa helvetin ison television katselemista lähietäisyydeltäkin. Ja kuten kaikki varmaan leffateatterissa ovat huomanneet, katselukokemus on ihan toista maata kun ruudun koko suhteessa katseluetäisyyteen on suuri. Mutta sellaisilla ruudun koko/katseluetäisyys -suhteilla joihin ihmiset ovat kuvaputkiaikana tottuneet, ei Full HD:stä todellakaan ole pätkääkään iloa.

... kirjoitti:

mutta on asiasta faktatietoakin. Tässä kuvassa resoluution merkitys katseluetäisyyden suhteen:
http://kotisivu.dnainternet.fi/markovir/kuvat/Kuvia/resolution_chart.png

Tuon kaavion mukaan 32" televisiolla Full HD -resoluutiosta (1080p) alkaa olla havaittavaa hyötyä noin 150cm katseluetäisyydellä, ja täysi hyöty saavutetaan noin 120cm päästä. Vastaavat etäisyydet 40" televisiolle ovat noin 210cm ja 150cm.

Katsojan näön tarkkuudella on toki merkitystä, mutta tuo kaavio vastaa ainakin hyvin omia kokemuksiani. Lähdemateriaali vaikuttaa myös resoluution merkitykseen, leffoissa 720p:n ja 1080p:n ero on merkityksettömämpi kuin peleissä (tosin 1080p:tä tukevat videopelit ovat vielä harvassa). Skaalatussa DVD- tai TV-kuvassa on mielestäni ihan yhdentekevää, onko resoluutio 720p vai 1080p.

Full HD:tä ei siis missään tapauksessa kannata ajatella ominaisuutena, joka parantaa kuvanlaatua (edes BD-leffoissa), vaan ominaisuutena, joka mahdollistaa helvetin ison television katselemista lähietäisyydeltäkin. Ja kuten kaikki varmaan leffateatterissa ovat huomanneet, katselukokemus on ihan toista maata kun ruudun koko suhteessa katseluetäisyyteen on suuri. Mutta sellaisilla ruudun koko/katseluetäisyys -suhteilla joihin ihmiset ovat kuvaputkiaikana tottuneet, ei Full HD:stä todellakaan ole pätkääkään iloa.

...tuntuu uskottavalta ja ihan järkeen käyvältä. Nyt pitäisi siis unohtaa tuo 1080p -huuma ja ruveta järkevästi katsomaan muita seikkoja, jotka auttavat hyvän kuvan toteutumisessa. Litteistä näytöistä minulla ei ole muuta kemusta kuin tietokoneen näyttöruutu. Se on laadukas Eizo. Mutta lähes aina tuttavilla, joilla jo on lcd-tv tai kaupoissa niitä katsottaessa olen huomannut, ettei kuva kertakaikkiaan ole hyvä ja näyttö ei ehdi liikkeisiin mukaan tai värisävyt eivät ole tasaisia jne. Tietysti television kuvaan vaikuttaa lähetettävän materiaalin laatu. Toisin sanoen kuinka hyvällä kalustolla se on tuotettu ja miten digisignaali on pakattu! Putkitelevisiossa laatua saatiin kun meillä oli 100 Hz käytössä. Tämä varmaankin pätee myös lcd-näyttöihin. Värien määrään taas vaikuttaa kuvan (prosessorin) bittisyvyys. 8 bitillä ei pitkälle pötkitä, mutta 14 bittiä antaa mahdollisuuden jo huomattavan paljon suuremman värimaailman (määrän) esittämiseen. Miten näitä bitti- ja muita laatuasioita pitäisi tv-näytössä tarkastella ja mihin muihin laatukriteereihin pitäisi kiinnittää huomiota? Tietokonenäyttöä ostaessani minulle mm. selvisi, että kalleimmat lcd-paneelit testataan ja valikoidan tuotantoketjusta ja hylättyjä sitten käytetään halvemmissa malleissa. Eli näyttää tuo kuvaruutupaneelien teko olevan hiukan arpapeliä, vai kuinka?

digilight kirjoitti:

...tuntuu uskottavalta ja ihan järkeen käyvältä. Nyt pitäisi siis unohtaa tuo 1080p -huuma ja ruveta järkevästi katsomaan muita seikkoja, jotka auttavat hyvän kuvan toteutumisessa. Litteistä näytöistä minulla ei ole muuta kemusta kuin tietokoneen näyttöruutu. Se on laadukas Eizo. Mutta lähes aina tuttavilla, joilla jo on lcd-tv tai kaupoissa niitä katsottaessa olen huomannut, ettei kuva kertakaikkiaan ole hyvä ja näyttö ei ehdi liikkeisiin mukaan tai värisävyt eivät ole tasaisia jne. Tietysti television kuvaan vaikuttaa lähetettävän materiaalin laatu. Toisin sanoen kuinka hyvällä kalustolla se on tuotettu ja miten digisignaali on pakattu! Putkitelevisiossa laatua saatiin kun meillä oli 100 Hz käytössä. Tämä varmaankin pätee myös lcd-näyttöihin. Värien määrään taas vaikuttaa kuvan (prosessorin) bittisyvyys. 8 bitillä ei pitkälle pötkitä, mutta 14 bittiä antaa mahdollisuuden jo huomattavan paljon suuremman värimaailman (määrän) esittämiseen. Miten näitä bitti- ja muita laatuasioita pitäisi tv-näytössä tarkastella ja mihin muihin laatukriteereihin pitäisi kiinnittää huomiota? Tietokonenäyttöä ostaessani minulle mm. selvisi, että kalleimmat lcd-paneelit testataan ja valikoidan tuotantoketjusta ja hylättyjä sitten käytetään halvemmissa malleissa. Eli näyttää tuo kuvaruutupaneelien teko olevan hiukan arpapeliä, vai kuinka?

muttei lcd:ssä, monissa tuo sadan hz ei oikein skulaa kunnolla, on enemmän haittaa kuin hyötyä. 14 bitin paneeleita et saa noihin lcd telkkuihin vielä. Taitaa olla 10 bittisyys olla parasta tällä hetkellä.

plfufd kirjoitti:

muttei lcd:ssä, monissa tuo sadan hz ei oikein skulaa kunnolla, on enemmän haittaa kuin hyötyä. 14 bitin paneeleita et saa noihin lcd telkkuihin vielä. Taitaa olla 10 bittisyys olla parasta tällä hetkellä.

...olisi optimi Hz 32, 37 ja 40 tuumasille?

plfufd kirjoitti:

muttei lcd:ssä, monissa tuo sadan hz ei oikein skulaa kunnolla, on enemmän haittaa kuin hyötyä. 14 bitin paneeleita et saa noihin lcd telkkuihin vielä. Taitaa olla 10 bittisyys olla parasta tällä hetkellä.

17bit asti.
http://www.p4c.philips.com/files/3/32pfl9613h_10/32pfl9613h_10_pss_fin.pdf

Tosin onkin sitten rahamiesten televisioita.

digilight kirjoitti:

...olisi optimi Hz 32, 37 ja 40 tuumasille?

Kaikki nykytelevisiot tukevat 50Hz ja 60Hz -tiloja. LCD-televisio ei kuvaputken tapaan välky, oli hertsejä miten vähän tahansa, vaan 100Hz -moodilla pyritään vain parantamaan liiketoistoa interpoloinnilla.

Jos televisiossa on 100Hz -moodi, niin sen saa aina myös pois päältä, joten ei siitä mitään haittaakaan ole. Hieman yleistäen, jos 100Hz-ominaisuus on toteutettu hyvin, niin sitä kannattaa käyttää peleissä ja urheilulähetyksissä, leffat ja TV-sarjat näyttävät paremmilta ilman. Puhdas makuasia, paljonko 100Hz-tuesta kannattaa maksaa lisähintaa.

Toinen ominaisuus johon kannattaa kiinnittää huomiota on 24p, joka tarkoittaa että televisio osaa toistaa Blu-ray -leffat 24Hz taajuudella. Ilman 24p-tukea leffoissa esiintyy lievää nykimistä.

Kuvakoolla ei ole hertsien suhteen mitään merkitystä.

digilight kirjoitti:

...tuntuu uskottavalta ja ihan järkeen käyvältä. Nyt pitäisi siis unohtaa tuo 1080p -huuma ja ruveta järkevästi katsomaan muita seikkoja, jotka auttavat hyvän kuvan toteutumisessa. Litteistä näytöistä minulla ei ole muuta kemusta kuin tietokoneen näyttöruutu. Se on laadukas Eizo. Mutta lähes aina tuttavilla, joilla jo on lcd-tv tai kaupoissa niitä katsottaessa olen huomannut, ettei kuva kertakaikkiaan ole hyvä ja näyttö ei ehdi liikkeisiin mukaan tai värisävyt eivät ole tasaisia jne. Tietysti television kuvaan vaikuttaa lähetettävän materiaalin laatu. Toisin sanoen kuinka hyvällä kalustolla se on tuotettu ja miten digisignaali on pakattu! Putkitelevisiossa laatua saatiin kun meillä oli 100 Hz käytössä. Tämä varmaankin pätee myös lcd-näyttöihin. Värien määrään taas vaikuttaa kuvan (prosessorin) bittisyvyys. 8 bitillä ei pitkälle pötkitä, mutta 14 bittiä antaa mahdollisuuden jo huomattavan paljon suuremman värimaailman (määrän) esittämiseen. Miten näitä bitti- ja muita laatuasioita pitäisi tv-näytössä tarkastella ja mihin muihin laatukriteereihin pitäisi kiinnittää huomiota? Tietokonenäyttöä ostaessani minulle mm. selvisi, että kalleimmat lcd-paneelit testataan ja valikoidan tuotantoketjusta ja hylättyjä sitten käytetään halvemmissa malleissa. Eli näyttää tuo kuvaruutupaneelien teko olevan hiukan arpapeliä, vai kuinka?

"Mutta lähes aina tuttavilla, joilla jo on lcd-tv tai kaupoissa niitä katsottaessa olen huomannut, ettei kuva kertakaikkiaan ole hyvä ja näyttö ei ehdi liikkeisiin mukaan tai värisävyt eivät ole tasaisia jne. "

Niinpä. Luultavasti sinäkin saat tuollaisen hiukan huonompikuvaisen telkkarin jos päädyt muuhun kuin full hd -malliin. Perustelu: kalliit mallit, joiden paneeli on full hd, sisältävät (todennäköisemmin kuin halpikset) myös paremmat kuvaprosessorit. Hankin lokakuussa Sony W4000:sen; vielä en ole huomannut kuvassa mitään moitittavaa. 4500 olisi maksanut joitakin satasia enemmän, mutta en vakuuttunut sen tarpeesta niin paljoa että olisin maksanut erotuksen.

... kirjoitti:

Kaikki nykytelevisiot tukevat 50Hz ja 60Hz -tiloja. LCD-televisio ei kuvaputken tapaan välky, oli hertsejä miten vähän tahansa, vaan 100Hz -moodilla pyritään vain parantamaan liiketoistoa interpoloinnilla.

Jos televisiossa on 100Hz -moodi, niin sen saa aina myös pois päältä, joten ei siitä mitään haittaakaan ole. Hieman yleistäen, jos 100Hz-ominaisuus on toteutettu hyvin, niin sitä kannattaa käyttää peleissä ja urheilulähetyksissä, leffat ja TV-sarjat näyttävät paremmilta ilman. Puhdas makuasia, paljonko 100Hz-tuesta kannattaa maksaa lisähintaa.

Toinen ominaisuus johon kannattaa kiinnittää huomiota on 24p, joka tarkoittaa että televisio osaa toistaa Blu-ray -leffat 24Hz taajuudella. Ilman 24p-tukea leffoissa esiintyy lievää nykimistä.

Kuvakoolla ei ole hertsien suhteen mitään merkitystä.

blueray leffaa. Leffojen tarkka tila ei ole 24Hz, vaan pikkasen alle. Jotkut telkut osaavat sen ulostaa vähemmän nykivänä.