pokkari vs järkkäri

.... kuvailen itse järkkärillä enimmäkseen. Järkkärin etu on se, että se on järjestelmä ja parhaat niistä kootaan osista ja melkein kaikki komponentit on vaihdettavissa. Järjestelmä on erittäin taipuisa luovan kuvaajan työkalu. Järjestelmän huono puoli on se että se on kalliimpi, isompi ja työläämpi. Järkkäriä voi käyttää kuten pokkaria, mutta silloin sen hyöty kuivuu harakoille.

Sellainen tekninen ero on, että pokkareissa on pääsääntöisesti pienempi kenno kuin järkkäreissä (Sigma DP1 on poikkeus tässä asiassa), mikä ei sinällään määrittele kamera tyyppiä. Pienestä kennosta on se hyöty, että kamerasta saadaan pienempi ja siihen saadaan laadukkaampi objektiivi vastaavalla hinnalla. Haittana on matala resoluution sieto eli reson kasvaessa kohina ja dyamiikka koituu helposti ongelmaksi.

Järkkärin hintaa siis nostaa kallis optiikka. Halvan pullonpohjan kanssa tilanne muistuttaa sitä, että muuten laadukkaiden stereoiden kovaääniset korvattaisiin jollain kottaraisen pöntöillä.

Löytyy niitä ihan kohtalaisen laadukkaita nykyään.
Panasonic LX3 ja Canon Powershot G10 ovat tämän hetken puhutuimpia, molemmissa hyvä kuvanlaatu ja riittävästi ominaisuuksia.
http://www.dpreview.com/reviews/compare_post.asp?method=sidebyside&cameras=canon_g10,panasonic_dmclx3&show=all

Eroja:
-G10 pidempi zoomi, mutta huonompi valovoima
-G10:ssä 14.7 megapixeliä, LX3 10 (ei kovin suurta vaikutusta ole jos ei tiedä hyödyntävänsä suuria kuvakokoja)
-G10:ssä optinen etsin(vaikka aika huono onkin)
-LX3:ssa 1280 x 720 resoluution videokuvaus ja nopeampi sarjakuvaus
-LX3 hieman pienempi
-LX3 vähemmän CA:ta ja muutenkin taitaa vähän tarkempaa kuvaa tehdä

Kalliitahan ne ovat, mutta ovatpa kyllä hintansa arvoisia, jos haluaa juuri sen mukana kulkevan pienen kameran. Noiden hinnalla saa jo käytetyn järkkärin jollain heikolla perusobjektiivilla, joka on myös vaihtoehto, jos ei koolla ole väliä.

Itselläni on tuo G10 aina mukana kulkevana kamerana ja siihen vielä Speedlite 430EX salama, niin ei haittaa, vaikka valovoima olisikin vähän heikompi.

Tässä lievästi pakattu (kuvanlaatua siis heikennetty web-käyttöön, mutta kuvakoko on sen 14,7megapixeliä) kuvatiedosto ns."studio-olosuhteissa" kuvattuna ja valmiiksi työstettynä.
http://www.aijaa.com/img/b/00863/3250498.jpg

syväterävyyden hallinta on toki hieman hankalaa, kun pienin mahdollinen aukko on F8.
Sillä ei tuote- /lähikuvissa saa lähellekkään koko kohdetta teräväksi.

Kuvaan pokkarilla ja haaveilen järkkäristä. Järkärillä olisi mahdollista se mikä pokkarilla ei ole mielekästä. Hankin digijärkkärin Canon EiOsaaSanoa 450D heti kun näen hymynhäivän Fortunan suupielessä.

Järkkärissä on isompi kenno ja pienempi lämpökohina. Järkkäristä voi heittää kittiobiskan mäkeen ja käyttää kaukoputkea kameran objektiivina. Kaukoputkessa polttoväliä pari metriä ja aukkoa riittävästi. Em. digijärkärin näyttöä voi käyttää tarkentamiseen myös kaukoputken kanssa, joka on todella mammuttimainen etu filmijärkkäreihin verrattuna.

No jaa, ehkä liian julmasti sanottu että heittää kittiobiska mäkeen, koska kaiketi sekin olisi hyödyllinen "normaalikuvauksessa", siinä ainoassa mitä pokkarilla voi tehdä.

Ja jos Fortuna hymyilee oikein kunnolla niin järkäriin voisi hankkia laadukkaita valovoimaisia pitkäpolttovälisiä objektiiveja. Kenties makro-objektiivejakin. Zoomista en kuitenkaan maksaisi lisähintaa yhtään vaikka se olisi samalla laatutasolla kuin kiinteäpolttovälinen.

Tietysti järkkäri on isompi, mutta ei se haittaa koska ei minulla sitä ole tarkoituskaan kuljettaa jatkuvasti mukana. Pokkarit ovat leluja. Kunnianhimoisempi kuvaus on vain järkkärillä mahdollista.

Puuttuisin heti otsikointiisi: "pokkari vs. järkkäri". Ei niitä voi asetella vastakkain. Molemmille on oma käyttöalueensa aktiivisella kuvaajalla. Järjestelmäkamera hyvälaatuisella normaalilla on tietysti se "perustyökalu", mutta erilaislle objektiiveille, jalustoille, salamalaitteille ja hyvälaatuiselle pokkarillekkin on tilaa kamerarepussa.

Itse kuvaan tällä hetkellä Hasselbladilla ja Canonilla. Käytettyjen Hasselien hinta-laatu on tällä hetkellä aivan loistava. Hyväkuntoisia studiokäytössä olleita kameroita saa kohtuu hinnalla. Diaprojektori oli suurepi haaste löytää, mutta Rajala pystyi toimittamaan Kindermann 66T:n kilpailukykyiseen hintaan. Niitä tehdään yhä erä silloin tällöin.

On sitten digikamerana Canon, Nikon, Olympus, Sony tai joku muu, niin harrastajasegmentin rungot ovat melko samanlaisia. Olyn ostaa se, joka haluaa pienne kameran ja Canonin taas joku, jolla on jo ennestään Canonin lasitavaraa - kuten minä.

Jos hakee tarkan euron budjetilla kameraa, niin suurempi merkitys on löytää sopiva poistotarjous. Nyt esimerkiksi Olyn 420 kittiä myydään 299€, jota voi pitää kohtuullisena hintana. Muilla merkeillä on ihan vastaavia tarjouksia, kun seuraa markkinoita.

Ym paketti on ihan ok perustaksi, mutta jostain siihen täytyy siten löytää se kunnollinen kiinteä normaali. Nikon ja osin myös Canon sekä Sony/Minolta ovat siinä mielessä helppoja vaihtoehtoja, että käytettyjä on Suomessakin hyvin kaupan.