Minulla on kohta 3v sekarotuinen koira, millä on kahdeltakin spanielrodulta perityt korvat. Karva korvissa on erittäin hentoa ja ja on käytännössä kokoajan takussa ja menee sellaiseksi vanuttuneeksi matoksi.(ihan kuin ois huovutettua villaa) Koira ei kärsi tai ole vaivaantunut näistä takkukorvistaan, mutta minua ne häiritsevät. Koira ei anna niitä kammata/harjata juuri ollenkaan ja eipä siihen takkumäärään mitkään kostit tunnu tehoavankaan..
Eli nyt kysynkin, että mitä neuvoja olisi, että sais takut kuriin? Kannattaisko käyttää ihan jollain ammatti trimmaajalla säännöllisesti vai?
ja pahimpia takkuja olen hieman leikannutkin pois, tuloksena, että mitä lyhyempi karva, sitä tiiviimpään vanuttuu...Eli kaikki hyvät neuvot tarpeen.:)
Eli nyt kysynkin, että mitä neuvoja olisi, että sais takut kuriin? Kannattaisko käyttää ihan jollain ammatti trimmaajalla säännöllisesti vai?
ja pahimpia takkuja olen hieman leikannutkin pois, tuloksena, että mitä lyhyempi karva, sitä tiiviimpään vanuttuu...Eli kaikki hyvät neuvot tarpeen.:)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miten olisi karsta ja kampa säännöllisesti käytettynä. Ei sen niin onko kyseessä seropi vaiko ei pääasia että hoitaa turkkia.Karsta kampa ja sitten myös yksirivinen karsta jonka piikit ovat päästä pyöreät ovat avaimia, turkin laadusta riippuen. Säännöllisyys turkin hoidossa välttää nuo paakut ja jos niitä tulee vetää saksilla ylhäältä alas* ja karstaa sen jälkeen. Lopulta kampa. Touhuun löytyy myös oma välineensä jos ei osaa tai on ollut laiska.
* ylhäältä alas saksilla veto vaatii kokemusta
Oli mikä pizzanseisoja tahansa hienon hienolla turkilla sen hoidon säännöllisyys on avainsana. Mene vaikka lähimpään eläintuoteputiikkiin ja pyydä turkkiin sopivat välineet. Netitse voi vain arvailla.
Seropeilla turkin hoitoon kannattaa suunistaa sinne niihin rotuihin mitä olettaa koirassa olevan. Lukee rotua yksi kaksi ja kolme tekee päätelmän ja hoitaa turkkia sen mukaan mitä olettaa oman koiran turkin olevan.
Tuskin kukaan koiraa omistava aloittaisi sillä että turkki on takussa ostin eilen koiran. Takut ja huovuttunut turkki muodostuu nopeasti sille koiralle minkä turkkia ei käydä säännöllisesti lävitse.
takkuuntuvat helposti, kuten peppupää ja kainalot myös. Ne on vain harjattava 2-3 x vk:ssa, silloin ei isoja takkuja pääse syntymään ja karva pysyy kunnossa :) Pahimmat takut minä leikkaisin irti ja sitten säännöllinen harjaus. Sellaista se on :)
Ai koira ei anna harjata... Huh huh. Opeta se koira siihen, että hoitotoimenpiteet tehdään halusi se tai ei. Harjaaminen ja muut tehdään loppuun vaikka koira kuinka rimpuilisi. Näin koira oppii että harjaus tehdään aina, jokatapauksessa. Meilläkään ei koira mitenkään nauti harjaamisesta, mutta se tehdään silti.
koira muuten turkkiaan harjata ja nauttiikin siitä, mutta korvat on sitten jo toinen juttu. kun niistä harjaaminen ja kampaaminen kun takkujen takia tuntuu enemmän. No anttapa se joskus hieman niihinkin koskea.:)
Minulla on cockerspanieli, mutta en harrasta sen kanssa näyttelyitä. En aluksi aavistanutkaan, kuinka hankalaa sen turkin hoitaminen olisi, joten takkujakin syntyi. Siitä alkoi koirani turkin hoitaminen oikein urakalla. Aluksi katsoin koirani turkin läpi kotaisin, missä kaikkialla on takkuja. Sitten leikkasin kaikki takut pois saksilla, mutta siinä oli oltava niin tarkkana, että kahden henkilön oli hoidettava se: samalla kun toinen leikkaa takkuja, toinen varmistaa, ettei koira liikahtele, sillä takut on poistettava aivan ihon myötäisesti. Yhdenkin takun poistaminen voi viedä minuutteja.
Kun olin saanut koiraltani kaikki mahdolliset takut poistettua, rupesin kampaamaan sitä päivittäin, ja se kannatti. Jos jätän muutamaksikin päivää turkin huolellisen harjaamisen välistä, takkuja syntyy helposti ja paljon. Joka päivä uhraan koirani turkin harjaamiseen noin puoli tuntia.
Jossain vaiheessa useimpien spanieleiden turkkia on kumminkin lyhennettävä saksin leikkaamalla, mutta jos ei harrasta koiransa kanssa näyttelyitä, turkin voi pitää niin lyhyenä kuin itse parhaaksi näkee. Koira ei siitä kärsi, jos sen turkki on trimmattu aivan lyhyeksi, päinvastoin: se tekee koiran olosta mukavamman, kuten liikkumisesta vaivattomamman tuntuisen. Koiran parastaha on ajateltava.
Minunkin koirani ei pidä harjaamisesta lainkaan, ei vaikka saisi minkä palkkion. Se on minun syytä, koska en totuttanut sitä turkinhoitoon riittävän hyvin sen ollessa vielä nuori. Mutta valitettavasti koirani on se kestettävä, sillä kyllä ainakin minä olen huomannut, että jos takkuja on liikaa tai ne ovat jo liian isoja, ne häiritsevät koiran liikkeitä.
Korviin takkuja syntyy kaikista helpoiten.
Voi sitä käydä ammattitrimmaajalla, jos ei itse oikein haltsaa tarkkaan turkinhoitoa, mutta oikea harjaus- ja trimmaustapa kannatta myös itse opetella.
Minusta koiranäyttelyt ovat aivan ylisuosittuje. Jos koiran kanssa harrastaa näyttelyitä, koiran turkin hoitamisessa on hirveä työ, varsinkin pitkä- ja sileäturkkisilla roduilla. Näiden koirien kanssa ei voi käydä edes metsässä, vaikka koira on itse mielissään, kun pääsee metsän vapauksiin.
Koirien jalostuksessa ollaan menty turkin osalta liiallisuuksiin. Ja kun moni koiran kasvattaja vielä vaatii koiransa pentujen tulevilta omistajilta, että niiden kanssa on käytävä näyttelyissä. Esimerkiksi jos englanninsetterin kanssa haluaa harrastaa metsästystä vaativissa maasto-olosuhteissa, niin eihän sellaista ole silloin mahdollista saada, jos kerran koiran kanssa on käytävä näyttelyissäkin.
T: Spaniels
Hyvistä ja monipuolisista neuvoista:)
mulla on kleini ja sen korvakarvat takkuuntuu helposti, jos en pese päänalueen karvoja, eli siis pesu niin usein, että korvien karvat eivät mene liian tahmaisiksi.. kun korvista valuu aina eritteitä, jotka tekevät karvoista erityisen helposti takkuuntuvat ja huopaantuvat...tai siis joudun pesemään koirani kerran kuussa kokonaan ja harjaan pyöreänuppipäisellä karstalla kerran viikossa kunnolla ja harjauksen kuluu noin 2h/kerta..onneksi ei useammin tarvi pestä, eikä harjata...mut jos vaan harjaisin, enkä pesis ollenkaan, niin tuo olis kävelevä vanupallo harjauksesta huolimatta ja myöskin jos vaan pesisin, mutten harjais, niin tuon karvoja ei avaisi, kuin leikkurilla..;)
ja kasvattajat vielä väittävät, että kleinin turkki ei näyttävyydestään huolimatta tarvitse juuri minkäänlaista turkin hoitoa, että harjaus silloin tällöin muka riittäisi ja pesu pari kertaa vuodessa:) hah täyttä soopaa..
kun et ole viitsinyt opettaa koirallesi turkin hoitoa! Meillä on niin että koiraltahan ei kysytä että harjataanko, vaan se harjataan. Jos pennulle opettaa pienestä pitäen hellästi turkinhoitoa, niin antaahan se harjata, ja jopa nauttii siitä.
Helposti takkuuntuvia kohtia pitää harjata/kammata jopa päivittäin.
kysyä neuvoa, kun heti ruvetaan arvostelemaan. Vaikka olisikin jotain mieltä toisen tavoista, niin voisi silti edes yrittää neuvoa ennemmin kuin paasata...:)
saa jotain hoitoainetta joka auttaa nimenomaan huopiintuneisiin takkuihin.. se auttaa varmasti alakuun ja säännöllinen harjaus joka päivä ainaki korviin nii pyssyy kunnossa =)
Vaikka koiraa eivät takut häiritsisikään, on hyvä, että haittaavat sinua. Mulle tulee säännöllisesti mm. juuri cockerspanieleita trimmaukseen, joiden turkki on päästetty aivan pilalle, tai siis koirat tuodaan trimmiin aivan umpisolmussa ja pahimmillaan juuri huopaantuneena. Usein ainoaksi keinoksi jää vain turkin alas ajaminen trimmauskoneella ja aivan lyhyeksi. En näe huopaantuneen turkin avaamista enää missään muotoa inhimillisenä tai tarpeellisena.
Huopaantuminen aiheittaa nopeasti pahoja kiristyksiä ihoon ja karvan juureen mitä mielikuvituksellisimpia tulehduksia... Nopeasti iho voi alkaa esim. märkiä tai muodostua haavaumille takun alla.
Säännöllinen pesu ja puhtaus on siistin turkin ABC, mitä tulee spanielirotuisiin. Mulla on itsellä maskottina cockerspanieli terrierien rinnalla ja sen turkinhoito ON vaativaa. Mutta kun tukan pitää puhtaana, ei takkujakaan juuri muodostu. Hyviä apuja ovat korvahuppu ja cockerkuppi, jotka pitävät korvat ja karvat pois ruoasta.
Suosittelen trimmaamaan korvat nyt ihan alas, siis ihoa myöten. Tämän jälkeen kampaat ne vain päivittäin ja peset aina, kun niihin kertyy ruokaa. Huopaantumaan älä päästä enää koskaan, se on aina terveysriski. Jos tuntuu, ettet jaksa turkkia pitää pitkänä, etsi käsiisi trimmaaja, joka trimmaa korvat tai vaikka koko koiran alas trimmauskoneella. Monelle kotikoiralle toimenpide on ihan passeli, eipähän kurakaan kerry turkkiin samalla tavalla.
Mulla koirat käy näyttelyissä säännöllisesti, myös cocker. Näyttelyt eivät rajoita sen elämää; se juoksee metsässä, kerää kaikenmaailman risut ja kuusenkävyt mukaansa ja kierii kurassa. On liioiteltua, etteivätkö näyttelykoirat muka pääsisi elämään onnellista elämää. Se vaatii vain omistajalta tiettyä sitoutumista. Samoin kuin pitkäturkkisen kotikoiran ottajalta. Koira kuin koira, kävi näyttelyissä tai ei, on puhtaan ja takuttoman turkin arvoinen! :)
Yksi kaverikin suositteli tuota korvakarvojen kokonaan pois leikkaamista ja muutenkin turkin lyhennystä tarvittaessa. Olen aina silloin tällöin leikannutkin pisimpiä karvoja koiralta pois, että pysyy turkki puhtaampana ja helpompi hoitoisena..:)
Minkälainen trimmauskone olisi hyvä ja mistä niitä vois hankkia?