Nuoret pitävät alkoholin käyttöä normaalina

ziisus sentään kirjoitti:

Luin tällaisen otsikon ja ajattelin, että nuoriso on selvästi "fiksuuntunut". Sitten luin uutisen ja siinä se olikin paheksuttu ja hälyyttävää. Luulin jo tämän junttisuomen päihdekulttuurin hieman tervehtyneen, mutta olikin turha luulo.

Mutta siis mielestäni tosi tervettä, että alkoholin käyttöä ei enää pidetä epänormaalina ja paheksuttavana. Ja että siitä on silloin helpompi puhua, kun se katsotaan yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi.

Olen kärsinyt koko pienen ikäni siitä, että tämä junttisuomi aina paheksuu ja peittelee ja vaikenee kaikki ongelmat. Olen alkoholistiperheen lapsi ja ainakin minulla olisi ollut paljon miellyttävämpi ja onnellisempi lapsuus, jos isäni juomista ei oltaisi paheksuttu ja leimattu niin armottomasti, että itse sain kärsiä turhasta häpeästä. Kun isäni joi, hän teki sen usein kotinurkissa, eikä tapellut tai käyttäytynyt muuten paheksuttavasti, ei ainakaan sen useimmin kuin muutkaan, eikä varsinkaan juoruillut kenestäkään.

Silti vielä oikein käännettiin veistä haavassa ja moralisoitiin, että hän juo vaikka on huollettavakin. Kuka siitä kärsii, no isä ja hänen huollettavansa. Kuka siitä sitten hyötyi, ilmeisesti toiset saavat itsetuntoa, kun voivat painaa tämän alemmas, vaikkapa "hänen lastensa vuoksi".

Tällainen kaksinaismoralismi harmitti ja vieläkin ärsyttää, kun vieläkin kaikki paha tulee sieltä pullosta. Ei ymmärretä, että viina vain tuo pintaan niitä persoonan heikkouksia mitä nyt kenelläkin sattuu olemaan. Toisissa piireissähän tämä kyllä tiedostetaan.

Nämä suomalaisten vitsit, että sitten oli niin kova krapula, että mikään ei pysynyt sisällä ja sitten kaikki nauravat vahingoniloisesti ja ymmärtäväisesti. Mitä hauskaa siinä on, että toinen on ollut sairas?

Aina kun puhutaan viinasta ja päihteistä vedetään silmäkulmat taskuihin oikein alavireisesti ja puhutaan kaikesta pahasta ja synkästä. Miksei ikinä puhuta kuinka mukavalta tuntuu parin kaljan jälkeen, että kuinka voi nauttia pienestä humalasta ja mennä vaikka kävelylle kaveriporukalla. Ensin kaljat ja sitten rento kävelylenkki talvipimeässä. Siinä on suomalaisille sosiaalista piristystä, liikuntaa ja kauniita maisemia, jos suunnitellaan jo pubissa hyvä lenkki :)

Miksi ohjelmoida kaikkien päähän, että viina on niin niin niin pahaa, eikä sitä kannata juoda ollenkaan ja monet juovat koko ajan ja kuljettavat vielä lisää viinaa rajojen ulkopuolelta jne. perheet hajoaa ja työt menevät.

Kyllähän tässä annetaan selvät ohjeet ihmiselle joka kuitenkin käyttää alkoholia. Kun otat kaljan sinun pitää ottaa enemmän kaljaa ja sitä ei voi missään tapauksessa pysäyttää niin kauan kuin sitä jossakin on tarjolla, sillä yleensä ensimmäisen jälkeen retkahdetaan ja varsinkin jos olet ennenkin juonut liikaa sinun on syytä juoda nytkin liikaa. Perheen luo ei sovi mennä ollenkaan, eikä minnekään, missä on selviä, vaikka olisitkin vasta juonut sen kaksi olutta. Ei, käyttäjät ja ei käyttäjät pitää pitää täysin erikseen. Käyttäjä samaistuu näihin lohduttomiin kuvauksiin vetää lärvit ja toteaa, että näin on kuten todettiin synkkää tämä vain on, nyt ei voi iloita, vaikka olo olisikin hyvä. Nyt pitää olla yö poissa kotoa koska perheen keskelle ei voi nyt mennä ja vaimokin on lukenut näistä taulukoista. Eli perhekin jää ilman sen illan ja yön isää ja äitikin miettii, että pitäisikö minun nyt olla vielä vihaisempi ja luoksetyöntävämpi vai pitäisikö minun kaivata omaa rakasta miestäni. Jne jne.

Ollaanko luotu hiukan liian negatiivinen kuva kaikesta tästä. Vaikka asia on vakava, silti me juomme. Juokaamme iloisina ja liittäkäämme juuri se alkoholin tuoma humalatila johonkin rentoon tekemiseen, missä ei tarvitse juoda lisää. Nauttikaamme pienestä humalatilasta. sellainenhan on nautittavaa, ei mikään kuuden tunnin kittauksen seurauksena oleva tumpelokänni (vaikka sekin voi välillä olla tarpeen, ainakin minulla).

Eikä sen selvänkään ihmisen tarvitse arvioida ihmistä sen perusteella, että joo hän haisee viinalle, paheksuva katse ja ylenkatson kaikki mistä hän puhuu, vastailen piruuttani kuin pikkulapselle. Kyllä ihminen pystyy ihan hyvin kommunikoimaan promillen humalassa olevan humalaisen kanssa. Tiedän sen sillä olen monesti ollut ravintoloissa kahvi tai tee linjalla.

Niinku humalaisellekin voi olla kohtelias, varsinkin jos hänkin on kohtelias ja käyttäytyy hyvin. Meitä on hyvin monenlaisia ihmisiä, persoonia jokainen.

Sori helvetin pitkä raapustus

Tarkoitin kuitenkin, että mitä jos keskityttäisiin niihin hyviin asioihin alkoholissa, ainakin yhtäpaljon kuin niihin pahoihinkin.

Eräässä myönteisen ajattelun oppaassa kerrottiin, että kun pelaat biljardia kannattaa mielessänsä ajatella ja kuvitella miten pallo kolahtaa suoraan sisään pussiin. Jos ajattelet, että ei saisi nyt mennä noihin reunoihin, vaan pussiin.

Ensimmäisessä keskityt vain onnistumiseen ja tekemiseen ja tapahtumiseen tahdotulla tavalla. Keskityt siis täysin onnistumiseen.

Toisessa esimerkissä keskityt siihe, että pallo menee jompaan kumpaan reunaan ja sitten kolmannes siitä keskittymisestä perustuu onnistumiseen.

Pelaan biljardia ja tämän tämä ajattelutapa on tosiaan toiminut!!

Ja siis toimii monessa muussakin asiassa, niin ja samalla sellainen pikku juttu, että pelot pienenevät.

En väitä että tässä olisi joku suuri ratkaisu alkoholiongelmaan, mutta pieni parannus ja samalla juopotkin voisivat ainakin välillä olla iloisia, ehkä se yllyttää enemmänkin elämään ja muuttumaan kuin jatkuva pelkojen ja uhkien pyöritys.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä