Eräs henkilö pahoinpiteli useita henkilöitä. Poliisien tullessa paikalle, hän lähti karkuun. Hänestä kuitenki tehtiin rikosilmoitus poliisille paikanpäällä.
Seuraavana päivänä kyseinen pahoinpitelijä meni poliisilaitokselle tekemään tutkintapyynnön "laittomasta uhkauksesta".
Laiton uhkaus eteni syytteeseen asti, vaikkei todellisuudessa kukaan ollut pahoinpitelijää uhannut.
Kiinnostaisi tietää eikö pahoinpitelijän tarvitse mitenkään todistaa väitettään laittomasta uhkauksesta?
Riittääkö tosiaan että hän ensin pahoinpitelee useita henkilöitä ja sitten kun hänestä tehdään rikosilmoitus, väittääkin poliisille että häntä olisi uhkailtu ilman että siitä on mitään muuta todistetta kuin hänen oma väitteensä?
Miten tälläinen voi mennä oikeudessa läpi?
Seuraavana päivänä kyseinen pahoinpitelijä meni poliisilaitokselle tekemään tutkintapyynnön "laittomasta uhkauksesta".
Laiton uhkaus eteni syytteeseen asti, vaikkei todellisuudessa kukaan ollut pahoinpitelijää uhannut.
Kiinnostaisi tietää eikö pahoinpitelijän tarvitse mitenkään todistaa väitettään laittomasta uhkauksesta?
Riittääkö tosiaan että hän ensin pahoinpitelee useita henkilöitä ja sitten kun hänestä tehdään rikosilmoitus, väittääkin poliisille että häntä olisi uhkailtu ilman että siitä on mitään muuta todistetta kuin hänen oma väitteensä?
Miten tälläinen voi mennä oikeudessa läpi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Syytteen nostajan pitää pystyä todistamaan oikeudessa väitteensä.
Todisteiden puutteessa ei saa tuomiota.
Jos uhkailijaksi väitetyllä on ampuma-aseita niin ne voidaan takavarikoida vaikka mitään näyttöä uhkauksesta ei olisi olemassa. Hän voi menettää kaikki ampuma-aseensa pelkän väitetyn uhkauksen vuoksi. Eli uhkailijaksi väitetyllä ei ole oikeusturvaa jos hän omistaa aseita.
Epäillyllä ei ollut asetta, eikä mitään muutakaan esinettä jolla olisi voinut uhkailla.
Kyseessä on pahoinpitelijän väite että pienikokoinen alle 160 cm ja 50 kg, olisi muka uhkaillut yli 185 cm ja 80 kg.
Ympärillä oli satoja ihmisiä, eikä kukaan muu ole kuullut pahoinpitelijän väittämää uhkausta.
Rikosoikeudessa passiivinen valehteleminen on sitä, että jätetään kertomatta asioita, jotka ovat sen ratkaisemisessa vaikuttavia. Tässä epäilemättä on niin tehty.
Ensiksikin, Suomessa ei yksityinen henkilö voi nostaa rikossyytettä, vaan syytteen nostaa virallinen syyttäjä.
ROL:n mukaan syyttäjän on nostettava syyte, jos on todennäköisiä syitä syytteen tueksi. Eli syyttäjä ei nosta syytettä, ellei em. todennäköisiä syitä ole olemassa. Kukaan syyttäjä ei tällaisessa tapauksessa syytettä nosta pelkän asinomistajan väitteen perusteella, jos epäilty syyllisyytensä kiistää. Eli jutussa on ollut myös todistaja/todistajia.
Toki todistaja/todistajat voivat valehdella, niin poliisikuulustelussa, kuin oikeudessakin, mutta siitä kärähtäminen johtaa automaattisesti ehdottomaan linnatuomioon.
Pahoinpitelijän todistajana toimii hänen kaverinsa, joka oli hänen kanssaan ja itsekin pahoinpiteli samassa yhteydessä ihmisiä.
Tosin tämä todistaja kertoi ettei hän ole kuullut mikäänlaista uhkailua uhrien taholta, mutta syyttäjä kutsuu hänet todistamaan ns. kuulopuheita eli että pahoinpitelijä1 on myöhemmin väittänyt uhrien uhkailleen häntä.
Eli kukaan muu ei edes väitä että pahoinpitelijöitä olisi uhkailtu kuin itse pahoinpitelijä.
Tulihan se sieltä, ainakin puolitotuus.
Ilmankos syyttäjä on nostanut syytteen, koska kyseessä ei olekaan mikään laiton uhkaus, vaan paljon vakavampi rikos. Nimittäin oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen (RL 15:9 §). Koska kyse on melko rankasta rikoksesta, niin syyttäjä haluaa tietysti katsoa oikeudessa, pitääkö väite paikkansa.
Ei missään oikeudessa olla edes oltu.
Molemmat pahoinpitelijät siis pahoinpitelivät uhreja samaan aikaan ja toinen heistä väitti että uhrit olisivat uhkailleet, mutta toinen pahoinpitelijä ei ole mitään tälläistä kuullut.
Myöhemmin tämä toinen pahoinpitelijä VÄITTI tälle toiselle pahoinpitelijälle että uhrit olisivat muka uhkailleet oikeuttaakseen järjettömän pahoinpitelynsä.
Väitätkö että toinen pahoinpitelijä on toisen pahoinpitelijän todistaja ja siitä syystä kyseessä olisi muka oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen?