Paljonhan tällä foorumilla saa palstatilaa exien ja nyxien haukkumiset, mutta olisi kiva kuulla miten hommat toimii silloin kuin se toimii exien ja nyxien välillä.
Minulle on tärkeintä olla väleissä ex-miehen nyxän kanssa koska hän on kuitenkin tekemisissä lapseni kanssa. Meillä onkin hyvät välit. Lapseni pitää hänestä tosi paljon, ja niin minäkin sillä hän kohtelee lastani erittäin hyvin.
Nykyisen mieheni ex sitten taas osaa olla erittäin hankala tapaus. Mutta meillä homma hoituu niin että mies hoitaa lastensa asiat ex:nsä kanssa. Minusta meidän ei tarvitse olla tekemisissä toistemme kanssa muutoin kuin esim lasten juhlissa kuten rippijuhla tms. Emme siis riitele, koska emme ole toistemme kanssa tekemisissä.
Minulle on tärkeintä olla väleissä ex-miehen nyxän kanssa koska hän on kuitenkin tekemisissä lapseni kanssa. Meillä onkin hyvät välit. Lapseni pitää hänestä tosi paljon, ja niin minäkin sillä hän kohtelee lastani erittäin hyvin.
Nykyisen mieheni ex sitten taas osaa olla erittäin hankala tapaus. Mutta meillä homma hoituu niin että mies hoitaa lastensa asiat ex:nsä kanssa. Minusta meidän ei tarvitse olla tekemisissä toistemme kanssa muutoin kuin esim lasten juhlissa kuten rippijuhla tms. Emme siis riitele, koska emme ole toistemme kanssa tekemisissä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
ei ole selvittänyt eroaan entisestä,eli miehesi ja hänen ex-vaimonsa,koska tuota jännitettä välillä on. Pitäneekö paikkansa?
jaaha, en osaa sanoa mistä tuo katkeruus kumpuaa.
Heidän erostaan on jo kuusi vuotta joten tunnepuolella tuskin mitään on. Olen miettinyt että onkohan kyse siitä, että äiti on lapsistaan hieman mustasukkainen, he kun viihtyvät todella hyvin meillä ja jumaloivat isäänsä.
En ole asiasta häneltä koskaan kysynyt, enkä usko että tulen kysymäänkään. Minulle riittää tämä tilanne oikein hyvin. Pääasia ettei ex:t ja heidän nyksänsä aiheuta mitään murheita ja molempien lapsilla on hyvä olla meillä.
sinähän myös olet exä? Heh.. puhuit itsesi pussiin.
viestissä: Heh, häviä jo hevon kuuseen tältä palstalta!! ET ole, eikä sinusta TULE uusperheellistä!!!
Anna meille JOULU RAUHAA!!!
Tyhmä täytyy olla jos tuossa jotain pussiin puhmista näkee.
salaa, aikoo kertoa joulun jälkeen vaimolleen jalapsilleen, että muuttaa pois kotoonta. Ei halua rikkoa lapsen joulu iloa.
Ollaan salaa seukattu jo vuosi,ja nyt mies on päätöksen tehnyt. MUutamme toiselle paikkakunnalle, jottei tule hankalia yhteenottoja sattumalta.
Mies viihtyy kanssani paremmin kuin perheensä, joten päätös oli hänelle hyvin helppo. Lapsi viettää nyt viimeisen joulun isän kanssa, surullista, mutta aikuinen mies tarvitsee onnen. Me olemme onnellisia yhdesssä, ja nyt joulun jälkeen se on virallista. Minun hyvä joululahja.
Mies ei halua, että olemme tekemisissä hänen exän kanssa, ettei tule riitoja, ja se on hyvä ajatus, mies ajattelee minua, koska hänen exänsä on vaikea tapaus. Näin varmasti on parempi, että asumme kaukana, ja mies unohtaa kokonaan vastuunsa ja keskittyy meihin, onhan kyse myös miehen onnesta.
vastuuntunnoton mutta onnellinen, sehän on pääasia...voi helvata.
sillä me olemme täydellinen pari.
valitsee, näinhän se on!
lapsi viettää viimeisen Joulunsa isän kanssa?
Eikö mies enää eronsa jälkeen aio tavata lastaan ollenkaan vai ei halua tavata enää jouluisin?
Kyllä minun exäni ainakin viettää edelleen pyhiä meidän yhteisen lapsen kanssa, vaikka me emme niitä enää yhdessä vietäkään! Samoin viettää nykyinen mieheni oman lapsensa kanssa. (tai siis vietämme esim. Joulua yhdessä mieheni ja lasten kanssa) Ei kai mies lapsesta eroa, vaikka vaimon vaihtaisikin mielestään parempaan...
Mitenköhän minä kuvittelin että tästä aiheesta voitaisiin kirjoittaa asiallisesti. Noh, myönnän väärässä olin.
Palasin tänään juuri lasten juhlasta. Puolisoni xä oli siellä myös. Vaikka kaksi kertaa katsoin silmiin ja sanoin terve, ei tullut mitään vastakaikua. Mielestäni ihmisillä pitäisi kuitenkin olla jonkinlaisia tapoja. Mutta hänellä ei ilmeisesti ole! Mutta nythän tämäkin nähty. Hän kuitenkin pyörähtää eteisessämme hakemassa lapsiaan. Röyhkeyden húippu.
Miksi pyörähtää? Meillä ei puolisoni entisellä avokilla ole asiaa edes eteiseen, itse aiheuttanut omalla toiminnallaan. Aviomieheni menee ulos vastaan, elleivät lapset osaa ovelle ilman...
Tosi harmillista kuulla, että jotkut ex:t on noin katkeria. Itselläni on tosiaan sellainen tilanne, että ex-siippa rauhoittui ja muuttui mukavammaksi kun löysi nykyisen vaimonsa. Tuo vaimo kohtelee lastani tosi kivasti, joten minä arvostan häntä ihan oikeasti ihmisenä. (Saa nähdä miten tämä provoisoi joitakin ex:ä jotka tänne katkeruuksiaan kirjoittaa.) Minusta hyviä käytöstapoja ei pidä unohtaa kenenkään edessä.
Itse kunnoitan ex-puolisoni ja hänen vaimonsa yksityisyyttä ja lapsikin on onneksi niin iso ettei tarvitse ovelle asti viedä. Siis heidän kotonaan en ole koskaan käynyt. Minulle riittää että hymyillään ja vaihdetaan muutama sana kun nähdään.
Oman mieheni ex taas ei jotenkin siedä minua. Mutta meillä ei tosiaan ole ongelmia koska olemme tosi vähän tekemisissä. Sen verran aikuisia kuitenkin onneksi olemme että tavatessamme osaamme tervehtiä ja vaihtaa sivistyneesti pari sanasta.
ex miehen hyksälle, ilman muuta! Hänen tulee olla nöyrä ja palvelualtis nyksälle. Kummallista että exät eivät ymmärrä, että mies on viimeinkin löytänyt sellaisen naisen, joka täyttää hänen elämäsnä.
Exät eivät osaa minkäänalisia käytöstapoja. Minusta he joutaisivat siirtyä jo sivuun olemassaolostaan, sillä he ovat jo menneen talven lumia niin mihelleen kuin lapsilleenkin. Lasten on hyvä kasvaa siellä, missä on kokonainen perhe.
Exät rasittaa tulevaisuutta liikaa.
Vaatikaa kunnon kohtelua ja kätyöstapoja, muuhun existä ei olekkaan kuin passaamaan miehen nyksiä.
Kauankohan menee, ennenkuin Lissu kilahtaa...
Tuo oli kyllä muuten hyvä idea, mutta taitaisi jäädä itseltä väliin koska mieheni ex ei osaa laittaa muuta ruokaa kuin makaronia ja keitettyä perunaa voin kera... Jos ravintolaan veisi, niin sitten ok! Tosin sossusta ei taida saada rahaa sitä varten.
siksi pitää pestata miehen exä.
että miten osaat "noin hyvin" arvostella minun sekä mieheni exän ruuanlaittotaitoja, kun et edes tunne kumpaakaan????
näitä sun ajatuksiasi.. heh..
Oikeassa olet. (olen se, jota ei edes tervehditä) Minun tapauksessa vielä ihmettelen, mitä pahaa olen hänelle tehnyt. Hän on itse kodistaan aikoinaan lähtenyt. Valehtelee, keksii pään menoksi kaikkea ikävää ja on tehnyt minusta uhrin ja syntipukin. Ei oikein ole elämässä iloa, kun koko ajan on paineita, että mitäköhän seuraavaksi. Ei voi ottaa rennosti. Tällä hetkellä tuntuu, että minä olen maailman vihatuin ihminen.
saa poiketa kahville,jos hakee lapsia.Puolison ex myös,samoin me käydään heillä kahvilla,jos haetaan lapsia
niitä hyviä käytöstapoja,niin olisi aikuisten ja myös lasten elämä helpompaa.
kun sovimme ex mieheni kanssa, ettei hänen tulevat naikkoset saa olla lastemme kanssa missään tekemisissä.Rikä minun. Ei ole onneksi olleetkaan, joten olen onnesta soikeena, että lapsemme ovat saaneet kasvaa ihan rauhassa moisilta nyksä sodilta.
En voisikuvitella, millaista elämämme olisi, jos olisivat päässeet käsiksi lastemme elämään. Varmasti lapsemme olisivat onnettomia ja murheellisia. Nyt ovat menestyneitä ja onnellisia, kun isä oli niin fiksu ettei pakottanut heitä nyksien hampaisiin.
En ikinä olisi antanut itselleni anteeksi, jos olisin suostunut siihen, että lapsemme tapaisi vieraita isän naisia. Syyllisyys olisi ollut kauheeta, koko elämän ajan. Lapsemmekinovat kiitollisia että ovat saaneet elää rauhassa lapsuuden. Nämä tarinat ovat täällä niin uskomattomia, ja aivan kauheitakin osa, että ihmetellä täytyy että lasten omat vanhemmat suostuvat siihen, että exän nainen kohtelee lapsia noin julmalla tavalla. Olen äitin onnistunut loistavasti, ja lapset ovat samaamieltä, että ainoa oikea paikka heille on olla minun luona lapsuus ja nuoruus. Mies katuu, että jätti meidät, mutta itsepähän tiensä valitsi. Sitä saa mitä tilaa. Minun lapsiani ei kukaan ulkopuolinen hauku. Onneksi exäni tukee meitä yhteisessä valinnassamme, että kaikki lasten parhaaksi.
ettei ex:t ja nyx:t voi elää sovussa ?
Tämänkin viestiketjun kirjoitukset näyttäisivät näin todistavan. Vai onko vain niin, ettei niiden perheiden osapuolet eksy tälle palstalle joilla homma toimii.
Tunnen kyllä itseni todella onnekkaaksi kun meillä homma toimii näinkin hyvin.
miski nyksien pitäisi laukata meillä? Minua ja lapsiamme ei saisi exän/isän kotiin kutsumallakaan. Kun mies ei enää kehtaa meille tulla, niin pysykööt poissa ja hävetkööt. Lapset eivät ole isää sen koommin tarvinneet ja tavanneet, joten miski minun pitäsi ystävystyä naisten kanssa?
Minä en tiedä pystynkö koskaan antamaan miehelleni ja hänen nyksälleen heidän käytöstään anteeksi. Niin pahasti he minua loukkasivat salasuhteellaan. Olisin odottanut aikuisilta ihmisiltä aikuisempaa käytöstä, ex-mieheni olisi voinut keskustella asioista ennenkuin ilmoittaa löytäneensä elämänsä rakkauden.
Nyksää en ole koskaan tavannut enkä ole hänen kanssaan edes puhelimessa keskustellut. Lapset käyvät isän luona silloin tällöin ja jotain he nyksästä puhuvat. Lapsille en ole pahaa sanonut puhunut ja ilmeisesti lapset nyksästä tykkäävät. Luotan ex-mieheni arvostelukykyyn ja eiköhän nyksä ihan tavallinen ihminen ole joten miksi estäisin lapsia sinne menemästä. Tämä riittää minulle ja yritän kasvattaa itseäni siihen, että esikoisen rippijuhlissa muutaman vuoden päästä pystyisin esiintymään aikuisen ihmisen tavoin myös nyksän edessä. Onneksi siihen on vielä aikaa.
isälle emmekä anna, että hylkäsi meidät kylmästi. Lapset olivat pieniä, kun isä jätti, emmekä halua olla missään tekemisissä hänen häiriköiden kanssa. Jos he eivät aikanaan tajunneet, että miehellä oli perhe, mutta väkisin veivät perheellisen miehen, niin ei ole mitään syytä miski meidän pitäisi passata hänen naisiaan tai lainkaan edes nähdä heitä.
Emme halua heidän pilaavan meidän elämää enempää.Olisi omituista, jos hyväksyisimme heidät meidän elämään, vaikka tekivät katalan tempun. Lapst ovat paljon onnellisempi olleet, kun ei ole miehen naikkosia sotkemassa meidän elämää. Miehen oma vika, kun hylkäsi.
onneksi.Olen ollut vastaavassa tilanteessa ja oikein kasvattamalla kasvattanut itseäni,että olen pystynyt anteeksiantoon.Nyt on mieli kevyt ja elämä paljon seesteisempää,rippijuhlia on jo ollut monet ja sujuneet sovussa kaikkien sukulaisten kesken.
ihan hyvin mieheni exän kanssa. Emme ole bestiksiä, mutta olemme aina olleet asiallisissa väleissä.
Mieheni ja tämä hänen exänsä erosivat avoliitosta n. neljä vuotta ennen kuin minä tapasin mieheni. Ovat siis saaneet käydä eroasiansa hyvin läpi ja tottuneet elämään ilman toisiaan. Mieheni on myös oppinut olemaan etäisänä kauan ennen kuin tapaisi minut. Hän ei tarvitse minua isäsuhteensa rakentajaksi vaan vaimokseen. Mieheni toivoi kovasti löytävänsä uuden rakkauden (hänellä oli pari viritystä ennen minua eronsa jälkeen). Hän osaa olla onnellinen uudesta onnestaan.
Mieheni exällä on myös suhde, joka on kestänyt vuosia jo, ilmeisesti jo ennen eroaan tämä miesystävä oli jollain tavalla kuvioissa mukana.
sitä paremmin perheellä menee. Katkeroituneet uusiot tuppaa tahalteen sotkea toisten ihmisten asiat, kun itsellä ei ole mitään, niin muillakaan ei saa olla. Heillä kun ei ole kokemusta parisuhteesta, niin ylireagoivat joka asiaan. Niin ja syy on aina muissa.