Koululopetushankkeessa ihmetyttää miksi suojellaan Alhojärven koulua? Kolme opettajaa, mutta vain 40 oppilasta (saman verran kuin kahden opettajan Partalassa).
Lisäksi oppilasennuste on paljon huonompi kuin Partalan ja kustannukset paljon kalliimmat, vielä Ruotsulaakin kalliimmat.
Miksei Alhojärvi ole samalla lopetuslistalla nyt heti? Mikä logiikka tässä on, vahvat kyläpoliitikot vai?
Lisäksi oppilasennuste on paljon huonompi kuin Partalan ja kustannukset paljon kalliimmat, vielä Ruotsulaakin kalliimmat.
Miksei Alhojärvi ole samalla lopetuslistalla nyt heti? Mikä logiikka tässä on, vahvat kyläpoliitikot vai?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sitä moni muukin ihmettelee.
Oppilasvajetta ei ole kääntänyt etelä-Jämsän kylien lopetettujen koulujen oppilaiden ohjaaminen Alhoon. Nyt on sitten katse käännetty pohjoiseen siellä kun on pieni koulu täynnä. Joku raja sentään röyhkeydellekin!!!
Kolmelle opettajalle ei ole tosiaan ollut mitään muuta perustetta kuin johtavan opettajan vahva asema, toiminut vs opetus vai sivistystoimenjohtajana pari vuotta sitten. Sitä perua kai tämä outo kouluverkkoselvityskin ja siitä tehdyt päätelmät. Kyseinen koulunjohtaja on julkisessa kirjoituksessa kertonut vähättelynsä ja inhonsa yhdysluokkaopetukseen. Eiköhän päästetä mies tuskastaan.
Pian se loppuu kuitenkin. Ei kaupunki todellakaan aio rempata Alhon koulua lähivuosina eikä milloinkaan 1,8 milj eurolla. Sekin on julkisessa tilaisuudessa nyt sanottu.
Numerotietojen perusteella Alhon peltovainion keskelle tarvitaan viljasiilo, ei kyläkoulua.
Aivan on sama kuka nyt suojeleen, niin lopetuspäätös tehdään 2 vuoden sisällä. Siitä ei auta "ruskeat kieletkään".
Jämsässä on vuonna 2015 vain kolme ala-asteen koulua, voi olla näin jo aikaisemminkin.
Kaikesta huolimatta: HYVÄÄ jOULUA!
Jos Jämsän on pakkomielle lopettaa kaksi kyläkoulua, niin vaihtoehtoyhdistelmiä tulee aika monta näistä 4-6 pienestä koulusta. Joutuipa sivistystoimenjohtaja eilen keskustelutilaisuudessa myöntämään, että Partala-Ruotsula -vaihtoehto on ollut ainoa, jota on EDES LASKETTU.
Matematiikalla tämä yhdistelmä on kuitenkin edullisin.
En kuitenkaan ole laittamassa kyliä enempää napit vastakkain kuin tässä väkisin on käynyt. Mutta jos lakkautuksia perustellaan säästösyistä, on melkoinen taikuri ollut kun on juuri Partala-Ruotsula -parin vaihtoehdoista nykäissyt.
p.s. Pedagogisesti aika hämmästyttävää, että tavoitellaan mahdollisimman pieniä - ja sitäkin pienempiä- kuluja oppilasta kohti.
on lähteä vetämään pinnalla oleva kaveri samaan avantoon. Se kannattaisi jättää tekemättä, mutta tässäkin asiassa historia toistaa itseään. Valitettavasti naapurista tulee pahin vihollinen kun muuta keinoa ei ole. Miksi kaikki parhaat asiat ovat aina omalla kylällä ja huonoimmat lähimmän naapurin tontilla? Tsemppiä ja Hyvää Joulua!
ei saada aikaan kestäviä ratkaisuja. Voitte alkaa valmistautua koulunne lakkautukseen, joka on ajankohtainen ehkä jo ensi joulun alla.
Juu, Alhojärven lähtölaskenta on alkanut. Itse asiassa Alhojärven olisi pitänyt olla seuraava Arvajan jälkeen. Kakarat Kaipolaan.
Tällaisen diblomatian omaavia henkilöitä pitää saada päätöksentekijöiksi. Jatka samaan malliin!
Jotkut "kivet" vaan on niin pyhiä, että niihin ei voi koskea?
Kehukoon johtaja mitä hyvänsä
Tätä ketjusta näkyy hyvin koko kyläkoulukiihkoilijoiden raadollisuus. Eli suomennettuna: Vähät toisten kylien kouluista ja lapsista, kunhan meidän kylän koulu säilyy maksoi mitä maksoi.
Yhdenkään aikaisemmin lopetetun koulun puolesta ei ole naapurikylissä ääntä pidetty. Päin vastoin, on hyppyset ristissä toivottu, että se kirves kalahtaisi sinne naapurin puolelle. Ja kun ei kalahda, niin sitten ollaan katkeria. Tämä on karu totuus.
Alhojärvellä on monta vahvaa puolustajaa, valtuutettuja pari ja toinen sattuu olemaan hallituksen puheenjohtajana. Kylällä asuu arvostettuja taiteilijoita ja tehtaan pääluottamusmies, Joko ymmärrätte miksi koulu saa armonaikaa?
Arvajakin sai lisäaikaa kunnes kylän poliittinen puolustus heikkeni.
T:Matti
vain tämän yhteiskunnan raadollisuutta. Jämsässä on upeita kyläkouluja. On suuri vääryys, että ne lopetetaan yksi toisensa jälkeen, kun oppilaita on.
Kyläkoulussa oli KIVAA - nimim. aika kultaa muistot. Olin siellä joskus ja en unohda, vaikka opet ovat jo pilven reunalla.
Olen alkanut opintieni Alhojärven kyläkoulussa, siis puukoulussa - ajalta hyvät muistot, vaikka aika oli ankaraa sodanjälkeistä aikaa. Olimme silti tyytyväisiä siihen oppiin käytöstapoineen, puupohjaisiin kenkiimme, puseroihimme,joihin saimme ostolaput koulusta. Voi miten hienotunteisesti Aili Rihto jakoi ostolaput, muut eivät tienneet huomanneet ketkä niitä saivat, mitään älä-mölöä ei asiasta pidetty.
Opettajina oli alakoulusta alkaen Sylvi Piskonen, Aili Rihto myöhemmin Juhola yläluokilla.
Sitten opeksi pelmahti Matti Soukka. Tässä se opettajien kirjo oli joiden kontolla oli kylän lasten opetus käytöstapoineen kotiseudun arvostamiseen saakka. Nyt tämä kolmikko on jo huudettu viimeiseen iltahuutoon, mutta me jotka vielä Tellusta tallaamme muistelemme heitä erittäin hyvällä mielellä.kiitollisinakin saamistamme runsaista elämäntaito ohjeista Elämä kantoi heidän jakamilla neuvoilla elämässä eteenpäin.
Olosuhteet olivat koululla toiset, puukoulu tiloissa oli vain luokat, ulkohuussit, ruoka valmistettiin saunan muuripadassa. Ruokalista oli oli hyvin yksinkertainen, ma - oli velliä,
ti- ruispuuro, ke mahdollisesti perunakeitto, to- velliä, pe- hernesoppa, la olikin lyhyt päivä oli pärjättävä omilla leivillä. Omat voileivät ja maidon jokainen toi kotoa jos siellä sattui niitä olemaan aterioiden lisäksi.
Ihmettelen lukiessani Jämsän historiaa aika laaja-alaisesti, mikä teistä on tehnyt alinomaisia kiistelijöitä oli asia mikä tahansa, koskaan eivät asiat ole asukkaiden mielestä hyviä. Siellä Suomen sydämessä olette asuneet vailla monen monia ongelmia olisitte tyytyväisiä laulellen "makeasti oravainen makaa sammalvuoteellaan jonne ei hallin hammas ylety millonkaan."
Tämä oli sitä hyvää agraariyhteiskunnan aikaa, tyytyväisiä, onnellisiakin olimme.
Sitten 1952 valmistui Kaipolan paperitehdas, sinne avautui lukuisille alholaisille työpaikka ja vaurastuminen pikkuhiljaa alkoi - hyvä vuorineuvos Juuso Walden kun sijoitti paperitehtaan
näille seuduille.
Ei aina saa kylvää toraa-riitaa se ei milloinkaan kanna hyvää satoa. Asioden hoito ajanhengen mukaisesti on taitolaji, toivon nykypäättäjien tekevän vain hyviä päätöksiä asukkaiden edun mukaisesti.
Lämpimiä - aurinkoisia kesäpäiviä alholaisille.
Ailia minäkin muistelen suurella lämmöllä. Varmaan ihanin opettaja, mitä minulla on koskaan ollut.
Sanotaanhan sitä avioliitostakin, että kun raha menee ulos ovesta, niin rakkaus lentää ulos ikkunasta. Siksi ihmiset riitelee ja kiistelee. Totta kai sitä toivoisi päättäjien tekevän vain niitä hyviä päätöksiä. Mutta kun raha sanelee liikaa, itse asiassa se sanelee lähes kaiken.