2009 Kotkassa

HAMINA .Senkun nousee suosta,siellä rakenetaan vuokraasuntoja satoja työpaikkoja tulossa.

MAANTIETEELINEN SIJAINTI PAREMPI KUIN KOTKALLA.

ETENKIN KOTKANSAARI VANHUSTEN ASUMISPAIKKA.

Viimevuosinahan on yleistynyt asunto-osakkeiden myyminen siten, että velka-osuus muodostaa suurimman osan asunnon velattomasta myyntihinnasta (asunnon myyntihinta osuus yhtiön veloista = velaton hinta).

Tähän järjestelyyn liittyy nähdäkseni ostajan kannalta riski, jota luultavasti ei ole tarpeeksi hyvin tiedostettu. Olettakaamme seuraava kuvitteellinen esimerkki sekä se, että suhdanteet kääntyvät kunnolla kaakkoon ja rakentajia/gryndereita alkaa menemään konkurssiin:

Taloyhtiössä on kymmenen huoneistoa, joiden velaton pyyntihinta on esim. 1,5 mEUR per huoneisto. Tästä myyntihinta on 0,5 mEUR ja velka-osuus 1,0 mEUR. Taloyhtiöllä on siis yhteensä pankkilainaa 10 mEUR, jotka on käytetty rakennuskustannusten kattamiseen. Epäonninen henkilö ostaa asunnon taloyhtiöstä. Rakennuttaja/grynderi epäonnistuu muiden asuntojen myymisessä ja menee lopulta konkurssiin. Rakennuttajan konkurssipesä ei löydä asunnoille ostajaa koska velka-osuudet(kin) ylittävät asuntojen senhetkisen markkina-arvon, eikä konkurssipesä pysty maksamaan hoito- tai rahoitusvastikkeita omistamistaan huoneistoista. Näin ollen taloyhtiö ei pysty maksamaan korkoja tai lyhentämään velkojaan pankille lainasopimuksensa ehtojen mukaisesti. Pankki joutuu realisoimaan lainansa vakuutena olevan omaisuuden, eli taloyhtiön omistaman tontin ja sillä olevan rakennuksen. Kun tontti ja rakennukset on realisoitu pankin toimesta asunnon ostajalle jää arvottomat asunto-osakeyhtiön osakkeet.

Jos asunto-osakkeisiin ei liity velka-osuutta näin ei voi käydä – rakentajan /grynderin konkurssissa ne voidaan aina realisoida jollakin hinnalla.

Kommentteja? Onko mitään syytä miksei näin voisi teoriassa (tai käytännössä) käydä?

INSSI..d kirjoitti:

Viimevuosinahan on yleistynyt asunto-osakkeiden myyminen siten, että velka-osuus muodostaa suurimman osan asunnon velattomasta myyntihinnasta (asunnon myyntihinta osuus yhtiön veloista = velaton hinta).

Tähän järjestelyyn liittyy nähdäkseni ostajan kannalta riski, jota luultavasti ei ole tarpeeksi hyvin tiedostettu. Olettakaamme seuraava kuvitteellinen esimerkki sekä se, että suhdanteet kääntyvät kunnolla kaakkoon ja rakentajia/gryndereita alkaa menemään konkurssiin:

Taloyhtiössä on kymmenen huoneistoa, joiden velaton pyyntihinta on esim. 1,5 mEUR per huoneisto. Tästä myyntihinta on 0,5 mEUR ja velka-osuus 1,0 mEUR. Taloyhtiöllä on siis yhteensä pankkilainaa 10 mEUR, jotka on käytetty rakennuskustannusten kattamiseen. Epäonninen henkilö ostaa asunnon taloyhtiöstä. Rakennuttaja/grynderi epäonnistuu muiden asuntojen myymisessä ja menee lopulta konkurssiin. Rakennuttajan konkurssipesä ei löydä asunnoille ostajaa koska velka-osuudet(kin) ylittävät asuntojen senhetkisen markkina-arvon, eikä konkurssipesä pysty maksamaan hoito- tai rahoitusvastikkeita omistamistaan huoneistoista. Näin ollen taloyhtiö ei pysty maksamaan korkoja tai lyhentämään velkojaan pankille lainasopimuksensa ehtojen mukaisesti. Pankki joutuu realisoimaan lainansa vakuutena olevan omaisuuden, eli taloyhtiön omistaman tontin ja sillä olevan rakennuksen. Kun tontti ja rakennukset on realisoitu pankin toimesta asunnon ostajalle jää arvottomat asunto-osakeyhtiön osakkeet.

Jos asunto-osakkeisiin ei liity velka-osuutta näin ei voi käydä – rakentajan /grynderin konkurssissa ne voidaan aina realisoida jollakin hinnalla.

Kommentteja? Onko mitään syytä miksei näin voisi teoriassa (tai käytännössä) käydä?

Hiljaiseksi vetää... mietin skenaarion karmean kuuloista lopputulosta sympatisoiden mahdollisen epäonnisen asemaa. En keksi syytä miksei noin todellakin voisi käydä.

Eikös tuossa melkein väistämättä tulisi kaksi konkurssia; rakentajan/grynderin konkurssi ja asunto-osakeyhtiön konkurssi. Asunto-osakeyhtiön konkurssin seurauksena yhtiö lakkaa olemasta ja epäonninen ostaja voi repiä osakekirjansa, koska sellaista as.yhtiötä jonka omistamiseen ne oikeuttavat ei ole enää olemassa.

Jokuhan tuon rakennuksen kaikkine asuntoineen realisointivaiheessa ostaa ja perustaa uuden asunto-osakeyhtiön, josta epäonninen voi ostaa 'oman kämppänsä uudelleen', tai ehkä pikemminkin vuokrata sen koska tämähän mitä todennäköisemmin on yhden asunnon verran pankille velkaa.

Karmean kuuloista, tulee melkein paha olo.


Jäin pohtimaan pääseekö/joutuuko epäonninen asunto-osakeyhtiön hallitukseen jolloin hänelle seuraa velvoitteet konkurssiin hakemisesta, siihen liittyvä vaiva ja riski henkilökohtaisen laiminlyönnin vastuusta?

Kotkassa rakennetaan pääasiassa vuokratonteille joten tuossa selvästi riskiä kaupungilla / veronmaksajillakin.

Kylmä rinki kirjoitti:

Hiljaiseksi vetää... mietin skenaarion karmean kuuloista lopputulosta sympatisoiden mahdollisen epäonnisen asemaa. En keksi syytä miksei noin todellakin voisi käydä.

Eikös tuossa melkein väistämättä tulisi kaksi konkurssia; rakentajan/grynderin konkurssi ja asunto-osakeyhtiön konkurssi. Asunto-osakeyhtiön konkurssin seurauksena yhtiö lakkaa olemasta ja epäonninen ostaja voi repiä osakekirjansa, koska sellaista as.yhtiötä jonka omistamiseen ne oikeuttavat ei ole enää olemassa.

Jokuhan tuon rakennuksen kaikkine asuntoineen realisointivaiheessa ostaa ja perustaa uuden asunto-osakeyhtiön, josta epäonninen voi ostaa 'oman kämppänsä uudelleen', tai ehkä pikemminkin vuokrata sen koska tämähän mitä todennäköisemmin on yhden asunnon verran pankille velkaa.

Karmean kuuloista, tulee melkein paha olo.


Jäin pohtimaan pääseekö/joutuuko epäonninen asunto-osakeyhtiön hallitukseen jolloin hänelle seuraa velvoitteet konkurssiin hakemisesta, siihen liittyvä vaiva ja riski henkilökohtaisen laiminlyönnin vastuusta?

Kotkassa rakennetaan pääasiassa vuokratonteille joten tuossa selvästi riskiä kaupungilla / veronmaksajillakin.

Hei,

Jos ette ole opiskelijoita tai työttömiä tms., niin miksi asutte vuokralla?

Esim. meidän työpaikalla kuulin keskustelun kahden aikuisen vakivirassa olevan miehen välillä ja molemmat kertoilivat asuvansa vuokralla. Meinasin kysäistä, että miksi ihmeessä te gryndereitä elätätte, mutta en kehdannut, joten kysyn sitten täällä. Esim. jos ihminen maksaa 500 € vuokraa kuussa yksiöstä, samalla rahallahan hän lainaa maksaisi reippaasti. Ja tämäkin kaupunki on kyllä sellainen, josta hyvällä paikalla oleva asunto aina menee kaupaksi ja myyntivoittoa jää.

Minä (ja isäni) ostettiin minulle heti valmistuttuani oma osakehuoneisto ja sitä ennen olin asunut tuhannen edullisesti ihan uudessa yo-säätiön asunnossa. En penniä enkä senttiäkään kenenkään grynderin taskuun anna, en.

Kysymys siis: jos olisi varaa ostaa oma - kuten tietämilläni tapauksilla - niin miksi ei? Vai ovatko ihmiset niin saamattomia, etteivät kehtaa säästää sitä pientä alkupääomaa?

OMA LUPA kirjoitti:

Hei,

Jos ette ole opiskelijoita tai työttömiä tms., niin miksi asutte vuokralla?

Esim. meidän työpaikalla kuulin keskustelun kahden aikuisen vakivirassa olevan miehen välillä ja molemmat kertoilivat asuvansa vuokralla. Meinasin kysäistä, että miksi ihmeessä te gryndereitä elätätte, mutta en kehdannut, joten kysyn sitten täällä. Esim. jos ihminen maksaa 500 € vuokraa kuussa yksiöstä, samalla rahallahan hän lainaa maksaisi reippaasti. Ja tämäkin kaupunki on kyllä sellainen, josta hyvällä paikalla oleva asunto aina menee kaupaksi ja myyntivoittoa jää.

Minä (ja isäni) ostettiin minulle heti valmistuttuani oma osakehuoneisto ja sitä ennen olin asunut tuhannen edullisesti ihan uudessa yo-säätiön asunnossa. En penniä enkä senttiäkään kenenkään grynderin taskuun anna, en.

Kysymys siis: jos olisi varaa ostaa oma - kuten tietämilläni tapauksilla - niin miksi ei? Vai ovatko ihmiset niin saamattomia, etteivät kehtaa säästää sitä pientä alkupääomaa?

Varsinkin näinä aikoina asuntojen ostamiseen liittyy riskejä, joista kenties voisit valistaa myös. Itse on pidä kovinkaan iloisena asiana että nuori tai vanhempi sijoittaa rahojaan laput silmillä.

Minkälaisia selvityksiä kehottaisit tekemään esim.
edellä kuvatun esimerkin kaltaisen taloyhtiön kohdalla?

OMA LUPA kirjoitti:

Hei,

Jos ette ole opiskelijoita tai työttömiä tms., niin miksi asutte vuokralla?

Esim. meidän työpaikalla kuulin keskustelun kahden aikuisen vakivirassa olevan miehen välillä ja molemmat kertoilivat asuvansa vuokralla. Meinasin kysäistä, että miksi ihmeessä te gryndereitä elätätte, mutta en kehdannut, joten kysyn sitten täällä. Esim. jos ihminen maksaa 500 € vuokraa kuussa yksiöstä, samalla rahallahan hän lainaa maksaisi reippaasti. Ja tämäkin kaupunki on kyllä sellainen, josta hyvällä paikalla oleva asunto aina menee kaupaksi ja myyntivoittoa jää.

Minä (ja isäni) ostettiin minulle heti valmistuttuani oma osakehuoneisto ja sitä ennen olin asunut tuhannen edullisesti ihan uudessa yo-säätiön asunnossa. En penniä enkä senttiäkään kenenkään grynderin taskuun anna, en.

Kysymys siis: jos olisi varaa ostaa oma - kuten tietämilläni tapauksilla - niin miksi ei? Vai ovatko ihmiset niin saamattomia, etteivät kehtaa säästää sitä pientä alkupääomaa?

"Ja tämäkin kaupunki on kyllä sellainen, josta hyvällä paikalla oleva asunto aina menee kaupaksi ja myyntivoittoa jää."

Aika hällä väliä sutkautuksia. Se on juuri tämä asenne joka on taantumaan meidät ajanutkin ja yksityisiä ihmisiä henkilökohtaisiin konkursseihin. Koska te oikein opitte?

Nyt ei tosiaan kannata ostaa, koska vuoden päästä saa halvemmalla!

keski euroopassa on tyssännyt tyystin.
Sitäpaitsi sen valmistus tulee siirtymään Kiinaan koska vilja ja näkkärit on helppo kuljettaa laivalla.

Miksi ay-liike ei perusta omaa tehdastaan jonka johto ei vedä välistä ja kaikki voitto jaetaan työläisille?...Ai niin sitähän kokeiltiin
Neuvostoliitossa ja vituiksi meni, hähähähähäää!
Kommarijohtajat olivat pahimpia rosvoja!