sairas. hullu mielipuoli. luin päiväkirjaani johon olin vuosi sitten liimannut tytön kuvan, sen kokoisen millainen haluaisin olla. nyt kun sitä katsoo se tyttö siinä kuvassa näyttää läskiltä. kun katson itseäni peiliin olen niin onnellinen kun näen itseni "rumana" pienenä luisena tyttönä, vaikka tiedän jo olevani luurankomainen haluan silti olla laihempi, laihin, löydän aina jostakin läskiä. mutta asia on niin että vaikka olen luurankomainen olen silti normaali. eli siis läski, isokokoinen paskakasa. luut vaan näkyy... jäädyn palelen ja olen jatkuvasti kuumeessa.. olen sairas tiedän sen mutta en pysty ymmärtämään sitä. olen vain tavallinen tallaaja. olenko outo?
anoreksia söi aivoni
sillä olen.
101580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
et ole outo! olet vain liian laiha. tekstisi perusteella vaikutat yli laihalta ja jopa anorektikolta. äläkä missään nimessä ajattele olevasi lihava/läski koska se ei ole totta! tuolla ajattelu tavalla saatat itsesi hankaluuksiin monesta suunnasta. Joten suosittelen että jos et itse pysty aloittaa
normaalia syömistä hanki ammatti apua! enkä sano tätä kiusalla tai halveksunnalla vaan vakavasti otettavana neuvona jota kannattaa totella enenkö elämäsi alkaa olla pelkkää alamäkeä josta ylös pääsy tuntuu lähes mahdottomalta. Toivottavasti ymmärrät! Tsemppiä sulle
millaisia kahjoja sitä pitääkin olla, ettekö perkele tajua millaista tuskaa te tuotte vanhemmillenne?
Luuletteko te että on mukavaa katsoa kun lapsi tekee kuolemaa nälkään perkele?
Ottaa niin pattiin tuo itsekkyys, pistäkää vaikka kuula kalloonne että ei tarvitse katsoa tuota hiljaa kuoleeksi kitumista
Mitä oikeen kuvittelet ku otat itelles oikeudet sanoa noin? Luuletko että ne tekee sen tahallaan, ku se on niistä niin kivaa, oikeen hupiako? Kyllä täytyy sanoa että jotku on ymmärtämättömiä. Joo-o, vanhempiahan anorektikot haluaaki vaan kiusata. Joku vois oikeesti masentua tosta niin et tekis itsarin, ja anorektikot varsinki on yliherkkiä. Pitää miettiä ennen ku sanoo mitä sylki suuhun tuo. Se ei auta mitään että alkaa syyllistämään ketään, varsinkaan sairasta. Anoreksia on vaan yks puolustautumiskeino muiden joukossa, ja joillekin se on enää ainoa keino, koska se pitää otteessaan eikä silloin voi keskittyä muihin ongelmiin kuin siihen. Siitä ei voi anorektikkoa itseään syyttää. Se on avunhuuto. Pitäisikö muka sitten vain esittää kaiken olevan hyvin ja olla kuitenkin sisimmässään kaiken aikaa hiljaa? Sitä ei voi keneltäkään vaatia. Ja vain harva uskaltaa puhua ongelmistaan ja hakeutuu sitten etsimään lohtua muualta. Saat asian kuulostamaan siltä, kuin anorektikot olisivat pahoja ihmisiä, vaikka usein on juuri päinvastoin. He ovat poikkeuksellisen hyväsydämisiä ja herkkiä, syntyneet vähän kuin väärään maailmaan, joka on heille liian kova ja ankara. Heihin sattuu, kun ihmiset eivät tajua. Kehoitankin kaikkia niitä, jotka eivät ymmärrä, olemaan sekaantumatta sairauteen.
Kyllä se nyt on vähän niin että tekstisi oli aivan mauton ja naiivi. Anoreksia on sairaus. Masennus on sairaus. Skitsofrenia on sairaus. Et varmaankaan menisi kehottamaan skitsofrenia potilasta tappamaan itseänsä. Ja eikö se itsensä ampuminen sitten tuottaisi vanhemmille surua ja tuskaa? Syömishäiriö on vakava sairaus joka tuottaa valtavaa tuskaa myös ks. henkilölle itselleen.
jos koet valtavaa kiukkua juuri syömishäiriöisiä kohtaan niin eikö olisi parasta pysytellä poissa SH palstoilta ja miettiä myöskin niitä syitä miksi koet vihaa syömishäiriöisiä kohtaan?
Kiitos sinulle noista puolustavista ja kauniista sanoista. Ne todella koskettivat. On ihanaa, että edes jotkut ymmärtävät, että emme me tee tätä tahallamme, minä ainakin haluaisin enemmän kuin mitään muuta olla terve ja onnellinen. Vihaan tätä sairautta niin paljon, vihaan itseäni sen takia millaista tuskaa aiheutan läheisilleni..
*itkien* Todella koskettavaa. Itse olen ex-anorektikko enkä tehnyt sitä loukatakseni vanhempiani. Oikeasti tunsin suurta surua ja syyllisyyttä. Toivoin että vanhempani voisivat jatkaa normaalia elämää. Huomasin kuinka äiti vanheni silmissäni. En väitä olevani "poikkeuksellisen hyväsydäminen", mutta pahaa en ole koskaan yrittänyt aiheuttaa.
ymmärrän sua.nykyään vihaan itteeni koska mun pitää lihoo etten joudu osastolle koska sielt' lähtiessä osin lähes ylipainoinen.parempi et lihoon kotona... sit ku koulu loppuuu ja oon täysikäinen kukaan ei kukaan tuu enää mun eteen ja voin olla niin laiha aina vaan ´laihempi laihin1!!!!
Et takuulla ole mikään paskakasa tai läski!Sulla on oikea nimi,sulla om haaveet,sulla on taitoja,sussa on kaunista-tuo on suuri valhe ja sun ei pitäisi antaa sen valheen viedä elämästäsi yhtään enempää päivää hukkaan.Elämä ei ole sitä miltä sä näytät ja miten laiha tai lihava sä oot-tee asioita mistä pidät ja juttele ajatuksistasi kavereille,jos ei ole-vanhemmille,jos ei heille pysty-terv.hoitajalle tai jollekin läheiselle aikuiselle tai srk:n työntekijälle tai jollekin,joka kuuntelee sua-huolet puolittuu puhumalla.Mun tyttö sairasti pari vuotta anoreksiaa-se oli niin raskasta ja surullista aikaa,että mun sydän itkee jokaisen anorektikon puolesta,se on niin kipeä asia ja näin miten lapseni kärsi..oli letkuissa ja halusi kuolla..toivon,että saat apua!
toi pisti miettii asioita..
kuule...haluan,että mietit...elämässä on paljon kauniita asioita ja sinä olet yksi niistä,et ehkä tällä hetkellä sitä näe.Et ole vain yksi laiha tai läski vaan sinulla on nimikin ja asioita,joista pidät,haaveilet,sinä todella olet äläkä vaan lakkaa olemasta ravinnonpuutteen takia-sinussa on takuulla kauniita asioita,ihmisessä on muutakin kuin ulkokuori..pistä kovasti vastaan noille surkeille ajatuksille itsestäsi!Yksi elämä vain sinullakin...kun tytölläni meni melkein kolme vuotta parhaita vuosia samaan-halaus sinulle ja voimaa joka päivään päättäväisyyttä nujertaa kaikki väärät ajatusmallit!