Otsikko tuntuu raflaavalta, mutta senmukaiseksi Suomen joulut ovat todella muuttuneet.
Tämä hysteria, rauhattomuus ja valheellisuus alkaa jo marraskuussa. Kaupallisuus on niin mieletöntä ja totaalista, että on vaikea suorittaa edes välttämättömiä ruokaostoksia tavarataloissa, joissa ihmiset juoksevat kaikenlaisen rihkaman perässä kuin päättömät kanat. Tämä hysteria kasvaa koko ajan jouluaattoa lähestyttäessä. Sitä ruokkii television, lehdistön ja nyt myös paikallisradioiden kiihtyvä mainonta.
Jouluaattona joulurauhan julistuksen jälkeen tämä rauhattomuus ja rihkaman perässä juokseminen saa huippunsa. Kun sitten iltapäivällä tavaratalot suljetaan, lähtee rauhallista joulua viettävä Suomalainen hautausmaalle. Katkeamaton autojono hautausmaata kohti jatkuu yli puolen yön, sellaista rallia muuna vuodenaikana tuskin tapaa. Puolenyön jälkeen jouluyö viimein hiljenee, mutta vain muutamaksi tunniksi. Aamulla alkaa samanlainen ralli kuin aattoiltana, nyt vain suuntana on kirkko.
Seuraava ralli onkin heti Tapaninpäivänä ja sitä kutsutaan tapaniajeluksi. Ensimmäisen joulunjälkeisen arkipäivän koittaessa matka, suuntautuu jälleen tavarataloon. Vaihdetaan lahjat johonkin toiseen tavaraan. Tähän liittyy lisäksi alennusmyyntikamppanja, joka tuo toisen samanlaisen ostohysteriaryntäyksen kuin mitä oli ennen joulua.
Oma lukunsa on myös tiedotusvälineiden luoma "asennekasvatus", jossa selitetään, että ainoa oikea ja hyväksyttävä tapa on viettää rauhallista joulua perheen ja sukulaisten. seurassa. Tunnetaan sääliä ja myötätuntoa yksinäisiä joulunviettäjiä kohtaan, ikäänkuin joulurauha heidän kohdallaan ei toteutuisi. Yksinäisiin ihmisiin luodaan epäonnistuneen ja kelvottoman ihmisen leima. Heistä tehdään jouluna psykiatrien asiakkaita.
Lapsi on sitten se Suomen joulun valheiden kohde. Heille valehdellaan ja heitä pelotellaan ikkunan takana kurkkivilla tontuilla ja joulupukilla. Lapset eivät uskalla koko joulun aikana olla iltaisin ulkona. Heissä synnytetään pelkojen ja itsesyytösten kauhistuttavia tuntemuksia.
Kuinka terveitä (myös psyykkisesti) Suomen lapset olisivatkaan, jos näin totaalista pelkojen ja valheiden verhoon käärittyä joulupukkia ei olisi koskaan keksitty?
Kuinka tasapainoisia aikuisia heistä kasvaisikaan ja kuinka rauhallista joulua he viettäisivätkään, jos antamisen ja saamisen ilo osattaisiin kokea henkisellä tasolla aineellisuuden kustannuksella?
Joulutonttu.
Tämä hysteria, rauhattomuus ja valheellisuus alkaa jo marraskuussa. Kaupallisuus on niin mieletöntä ja totaalista, että on vaikea suorittaa edes välttämättömiä ruokaostoksia tavarataloissa, joissa ihmiset juoksevat kaikenlaisen rihkaman perässä kuin päättömät kanat. Tämä hysteria kasvaa koko ajan jouluaattoa lähestyttäessä. Sitä ruokkii television, lehdistön ja nyt myös paikallisradioiden kiihtyvä mainonta.
Jouluaattona joulurauhan julistuksen jälkeen tämä rauhattomuus ja rihkaman perässä juokseminen saa huippunsa. Kun sitten iltapäivällä tavaratalot suljetaan, lähtee rauhallista joulua viettävä Suomalainen hautausmaalle. Katkeamaton autojono hautausmaata kohti jatkuu yli puolen yön, sellaista rallia muuna vuodenaikana tuskin tapaa. Puolenyön jälkeen jouluyö viimein hiljenee, mutta vain muutamaksi tunniksi. Aamulla alkaa samanlainen ralli kuin aattoiltana, nyt vain suuntana on kirkko.
Seuraava ralli onkin heti Tapaninpäivänä ja sitä kutsutaan tapaniajeluksi. Ensimmäisen joulunjälkeisen arkipäivän koittaessa matka, suuntautuu jälleen tavarataloon. Vaihdetaan lahjat johonkin toiseen tavaraan. Tähän liittyy lisäksi alennusmyyntikamppanja, joka tuo toisen samanlaisen ostohysteriaryntäyksen kuin mitä oli ennen joulua.
Oma lukunsa on myös tiedotusvälineiden luoma "asennekasvatus", jossa selitetään, että ainoa oikea ja hyväksyttävä tapa on viettää rauhallista joulua perheen ja sukulaisten. seurassa. Tunnetaan sääliä ja myötätuntoa yksinäisiä joulunviettäjiä kohtaan, ikäänkuin joulurauha heidän kohdallaan ei toteutuisi. Yksinäisiin ihmisiin luodaan epäonnistuneen ja kelvottoman ihmisen leima. Heistä tehdään jouluna psykiatrien asiakkaita.
Lapsi on sitten se Suomen joulun valheiden kohde. Heille valehdellaan ja heitä pelotellaan ikkunan takana kurkkivilla tontuilla ja joulupukilla. Lapset eivät uskalla koko joulun aikana olla iltaisin ulkona. Heissä synnytetään pelkojen ja itsesyytösten kauhistuttavia tuntemuksia.
Kuinka terveitä (myös psyykkisesti) Suomen lapset olisivatkaan, jos näin totaalista pelkojen ja valheiden verhoon käärittyä joulupukkia ei olisi koskaan keksitty?
Kuinka tasapainoisia aikuisia heistä kasvaisikaan ja kuinka rauhallista joulua he viettäisivätkään, jos antamisen ja saamisen ilo osattaisiin kokea henkisellä tasolla aineellisuuden kustannuksella?
Joulutonttu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jouluna juodaan viinaa eniten vuodessa.Lapset ja äidit miehittävät turvakodit,kun ukko raivoaa kännissä koko joulun.Tai sitten ukko ja akka,säälin niiden perheiden lapsia joilla joulu on muodostunut painajaiseksi.Älkää nyt ressukat viittikö läträtä sen viinan kanssa,se on säälittävää.