Ihmettelin pitkään miksi homomiehet eivät löydä kumppania, vaikka vaiertavat koko ajan elämänsä miehen puutetta.
Kun kuuntelee homomiesten toiveita ja lukee esim. seuranhakupalstoja, niin yksi suuri asia pompsahtaa esille kuin tsunamiaalto merellä.
Toiveet kumppanista ovat järkyttävän epärealistisia ja mahdottomia, ne sisältävät uskomattomia yksityiskohtia ja sen lisäksi niissä on muuttujia, jotka eivät koskaan kohtaa todellisessa elämässä.
Mielikuvat kumppanista ovat syntyneet pitkien fantasioiden ja pornokuvien kautta ja lopputuloksena on epärealistinen unelmamies jota ei taida olla olemassakaan.
Ja jos ulkoisilta puitteilta sopiva mies löytyy, astuvat muuttujatoiveet peliin - eli mies ei kelpaakaan, koska hän ei ole esim. rekkakuski tai muu "lisäunelmatoive".
Säälittävää kuunnella homojen tuskaa parisuhteen puutteesta. Kannattaisi hieman järkevöittää hakukriteerejä jos kumppanin mielii saada.
Tai sitten kannattaa muuttua itse sellaiseksi unelmahaaveeksi ulkoisesti ja sisäisesti - että kelpaa jollekin, jolla on samanlaiset, epärealistiset haaveet. Mutta sehän ei taida onnistua.......
Kun kuuntelee homomiesten toiveita ja lukee esim. seuranhakupalstoja, niin yksi suuri asia pompsahtaa esille kuin tsunamiaalto merellä.
Toiveet kumppanista ovat järkyttävän epärealistisia ja mahdottomia, ne sisältävät uskomattomia yksityiskohtia ja sen lisäksi niissä on muuttujia, jotka eivät koskaan kohtaa todellisessa elämässä.
Mielikuvat kumppanista ovat syntyneet pitkien fantasioiden ja pornokuvien kautta ja lopputuloksena on epärealistinen unelmamies jota ei taida olla olemassakaan.
Ja jos ulkoisilta puitteilta sopiva mies löytyy, astuvat muuttujatoiveet peliin - eli mies ei kelpaakaan, koska hän ei ole esim. rekkakuski tai muu "lisäunelmatoive".
Säälittävää kuunnella homojen tuskaa parisuhteen puutteesta. Kannattaisi hieman järkevöittää hakukriteerejä jos kumppanin mielii saada.
Tai sitten kannattaa muuttua itse sellaiseksi unelmahaaveeksi ulkoisesti ja sisäisesti - että kelpaa jollekin, jolla on samanlaiset, epärealistiset haaveet. Mutta sehän ei taida onnistua.......
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen bi joten tämän asian toinenkin puoli on erittäin tuttu; oikeastaan koko ongelma on universaali. Monilla homoilla on epärealistiset miesihanteet, samoin kuin monilla naisillakin. Toisaalta myös heteromiehillä tuntuu olevan aika kummia naisihanteita.
Toisaalta kaikista ryhmistä löytyy toistakin ääripäätä, joka panee kaikkea mikä liikkuu.
Itselläni on kyllä rima, mutta se ei liity mitenkään toisen ulkonäköön tai statukseen tai mihinkään pornostereotypioihin. En edes välitä sellaisista käsitteistä kuin top ja bottom, en välitä kalun pituudesta enkä muustakaan sellaisesta. Henksisitä arvoista välitän ja on surullista, miten ne monelta homolta ja heterolta jäävät kokonaan ulkoisten kriteerien alle.
Itseäni tämä harmittaa erityisesti sen takia, että minusta on oltu kiinnostuneita joskus sen takia, että näytän tietynlaiselta (pienikokoinen, nuoren näköinen). En halua että minusta kiinnostutaan näiden ominaisuuksien takia, vaan niistä huolimatta; en halua olla vain jonkin fetissin kohde tai tietyn seksiroolin suorittaja, vaan ihan oikea poikaystävä.
Kyllä sitä on huomannut, että puolet suomalaisista ettii jotain mielikuvitusystäviä ja toinen puoli taas elää yksinäisyydessä. Pelottavaa kuulua tuohon jälkinmäiseen porukkaan,mutta minkäs teet. ):P
Ystävän löytyminen ei ole vain homojen ongelma. Yleensä hyvin harvalla on todellista ystävää. Usein ne liittyvät johonkin harrastukseen, maailmankatsomukseen, opiskeluun tai muuhun. Ja kun ne muuttuvat niin usein myös kaverit jäävät taakse.
Ja miksi haaveita ei saisi olla? Toki tietty realismi on O.K.
Mutta tosi on, kuten Kikka lauloi, mistä oikean frendin löytäisin...
Itselleni riittäisi raitis ja henkisesti terve, ei homon stereotyyppi. Mistähän löytyisi.
Sinäänsä ainakin minulle on tärkeää sen verran, että kun olen btm (bottom), niin tarvitsen topin. Koska alistajana oleminen tekee minut eritäin epämukavaksi. Lisäksi on tietenkin tämä paino/koko. Olen tullut siihen tulokseen, että silläkään ei oikein ole väljä, kunhan alle uskaltaa mennä. Ulkonäöstä on vaikea mennä sanomaan mitään. Useimmilla tuntemillani homomiehillä on korkeat ulkonäkökriteerit, ja tästä olen todistanut monta tapausta. Minulle ainakin merkitsee enemmän tunne, kuin ulkonäkö. Ikävä kyllä minua on kritisoitu nuoresta iästäni, joka monessa suhteessa ärsyttää minua. Minua kohdellaan, kuin ymmärryksetöntä lasta, eikä minulle melkein uskalleta puhua. En minä hajoa.