Minun syvä hiljaisuus

Näinä aikoina olen ollut saari
en kutsu valolla
en rannoilleni ketään kaipaa

tämä oli taas syvää kaijutonta syvännettä
ympärillä sieluni seinämillä hiljaisuus
ei edes rakkauden kuiskeet kuuluneet
enkä niitä kaivannut
tähän karikkoiseen elämääni saarena

mutta nyt ehkä elämä voittaa taas
ehkä jaksan kurkottaa ulos itsestäni
kohden sinua jota rakastan
sinua jota sieluni yksinäisempinäkin öinä
rakastaa

sinä ymmärrät niin lienee
oma sielusi kaikukoppa soittaa samaa sävelmää
olet niin rakas minulle
hienolla säikeellä yhdessä
vaikka en läsnä voi ollakaan

olen silti erakkosaarenakin
rakastunut sinuun
11462
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

on kirjoituksesi, todella!

Äänestä

Voi kuinka kaunis...minä tunnen samoin...erakkosaari

Äänestä

joskus hiljainen matka. Kuitenkin kaunis on ajatus ruonossa, pinnalla heijastelee valon leikki.

Äänestä

Yksinäisinä öinä
kylminä,tuulisina aikoina
odotin

Tulisi kuunsilta
tähtien valoverho

hetken näkisin saareltani
sinun saareesi

hymyilen niinä hetkinä
sinun saarellesi ja yhdessä
sen ohikiitävän tuokion
me emme ole yksin
vaan yhdessä
tässä elämän meressä

Äänestä
  • Kiitos kauniista vastarunostasi!

    Äänestä

`värssysi´ tuntui
..satutti
jotenkin omaksuin.

kiitti er..

Äänestä

johon aallottaresi aallot pehmeästi
hellyydellä hellii kovaa kallioo ~~
soljuen pehmeästi aallottaresi~~

hieno runo* :)

Äänestä

.. kaukana on hän, ja lähellä:)

Äänestä

Kiitos kaikille kommenteista ja palautteesta.

Äänestä

ajatuksiani ja tunnelmiani olit tähän runoon saanut ladattua. Tuttua ja todellista, kiitos.

Äänestä

runosi on ja tuo mieleen erään itselleni hyvin tärkeän ihmisen, joka jossain pohti "olenko mä saari?". Toivon niin, että olet jaksannut jo kurottaa ulos syvästä hiljaisuudestasi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


erakkona olen saari kirjoitti:

Näinä aikoina olen ollut saari
en kutsu valolla
en rannoilleni ketään kaipaa

tämä oli taas syvää kaijutonta syvännettä
ympärillä sieluni seinämillä hiljaisuus
ei edes rakkauden kuiskeet kuuluneet
enkä niitä kaivannut
tähän karikkoiseen elämääni saarena

mutta nyt ehkä elämä voittaa taas
ehkä jaksan kurkottaa ulos itsestäni
kohden sinua jota rakastan
sinua jota sieluni yksinäisempinäkin öinä
rakastaa

sinä ymmärrät niin lienee
oma sielusi kaikukoppa soittaa samaa sävelmää
olet niin rakas minulle
hienolla säikeellä yhdessä
vaikka en läsnä voi ollakaan

olen silti erakkosaarenakin
rakastunut sinuun

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu