miten selviän tästä..miehen kans tapeltiin sen lähtemisest liikenteeseen..jotenkin luin sen rivien välistä etten kuitenkaan ehkä ole se jonka kans on onnellisin.. mulla nyt niin kurja olo ettei mitään rajaa. olen kuulemma poistanu hänelt kaik naispuoliset "ystävät"!..mikä on ilmeisesti ollut tosi paha moka.hän taitaa kaivata niitä enenmpi kuin tajusinkaan.. nyt olen pilannut hänen elämänsä sitten kai kokonaan.kun kysyn jotain mihin ootan saavani lohduttavan vastauksen,vastaa ihan tahalleen vittuillakseen vaan.miks ees kysyn.miks olen olemassa ees taas.tunnen itteni niin joutavaks paskaks et5tei enää auta mikään. jos lähtö tulis synnyttää,pääsisin TAKSILLA kuulemma aivan yht hyvin kun hänen kyyillä.miksi aina näin käy..pilaan ite kaiken sitte.
kirjotin jo
aiemminkin .mut mut..
8392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei,
miehet (ei siis Miehet) osaa olla todellisia paskiaisia ja pikkukakaroita. Otan osaa, tiedän miten tosi kurjalta voi tuntua tommonen käytös, olen itse kokenut saman. Ihan turha odottaa minkäänlaista empatiaa miehiltä silloin, kun elämä heittää lokaa niskaan, vastaus on tyyliin "Pitäiskö mun nyt voida asialle jotain, voi voi". Älä hyvä ihminen syytä itseäsi ukkosi typerästä käytöksestä, se on ihan sen perusluonteessa ja kaikki yritetään kääntää toisen osapuolen syyksi. Ja naisen raskaushan on vain yksi hyvä syy lisää kiukutella, eikä todellakaan syy pitää puolisoa hyvänä esim. sanomalla joskus jotain kivasti. Itte olen tällä hetkellä ihan kurkkua myöten täynnä äijääni, joka on näköjään loman alettua heittäytynyt täysin kakaraksi. "Mä en tee mitään ylimääräistä vaan just sitä mitä haluan, koska oon nyt lomalla. Oon muuten lähdös illalla ryyppäämään, makaan sit huomisen krapulassa". Voi vittu, on tämä mullekin eka lomapäivä, oon loppusuoralla raskaana ja vielä pahassa flunssassa, ja silti MUN pitäis hoitaa kaikki jouluaskareet ja siinä samassa vielä hoitaa parivuotiasta esikoista. Ja kattella naama nurinpäin olevaa äijää. Että hyvää joulua vaan..
Sori, tuli kans avauduttua vaikka tarkoitus oli osoittaa sulle ymmärrystä ja myötätuntoa. Olisko sulla ketään kavereita tai perhettä, joiden luo voisit mennä tuulettamaan päätä ukkos kitinöistä? Tai edes kirjoittele tänne tulemaan, voidaan yhdes manata äijien typeryyttä. Mutta ÄLÄ SYYTÄ ITTEÄS, sitähän juuri ne miehet yrittää. Olet varmasti just hyvä juuri sellaisena kuin olet.
..kaikkitietäville ja täydellisille selvännäkijöille, turha vaivautua kirjoittamaan että "Itsepä olette ukkonne valinneet lapsenne isäksi, turha tulla valittamaan". Olen tuskallisen tietoinen siitä ja suotakoon jokaiselle oikeus tuulettaa tunteitaan näin anonyymisti. Kaikilla ei ole varaa käydä nuppitohtoreiden juttusilla. ;)
Mulla on siinä mielessä eri tilanne, että mun mies ei niinkään juokse baarissa tai kavereidensa luona, mutta ei muuten vain ole ollenkaan kiinnostunut perheestään tai kodistaan. Mun miehelle kaikkein tärkeintä on sen harrastus ja työ eli autot ja tietokone. Kaikki muu tulee sen jälkeen. Kotona on ihan turha odottaa mitään apua missään (edes laskuja ei saa maksettua, vaikka sitä konettaan hakkaa monta tuntia päivässä), meillä on myös parivuotias lapsi ja nyt siis olen raskaana, tosin alussa vasta. Käyn itsekin töissä. Mies vetää viikonloppuisin ja NYT KUN LOMA ALKOI NIIN VARMASTI JOKA PÄIVÄ tuonne puolille päivin, mutta eipä koskaan erehdy kysymään, haluaisinko minä mahd. joskus nukkua vähän pidempään. Iltaisin se aukoo mulle päätään, että miten voin olla niin väsynyt jo kymmenen aikaan, että alan pilkkimään?!?! Voi jumaliste! Voitteko kuvitella?! Itseänikin ihan naurattaa, millaisen pellen kanssa asun :D :D
Mietin monesti, miten hemmetissä oon päästänyt kaiken tähän tilanteeseen?!? Tässä vaiheessa tuntuu enää turhalta parkua, kun oon yrittänyt sekä hyvällä että pahalla, mutta eipä ole tuottanut tulosta. Luulen, että mun äijä heräisi vasta silloin, kun pakkaan kamat ja lähden lapsen kanssa menemään. Tosin mun mies on kyllä niin umpitampio, että luulenpa, ettei mun lähtiessäkään tajuaisi, että joku on saattanut olla tässä "parisuhteessa" hieman viturallaan. Tai ehkä tajuaisikin, mutta omalle kontolleen ei kyllä ottaisi mitään.
Voimia teille siskot :)
en sitte ole todellakaan yksin..jiihaa!!
toi on just pahinta että Jos mies tulis mun luo sanomaan jotain et "olenko ollu niin paska kokoajan ..tms niin minä halaisin ja sanoisin jotain lohduttavaa et toisella ei ikin vaan jäis paska olo mun sanomisista..mutta nää dillet tosiaankin vaan heittää vettä kelalle. mammanpojat!!
juttelin hänen äitinsä kanssa (ihan sentakia et jos joskus ero tulee,on tietonen syistä,)ni äitisä puolusti pient poikaasa,ja sano et pittäähän sosiaalista elämääkin olla!!ja et pojan isä oli ihan samalainen nuorena.. anna sen nyt mennä!! HAHAHAAHAHAHAHA... justiisa juu..
no minä olen nyt 2 pv kattonu mykkäkoulua,joten vein hänet kaverin synttäreille..nyt on ilonen mies..sehän on pääasia.minä pesen lattiat,hain kaupasta joulukamoja,ja hoitelen kai elukat ymymym..ihanaa..ihanaaaa :)
raskausviikkoja 29, ja mies täysi kakara. itse olen kyllä kotona, ja sen vuoksi hoidan kotia "kun en muutakaan tee", mutta kyllä se välillä niin ärsyttää että jos en jaksa tiskikonetta täyttää/tyhjentää vaan koitan puolittaa homman miehen kanssa niin ei onnistu. hän käy kyllä töissä 8-10h työpäiviä, tulee kotiin ja vaihtaa työvaatteet pois päältä, lähtee menee samantien kavereidensa kanssa heilumaan jonnekkin ja tulee kotiin vasta siinä 22-24 aikaan. viikonloput hän onkin sitten kokonaan pois. kyselen miksei hän vietä aikaa kanssani, en edes muista millon oltaisiin syöty yhdessä tai mitään muutakaan niin vastaus on aina sama "ei mun ole tarkotus.." "vahingossa jään liian myöhään.." Vahingossa ?!? kyllä se stressaa olla joka ikinen päivä yksinään täällä, siivota kotia ja kattoo että miehel on puhtait vaatteit pääl ja minkäännäköstä kiitosta edes kuule =( ja hänen äitisä luulee että ollaan joku maailman onnellisin pariskunta. ensimmäinen lapsenlapsi tulossa ja kaikki on niin hyvin!! vaikka todellisuus on ihan muuta. onneks hänen siskonsa sit tietää asian todellisen puolen. minä jään yksin ku nalli kalliolle vaikka kuinka pyydän edes yhtä päivää miehelt. ja lisänä tässä se kun oon löytäny miehen taskuje olevan kun mikäkin apteekin hylly... löytyy jos jonkinnäköstä tavaraa, että tässä taitaa olla syy hänen poissa oloilleen. voi voi minkä minäkin oon menny löytämää
Näköjään löytyy tuosta omasta ukosta vielä Miestäkin kun sen pään ottaa. Tuli takaisin pari tuntia höyryämiseni jälkeen ja kysyi "Ootko vielä kärttyisä?" äänensävyllä, joka tarkoittaa hänen kielellään "Anteeksi että olin ääliö" :) Tämän jälkeen mies kysyi, pitäiskö matot tampata ja lähti kiikkuttamaan mattoja ulos, sen jälkeen ihan omatoimisesti alkoi imuroimaan ja pesemään lattioita kun me tytön kanssa siivosimme keittiötä ja yläkertaa. Kysyipä sitten vielä, että josko mentäis koko porukka saunaan illemmalla, ja niinhän me sit tehtiin. Sanoipa sit saunaan tullessa vielä että "Täälähän on nättejä tyttöjä". Ehkä oon vähä helppo mutta eipä enää yhtään kiukuttanut viimeistään sen jälkeen :) Enää ei ketuta vaikka ukko lähtikin kavereidensa luo ja juhlimaan. Tietty harmittaa kun tietää etukäteen, että koko huominen menee hänen osaltaan krapulan potemiseen, mutta ompa ainakin joulusiivot hyvällä mallilla.
Toivon todella hartaasti, että myös teidän ukoistanne löytyy se Mies sieltä jostain ja että he tajuavat teidän arvonne. Niin ja meillä ainakin mies rauhoittui tuon baarittelun suhteen huomattavasti esikoisen syntymän jälkeen, ei enää käy ollenkaan niin usein rilluttelemassa kuin ennen. Mutta muistan todella elävästi millaista helvettiä odotusaika tuolloin oli, tuntui että ukko villiintyi silloin ihan täysin ja sanoikin, että nyt pitää juhlia ja mennä, koska sitten kun lapsi on syntynyt niin ei enää voi. Ja kyllä tuli itkettyä NIIN monet illat yksinäni, vielä pari päivää ennen laskettua aikaakin. Mutta kuten sanottu niin rauhoittunut on huomattavasti. Tsemppiä teille kaikille jotka kärvistelette ääliöukkojen kanssa, paistaa se päivä joskus risukasaankin.
toi kanssa on niin lapsi että kyllä itkuks laittaa välillä..ei tahallaankaan ymmärrä selitettyy asiaa. just aiemmin kirjotin(alotukseen)et kehtas todeta et pääsenhä minä taksilla synnärille jos tulee hätä.. ja että ei hän kaukana ole koskaan kuitenkaan.nyt esimerkiksi olen soittanu ja laittanu pari ihan ilosta tekstaria et joko on tukka jakauksella ymym..ni ei vastausta..ei vasta puhelimeen kun soitan.toi saa mun sapen kiehumaan niin totaalisesti..etenkin kun satun tietämään miten ELINTÄRKEE TOI PUHELIN SILLE ON!!ni miksei mun soittoa kuule?? hänen äitisä maksaa hänen puhelinlaskusa..mieti vähä..ja osotetta ei ota mun luo,vaikka vauva tulossa..eli maksaa mielummin elarit ym. ikinä ei ole maksanu mitään laskuja meillä. vuosien saatossa kahteen vuokraan osallistunu parilla sadalla.thats it.. eikö ole lupaavan kuulosta..?? mitä sun ukon taskusta siis löyty??jotai pillereit??voi paska..se on huono homma se..kyllähä toi munkin oma joskus sauhuttelee muutakin kun malporoa,mutta ei onneks oo muihi viel puuttunu..viel :?
onko nytkin sitte jotoksella vai??mun oma läks synttäreille..vein jo päivällä..sano vaa lähties et vaksaillaa ja soitellaa..hhaaaa aika helppoa vaksailla..nii enhä miä tiie kenenkans se vaksailee..ehkä niien rakkaiden naisystävien.. :? miten sinä jaksat yksin olla kaiket viikonloput kanssa??onneks toi mun kanttura sentää tulee ajois yleensä kotiin..yleensä...ällöttää kun kuorsaa ja haisee kaljalle ja tupakalle taas..yökkö..ja huominen menee spr:lle..
voimia tässä toivotan..kiva kirjotella kun kerrankin joku ei tuomitse ekana..
mies tai siis poika (22v.) lähti taas mille teilleen ja minä jäin yksin kotiin valtavan mahani kanssa. Huomenna onneks pääsee kotiin joulun viettoon eikä tarttee viikkoon olla siivoilee toisen jälkii :D