Anteeksiantaminen
Anteeksipyytäminen
eivät merkinneet sinulle mitään
et halunnut sopia
vihaat minua
olen surullinen
Anteeksipyytäminen
eivät merkinneet sinulle mitään
et halunnut sopia
vihaat minua
olen surullinen
Anteeksiantaminen
anteeksipyytäminen.
411825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
ovat tuollaisia. Aina meitä kilttejä käytetään hyväksi. Annamma kaiken antaaksi. Nyt loppui anteeksianto! Tai okei, joulun kunniaksi voi antaa hieman armoa, mutta sitten loppuu ja mennään eteenpän kohti uusia tuulia.
On raskasta elää kun tietää että eräs henkilö vihaa minua.
he antavat anteeksi, koska anteeksiantamattomuus on vihaa toista kohtaan ja samalla myös itseään kohtaan. Vihalla ei saa mitään aikaiseksi. Aika parantaa haavat. Jokainen meistä tekee virheitä.
muuten ihan totta! Narsistin märkäpäiväuni on kiltti-ihminen, joka aina antaa anteeksi, mitä tahansa. Kilttejä käytetään helposti hyväksi.
on loputon kierre, jos joku tekee väärin, ei ole velvollisuus antaa anteeksi, se on oma päätös, antaako anteeksi vai ei.
koska he eivät näe omassa toiminnassaan mitään vikaa. He ovat aina oikeassa. Ap tarkoittaa ilmeisesti että molempien pitäisi pyytää ja saada anteeksi.
aidosti. tai pitäisi saada. mutta jos aina vaan tekee samallalailla eikä yritäkään korjata asiaa, ei ole mitään anteeksiannettavaa.
Onko sinusta muuten niin, että masokisti ja egoisti täydentävät sairaalla tavalla toisiaan. Masokisti nauttii, että häntä alennetaan ja kidutetaan henkisesti. (Jopa seksuaalisesti hän kokee olevansa käyttöesine) Egoisti nauttii taasen, että saa olla huomion keskipisteenä, hoitaa muka säälittävää ja herkkää masokistia. haukkuu, nälvii ja rakastaa taasen toisinaa. Mä olen pähkäillyt tätä juttua, kun oli exän kanssa vähän outoja juttuja.
anteeksi pyydetään jotta haavat paranisi. Aika ei aina paranna. Sen takia juuri pyydetään anteeksi. Sillä osoitetaan katuvansa ja olevansa pahoillaan.
että narsisti ei parannu koskaan eli se on samantyyppinen kuin muutkin persoonallisuushäiriöt. Esim. muita psyykeen sairauksia kuten masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä voidaan hoitaa lääkkeillä, mutta narsismia ei.
Onko parempi, että narsisti löytää rinnalleen kylmän ihmisen?
mutta ymmärtääkseni narsisti ei koskaan parane.
Narsistit yleensä löytävät kai miellyttämisenhaluisia ihmisiä, jotka tekevät kaiken mitä he pyytävät.
Mutta, siis tuo ehdottomuus ja aina oikeassa oleminen ovat osa narsismia.
(tämä ei tarkoita etteikö tavallinen ihminen voisi olla ehdoton ja aina oikeassa, en minäkään antaisi jotain lyömistä anteeksi).
Kuulostat jyrkältä. Oletko varma ettet itse toimi samalla tavalla, mutta sinä saat aina anteeksi. En usko, että maailmassa on yhtään sellaista henkilöä, joka olisi aina täydellinen.
Tuo ettet anna anteeksi on pelottava piirre sinussa. En ikinä haluaisi tuntea kaltaistasi henkilöä joka ehdollistaa. Jollet tee niin kuin minä sanon - hylkään sinut.
Kuulostat sellaiselta.
en nyt puhu että pitäisi vakavat rikokset antaa anteeksi.
En ole jyrkkä, minusta vaan pitää pyytää anteeksi, jotta voi saada. Jos tekisin toista kohtaan pahasti tai loukkaisin ensiksi, en voisi olettaa ja odottaa hänen antavan anteeksi ilman että itse pyydän sitä.
Ei olekaan täydellistä henkilöä. Mutta on tilanteita, että joku sanoo toiselle jotakin ilman syytä. Silloin sanojan tai tekijän on pyydettävä anteeksi. Siitä huolimatta että olemme vain ihmisiä.
Pyydän itse aika herkästi anteeksi. Annan anteeksi, jos pyydetään. Sehän on merkki siitä, että toinen välittää, miltä toisesta tuntuu.
alempana puhuttiin työpaikkakiusaamisesta. Pitääkö mielestäsi kiusatun antaa kiusaajalle anteeksi, jos tämä vain tekee sitä koko ajan eikä edes pyydä anteeksi? Onko kiusattu silloin kylmä? Toinen ei aina ole tehnyt toiselle pahasti. Joskus huonoa kohtelua saa osakseen syyttä.
Edellinen totesi että saa anteeksi jos pyytää. Ei siinä ole mitään kylmää. Kylmää on jos ei pyydä.
Ehkä hetken aluksi mut enempi ne oli ainakkii semmoset vahvat katkeruuden ja pettymyksen tunteet. merkitsi kyllä epäonnistumisen myöntämistä
Se, ettei anna anteeksi vaiko se että tekee sovinnon. Minusta lähes kaikki asiat pitäisi pystyä sopimaan. Ei se sovinto tarkoita muuta kuin että unohdetaan menneet eikä niistä puhuta.
Kaikki eivät kykene tuollaiseen. Jotkut ehdollistavat kaiken.
Siis hän ei ikinä anna kenellekään anteeksi eikä koskaan pyydä anteeksi. Hän ehdollistaa kaiken. Hän saa sanoa ja tehdä muille mitä huvittaa, mutta hänelle ei saa sanoa mitään mistä hän ei pitäisi.
Halusin vaan tietää mitä mieltä muut ovat asioista.
anteeksi pyytäessäni myönnän että olen epäonnistunut omissa tavoitteissani, unelmat sortuu ja hyväksyy sen miten asiat menee, samalla irtautuu anteeksipyynnöllä kun se mitä jää ei riitä eikä pysty jatkaamaan sellaisessa tilanteessa mitä jäljelle jää
Sinä ehdollistat myös. Jos tulee pienikin särö, sinä hylkäät. Mitään suhdetta ei voi rakentaa tuolla asenteella. Kaikki ihmissuhteet perustuu siihen että hyväksytään se, että asiat eivät ole niin kuin pitäisi, kaikki on puutteellista ja vajavaista, mutta yhdessä yritetään selviytyä ongelmista. Sinun asenteesi on se, että mitään ei saa mennä väärin, sinä hylkäät kaiken.
Hylkääminen on osoitus siitä, että sinun ihmissuhteillasi ei ole jatkuvuutta.
Et koskaan voisi kohdella omaa lastasi tuolla tavoin.
Ehdollistaminen= rakkaudettomuus. Ei kykene koskaan rakastamaan ketään koska vaatii toiselta täydellisyyttä. Hylkää heti jos toinen ei miellytä. Pelottavia ihmisiä sellaiset.
Äkkiä karkuun.
aika hyvin haarukoitu olennainen minusta varsinkin nuo neljä riviä.
Se minä olen tai olin kun vastakkaisen sukupuolen hyväksyntää aikaisemmin hain, enään en aiheuta surua toisille enkä itselleni kun en ole osapuolena ihmissuhde kuvioissa, muuten kuin ehkä täällä joskus virtuaali maailmassa kirjoittelemassa.
tuolla käytöksellään enkä ikinä toivu siitä.
Vieläkin sattuu kovasti.
Tuollainen tuhoaa toisen ihmisen elämän. Kai sinä sen tajuat.
tuo on pahinta mitä toiselle ihmiselle voi tehdä. tuo on pahempaa kuin fyysinen väkivalta.
Tuollainen tuhoaa aivan kaikki ihmiset jotka joutuvat pahuuden uhriksi. Kuka tahansa ihminen murskautuu tuollaisesta kohtelusta.
Oletko sä ikinä ajatellut että hakeutuisit hoitoon? Miksi sinä olet tuollainen?
minullekohan tuo oli, jos niin sinulla ja muilla on toki oikeus mielipiteeseen, tosin jos muodostatte ihmisestä noin vahvoja mielipiteitä näiden keskusteluiden pohjalta kysyisin ihan vaan että mikä on oma mielen tasapainonne.
Omaksi puolustukseksi sanon että olen aina lähtenyt kun tunteilleni ei ole tullut vastakaikua, myönnän joskus liian kauan roikkuneeni ihmisessä kun en ole menettänyt toivoa ja olen uskonut että aika auttaa. Ihminen tarvitsee ihmissuhteissakin uutta tuoretta toivoa rakkaudesta että jaksaa.
Lopuksi sanon niin kuin tuolla toisessakin keskustelussa olen nykyisin vain virtuaali osallistuja näissä ihmisuhde keskusteluissa, joten kun ja jos olen satuttanut niin nyt en satuta kuin ehkä jos joku ottaa nämä itselleen kirjoitettuna ja satuttaa,että älyätkö.
Ihmisille tulee mieleen asioita näitä lukiessaan.
Kyky antaa anteeksi ja pyytää anteeksi ja jatkuvuus ovat kaikkien ihmissuhteiden tärkeimmät asiat. Ilman niitä kyse on ehdollistamisesta ja narsismista tai jostain muusta pahuudesta.
Itse olen työelämässä törmännyt noihin ehdollistajiin myöskin, heidän pahuutensa ei rajoitu pelkästään parisuhteeseen tai virtuaalikeskusteluihin vaan he pilaavat myös työilmapiirin ja työyhteisön tuolla ehdollistamisella.
Ehdollistaminen on julmaa henkistä väkivaltaa, jonka kohteeksi joutuminen voi aiheuttaa pahaa mieltä pitkäksi aikaa.
Tottakai kun uhri herää todellisuuteen ja ymmärtää ettei olisi ikinä voinut tehdä mitään toisin. Ehdollistaminen tarkoittaa sitä, että keksii toisesta vian jotta voi hylätä ja kiduttaa.
Kun tunteet kuolevat, ehdollsitaja ei pysty vahingoittamaan. Ehdollistaja jää aina yksin. Rakkaudetonta ihmistä ei kukaan jaksa rakastaa yksipuolisesti. Ehkä oma äiti, muut eivtä.
Lapsia ei sellaisen ihmisen kanssa pitäisi hankkia, tuhoaa lasten mielen sellainen käytös.
Olipa varma mielipiteissään liekkö ihän kouluja käynyt ammatin osaaja, onko tämä sana ehdollistaminen joku tuleva kaikkivoipainen selittäjä että jotain kun joku on satuttanut tai työilmapiirissä on vikaa, niin se toinen joku muu on syyllinen tapahtumaan kun on muka tämmöinen ehdollistaja, narsisti tai jotain muuta ja se toinen tai toiset siellä ei ole ollut tapahtumissa kuin ehdollistettavan osassa.
Selkeäksi menee teidän elämä jatkossa jos noin on syyllinen löytyy aina jostain toisesta siitä jonka omalta kannaltanne vain katsotte sopivaksi valita täksi ehdollistajaksi.
Että ei voi ku sanoo et huh huh, älä vaan hanki sinäkään lapsia.
Työpaikkakiusaaminen ei ole riitelyä vaan mustamaalaamista, kostamista, selän takana pahaa puhumista. Toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on musertaa se kiusaamisen kohde.
Onhan se nyt selvää, että jos yhtä ihmistä aina syytetään samoista asioista niin jotain vikaa siinä ihmisessä täytyy olla.
Minua ei ole kukaan ikinä syyttänyt työpaikkakiusaamisesta kun en sellaista harrasta.
Yleensä kiusatuksi tulee joku huonommassa asemasa oleva puolustuskyvytön yksilö, esim. määräaikaisessa työsuhteessa oleva.
Ei siinä mikään kotipsykologi tartte olla kun huomaa sellaista kiusaamista ja mustamaalaamista.
Erityisen yleistä näyttää olevan nuoriin kauniisiin naisiin kohdistuva kiusanteko.
Kiusatuksi joutuu se, joka ei uskalla nostaa kissaa pöydälle. Ts sillä ei väliä mikä on työsuhteen laatu, mutta jos esim sen vuoksi nöyräilet muita niin olet varma uhri, jos työpaikka on hengeltään sairas. Jos otat sen asenteen heti, että hoidat hommasi ja jos joku testaa sua esim lauseilla "katsotaan sitten saatko jatkoa..." jne, niin ei muuta kuin pää pystyyn ja sanoa suoraan, että parhaani teen riippumatta siitä tuleeko jatkoa vai ei. Eli viet ne avaimet kiusaamiseen ja otat oman kohtalosi käsiisi niin, että muutkin ymmärtävät, että elämäsi ei lopu jollet saa jatkoa. Olen joskus sanonut, kun joku on noin testaillut, että riippuu ihan työpaikan hengestä, otanko vastaan jatkoa, jos sellaista tarjotaan.
Asiat voi sanoa nätisti asioina, ei niistä tarvitse nostaa meteliä. Jokaisen on vain pidettävä puolensa ja asetettava ne rajat HETI ja ITSE. Olen tyypillinen pätkätyöläinen, nuori ja nättikin ja voin sanoa, että ikinä ei ole kukaan sortanut. Kyllä se on omien korvien välistä kiinni, kelle ne avaimet kiusaamiseen antaa.
Muutenkin kannattaa pitää työ työnä jne, varmimpia tapoja saada huonoa kohtelua on mm sekoilla työpaikan miehiin/naisiin jne. Eli omalla käytöksellään voi vaikuttaa miltei kaikkeen kohteluun mitä saa osakseen. Ja kun itse on asiallinen ja jämpti, niin jos joudut tekemään jollekin valituksen se otetaan myös tosissaan.
Tiedän, että on pahasti sairaita työpaikkoja ja voimia heille, jotka sellaisissa työskentelevät. Mutta silti jokainen kantaa vastuun itsestään ja omasta käytöksestään. Se on joskus kova paikka, kun pitää nousta etenkin ylempäänsä vastaan, mutta kun alusta asti tosiaan hoitaa hommansa ja pitää huolen, että itseä ei poljeta edes pikkuasioissa vakiintuu tietty käytösmalli. Se on jokaisen vastuulla se henki siellä työpaikalla. Myös muiden kuin sen narsisti-sika-kiusaajan.
kiusaajat tekevät väärin, eikä se kiusattu. Kaikki eivät olet yhtä vahvoja luonteeltaan. Tämä ei ole mikään anarkia yhteiskunta. Väärin tekevät ne, jotka kiusaavat. He ovat syyllisiä ja heidän syynsä on, jos toinen ns. murtuu ja joutuu lopettamaan työn. Se ei ole kiusatun vika. Kaikki eivät kestä kaikkea eivätkä kaikki ole luonteeltaan puolustautujia. Kuitenkin vain toinen tekee väärin toiselle. Kiusattu ei tee pahasti kiusaajalle vaan toisinpäin.
Kaikki eivät ole voimakastahtoisia, kaikki eivät ole sanavalmitta. Toiset ovat arkoja, ujoja. Mutta se ei ole mikään synti. Kaikkien pitää kohdella kaikkia tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja reilusti jos syytä muuhun ei olla annettu. Aina.
että hyväksyn kiusaamisen. Itsekin olen ujo, mutta silti pidän puoleni. Olen sitä mieltä, että myös ujolla ja arallakin on velvollisuutena puolustaa itseään, eikä jättää sitä muiden hommaksi. Niin makaa kuin petaa.
On turhaa ajantuhlausta vain selitellä, että ne muut, kun totuus elämässä on se, että jokainen vastaa omasta elämästään. Niin kiusattu kuin kiusaajakin. Ei saa hyväksyä hiljaisesti kiusaamista, ei muiden tai omaansa. Täytyy ymmärtää oma vastuu. Se on ihan sama oli se sitten koulu, opiskelu tai työpaikka; kaikkien panos vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri on. Jos katsot muualle kun jotain kiusataan tai jos kiusattuna vaikenet luot sitä huonoa ilmapiiriä. JOKAISELLA on vastuunsa asiasta, myös sinulla.
Helppo se on täällä sanoa että se on oma vika jos joutuu kiustuksi. Koeajalla ei voi sanoa tai tehdä mitään kun voi joutua lähtemään. Ainakin sen aikaa on täysin kiusaajien hampaissa.
Määräaikaisessa tehtävässä ei saa koskaan arvostella ketään (kiusaajia) koska silloin helposti tehtävää ei jatketa. Kiusaajat tietävät tämän ja kurmottavan aina sen vuoksi heikommassa asemassa olevia.
On myös muistettava että jos se ujo ja arki uhri alkaa puolustautumaan kiusaajiaan kohtaan niin pahimmassa tapauksessa häntä itseään syytetään työpaikkakiusaamisesta tai riidan haastamisesta. Ei se nyt niin yksinkertaista ole se itsensä puolustaminenkaan.
Negatiivisista asioista puhumisella voi päästä esimiesten epäsuosioon eli sellainen työyhteisö suosii kiusaajia jos kukaan ei uskalla puhua epäkohdista.
kaikki paha tulee aina muista, eikä uhrin tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla höllötellä ja kerätä säälipisteitä? Miksi uhrin pitäisi muka tyytyä olemaan uhri ja muiden pelastettava, kykenemätön hoitamaan omia asioitaan ja oikeasti saada muut raivoihin omalla saamattomuudellaan. Miksi uhrilla ei ole mitään velvollisuutta elää niin kuin tavallinen ihminen? Miksi uhri saa uhriutua ilman, että siitä voidaan keskustella? Miksi uhria ei saa tukea käytökseen, minkä jälkeen häntä ei voida käyttää enää hyväkseen? Oletko itse kiusaaja kun haluat passivoida uhrit? Sehän palvelee vain sinua, jos kukaan ei puoliustaudu. Ja sitäpaitsi, kuka haluaa olla sellaisessa työpaikassa edes tänä päivänä, jossa kiusataan? Tänä päivänä normaali, vähänkään koulutettu ihminen ei sellaista katsele, vaan hakee muualle töihin. Mutta jos uhrin tulee olla uhri, niin häntähän ei saa tukea siihen, vaan täytyy uskotella, että vaihtoehtoja ei ole.
Aina on vaihtoehtoja. Aina voi tehdä valintoja. Aina voi puolustaa itseään. Ja jokaisella meistä on vastuu siitä, mitä mallia tukee omalla käytöksellään.
Taidat vihata "heikkoja" ihmisiä? Ei kenekään pidä raivostua siitä jos joku ei osaa suojella itseään. Lähtökohta on, ettei niin tarvitse tehdä, vaan jokainen voi keskittyä työhönsä ja tuntea olonsa hyväksytyksi työpaikalla. Ei ole normaalia, että täytyy näyttää muille kaapin paikkaa tai vika ei ainakaan ole silloin itsessä vaan muisa. Ihmiset joilla on halu alistaa tai määräillä ilman syytä ovat ne jotka pitäisi siirtää pois työyhteisöstä. Sellainen on rasittavaa ja käy voimien päälle. Kiusaaminen ja syrjintä ei yleensä kohdistu niihin tyyppeihin, jotka osaavat puolustautua vaan niihin heikompiin, joista näkyy ehkä epävarmuus, kiltteys tai herkkyys. Mutta eivät he sen takia ole ansainneet sitä. Eikä se ole heidän syynsä. Syypää on se, kuka sen aloittaa.
Ajattelusi on tosi mustavalkoista. Ei aina ole kunnolla vaihtoehtoja. Aina ei joka alalla ole hyvä työllisyystilanne. Jos on iso asuntolaina harteilla, ei työpaikkaa lähdetä sillä tavoin vaan muuttamaan. Joku ihminen joka on muutenkin kovilla, ei jaksa aina puolustaa itseään täysillä. Haluaisi vaan tehdä työnsä ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Kenenkään voimavarat eivät ole loputtomat. Kaikki eivät jaksa vastoinkäymisiä loputtomiin.
Uhri saakin uhriutua. Ainoa jonka kuuluu saada rangaistus on kiusaajan. Ei sellaista tarvitse sietää mutta jos ei jostain syystä pysty puolustautumaan tai pelkää tai muuta etc.. ei tee uhrista syypäätä. Syypää on kiusaaja ja hän on se, joka kuuluu siirtää syrjään tai laittaa ojennukseen. Ei ihmisen tarvitse osata automaattisesti pitää puoliaan. Se taito on hyvästä ja se auttaa eteenpäin mutta sen puttuminen tai että ei osaa tuoda sitä esiin, se ei tee ihmisestä pahaa. Kiusaaja, alista heikomman hyväksikäyttäjä on se, kenessä on se ongelma.
Kiltit, pelokkaat, ehkä pelkuritkin, arat, mutta kunnolla työnsä hoitavat eivät ole niitä joiden vuoksi työpaikan ilmapiiri kärsii. He eivät välttämättä ole parhaita johtajatyyppejä, mutta he eivät aiheuta tuskaa työpaikalla, vaan jotkut aivan muut.
Sellainen asia on myös huomioitava että työpaikkakiusaamisesta kertominen voidaan kostaa monella tavalla. Eli moni ei uskalla puhua mitään, välttämättä kukaan ei usko. Usein henkinen väkivalta on sellaista, ettei se näy päällepäin, se voi olla vaikkapa syrjintää. Kukaan ei juttele muuta kuin välttämättömät työasiat. Sellainen on raskasta kun uhri huomaa ettei kukaan välitä eikä kukaan ole kiinnostunut.
Ne jotka syyllistävät uhria ovat usein sellaisia, joilla ei ole omakohtaista kokemusta työpaikkakiusaamisesta. Juttelin erään henkilön kanssa joka on työkseen noita asioita hoitanut ja hän sanoi että yleensä se uhri on niin huonossa kunnossa, on sairaslomalla yms. että siinä on jo työtehtävien hoitaminenkin vaarassa. Työantaja ei ole kiinnostunut sellaisen ihmisen valituksista joka on pois töistä (työpaikkakiusaamisen aiheuttaman) sairastelun vuoksi.
Eli pitäisi lähteä pois, mutta minne? Usein uhri syyllistää itseään eikä ymmärrä että se vika on aina niissä kiusaajissa. Ja kuten näistäkin kommenteista huomaa, osa ihmisistä on sitä mieltä, että se on aina oma vika jos tulee kiusatuksi työpaikalla (jotain se on kumminkin tehnyt -asenne).
Työpaikkakiusaaminen on vaikea asia eikä minulla ole siihen ratkaisua miten se voitaisiin kitkeä pois työpaikoilta tai mitä uhrin pitäisi tilanteessa tehdä.
Äärimmäiset kunnianhimoiset ihmiset saattavat syyllistyä työpaikkakiusaamiseen koska kilpailevat työpaikoista ja arvostuksesta.
En annans död är en annans bröd!
Korjaan, että toki kaikkien pitäisi pystyä itseään puolustamaan jossain määrin ja pelkuruuskin on silloin huono asia työilmapiirissä kun se sallii tai katsoo sormien läpi toisten kiusaamista, alistamista , nimittelyä tai muuta.
Työpaikalla kannattaisi kaikkien pitää huolen siitä, että itsensä takia kenelläkään toisella ei ole paha olla siellä ja "tuoda perheelleen leipää pöytään". Työpaikoilla on suuria paineita muutenkin, taloudelliset huolet tulevat monelle velkaiselle taas esiin. Yhtä uutta työpaikkaa kohden tulee olemaan paljon hakijoita. Työpaikkaa ei lamavuosina niin vaan vaihdettu eikä ehkä vaihdeta enää ensi vuonnakaan. Kaikki vastaavat itsestään mutta myös muista sen kautta että vastaavat myös siitä mitä aiheuttavat muille, työpaikoilla, kouluissa sekä muutoinkin. Koskaan ei päästä maailmaan, että kaikki kantaisivat vastuun vaan itsestään sillä silloin kannetaan vastuu myös siitä mitä toisille omalla toiminnallaan aiheuttaa. Jos vaikeuttaa aiheetta työkaverin oloa työpaikalla ja hänen työstään suoriutumista, systemaattisesti tai edes epäsäännöllisesti olemalla vain hänelle röyhkeä tai kännnyttämällä muita häntä vastaan ja sulkemalla ulkopuolelle, kannattaa sitä ennen miettiä mihin haluaa olla osa-syyllinen.
Ongelmaksi ainakin naisvaltaisilla työpaikoilla on minulle muodostunut tuo kuppikunta-ajattelu. Naiset saattavat muodostaa jotain kuppikuntia, ja uusi työntekijä joutuu sitten väistämättä valitsemaan puolensa, puoluettomuutta ei sallita. Siis ikäänkuin on pakko valita kumpaan leiriin kuuluu ja jos ei kumpaakaan kelpaa, jää yksin. Silloin voi joutua kiusatuksi. Ja jos ei ole leirin johtajan kanssa samaa mieltä asioista, joutuu pois sieltä. se on sellaista sakin hivutusta.
Naiset ovat pahempia tuossa syrjimisessä kuin miehet, miehet sietävät paremmin erilaisuutta.
mieltä, että en hyväksy kiusaamista missään muodossa. Mutta silti olen sitä mieltä, että ei ulkopuolisille voi sysätä vastuuta siitä, että he nostavat kissan pöydälle. Jos kiusataan pitää uhrin tehdä se aloite asian selvittämiseksi. Joskus asiat näyttävät ihan toiselle ulkopuoliselle. Se on hyvin vaikea tunnistaa kiusausta, kun se yleensä tapahtuu kahden. Eli siksi mä koitan perätä sitä uhrin rohkeutta. Ja jo alussa.
Ei saa päästää tilannetta edes kehittymään. En voi ymmärtää, miksi joku ei halua että uhrikin ymmärtää sen mekaniikan, missä näissä tapauksissa usein on. Minä haluan tukea jokaista siihen, että nousee puolustamaan itseään ajoissa. Koska tilanteen purkaminen on vaikeaa, menee sekaisin puurot ja vellit ja on syntynyt jo nuita kuppikuntia, mihin tuolla alempana viitataan.
Itse työpaikoilla olen käynyt vääntöä näistä asioista ja paras neuvo, mitä on, on se, että puutu AJOISSA. Sen vuoksi toivoisin, että ihmiset tukisivat niitä ujoja ja arkoja muuttamaan käytöstään, eivätkä vain jeesustelisi muiden pahuutta. Se on valitettavasti niin, että se tasapaino on siinä puolivälissä; pitää suitsita niitä päällepäsmäreitä ja tukea heikompia, kumpikaan käytös ei ole oikein työyhteisöä kohtaan. Se rasittaa muita kohtuuttomasti, jos aina ripustaudutaan heihin avun saamiseksi. Ja tämä on ihan totta, itse olen väsynyt juuri tällaisen uhrin auttamiseen. Rajalliset ne ovat ulkopuolisen jaksamisetkin, jos toinen haluaa teetättää kaiken paskaisen työn vain toisilla. Ei sekään ole oikein, että työntää toiset tuleen eikä itse puolustaudu. Joku kohtuus pitäisi siinäkin olla.
Usein työpaikkakiusaaminen saa alkunsa siitä että uusi ihminen menee taloon, hänellä ei ole ketään kaveria (tukijaa) yhteisössä ja hän on yksin. Sellaiset seikat altistavat työpaikkakiusaamiselle.
Itse olen huomannut, että naiset kiusaavat itseään kauniimpia yksilöitä, jotka ovat juurikin niitä viimeksi taloon tulleita, ilman kavereita olevia ihmisiä.
Itse aina yritän kaveerata kaikkien kanssa, jottei kenenkään tarttis tuntea oloaan yksinäiseksi eikä jää sitten kiusaajien armoille. Sen nyt ainakin voi tehdä, että ottaa sen uuden ihmisen mukaan kahvipöytä yms. juttuihin.
ei voi antaa anteeksi kuten valehtelu, jos kysyy toiselta suoraan jotain asiaa ja saa valehtelun vastaukseksi niin mikään ei loukkaa niin paljon kuin se.
Joskus voi käydä niin ettei se toinen valehdellutkaan jos kovin hätäisiä johtopäätöksiä tekee.
Joskus voi käydä niin että ne valheet tulevat ilmi vasta myöhemmin.
Minä aina odotan vähän aikaa ja selvitän puhuuko se ihminen totta vai ei. Annan tilaisuuden selittää asia. Teetkö sinä niin?
Joskus voi käydä niin, että ymmärrän väärin, toinen tarkoitti eri asiaa.
Yleensä menen aina itseeni ja ajattelen että olen ymmärtänyt asian väärin. Mutta, jos sama toistuu niin sitten kyllä reagoin.
Valehtelua on monenlaista. Valkoisia valheita..pakko sietää.
rysän päältä kiinni, kehtasi vielä kiistää asian vaikka löi faktat eteen, en todellakaan halua olla sellaisen kanssa missään tekemisissä.