kiertovesipumppu

Ylempänä oleva talo on n 10 m korkeammalla. Talossa, jossa lämmönjakohuone on, ei ongelmia, vaikka siellä on ylin kerros n 20 m korkeammalla.Talojen väliä on 40 metriä.Pattereissa on vettä, joten vuotoja ei matkalla ole, sehän laskisi silloin. Nyt tarkkaillaan, pysyykö paine siinä 2,5 bar:ssa, johon se nostettiin. Talot ovat kaukolämmössä, ja menoveden lämpötila nyt nollakelillä on 43 astetta, joka pitäisi riittää.

pietu2 kirjoitti:

Ylempänä oleva talo on n 10 m korkeammalla. Talossa, jossa lämmönjakohuone on, ei ongelmia, vaikka siellä on ylin kerros n 20 m korkeammalla.Talojen väliä on 40 metriä.Pattereissa on vettä, joten vuotoja ei matkalla ole, sehän laskisi silloin. Nyt tarkkaillaan, pysyykö paine siinä 2,5 bar:ssa, johon se nostettiin. Talot ovat kaukolämmössä, ja menoveden lämpötila nyt nollakelillä on 43 astetta, joka pitäisi riittää.

Lue lisää

Ennenvanhaan oli mielestäni hyvä kun painemittareissa oli asteikko vesimetreissä.

Siitä kun tietää suurinpiirtein miten korkealla ylin patterit on mittarista lukien, niin tietää heti miten paljon pitää lukeman olla että veden pinta yltää sinne asti.

Onneksi bar on helppo kääntää vesimetreiksi, sillä yksi bar on noin 10 metriä. Jos veden pinnan ja ylimmän patterin väliltä alkaa puuttumaan metrejä, niin sitten voi tulla ongelmia.

Jos kaikissa pattereissa kuitenkin on vettä, ja ilmausruuvia raotettaessa sitä poistuu sieltä paineella, niin sitten ongelma ei ole sen enempää paineessa kuin veden määrässäkään.

Toinen kysymys vain on, että mistä olette päätelleet että 43 asteen pitäisi riittää?

Jotain yleisluontoisia ohjeita voidaan antaa, mutta ainoa ohje joka pitää paikkaansa aina on se, että verkostoon pitää antaa lämpöä tarpeeksi. Jos jossain päin tulee kylmä, niin käyrää säädetään sen verran että asia korjaantuu.

Pattereissa on kuitenkin termostaattiventtiilit (onhan?), jotka säätelevät huonekohtaista lämpötilaa.

Niin, no, se merkitys korkeuseroilla on, että vesi painaa. Ja veden pinnan korkeus on suoraan suhteessa paineeseen. Ellei järjestelmässä sitten vallitse alipaine, mikä toki teoriassa voisi nostaa vettä lähes 10 metriä korkeammas kuin mitä paineesta voisi päätellä, mutta lämmin vesi kiehuu herkemmin kuin kylmä vesi, eikä mikään vesipumppukaan toimi teoreettisella 10 metrin nostokorkeudella. Lisäksi patteriverkosto on harvemmin niin tiivis että se kestäisi ilmakehän paineen, eli toisinsanoen se tyhjiö pyrkisi täyttymään ilmalla.

Yleisesti ottaen voidaankin sanoa, että jos painemittarin lukemasta puuttuu metrejä, niin sitten putkistossa on ilmaa.

Pumpun vikaantumista en minäkään ihan ensiksi epäilisi, toisaalta enpä myöskään lähtisi hoitamaan tukosta varmistumatta siitä että verkostoon todellakin menee tarpeeksi lämpöä. Sen verran on kokemusta lämmitysjärjestelmien pikkuvioista, että ihan ensiksi varmistuisin siitä että vettä on, ja se on tarpeeksi lämmintä, ja että termostaattiventtiilit toimivat, ne kun tuppaavat kesän aikana jumiutumaan, mutta ei hätää, termostaatti irti, ja hieman varovaista naputtelua & karan painelua, ja venttiili yleensä avautuu. Joskus joutuu sitten toki luovuttamaan ja vaihdattamaan venttiilin.